Ministeriölähde: Länsi-Pohjan terveydenhoidon kallis ulkoistaminen veisi muun Lapin sote-rahat

Kemin ja Tornion seudun terveydenhuollon ulkoistaminen Mehiläisen valtaosin omistamalle yritykselle voisi velkaannuttaa tulevan Lapin maakunnan.

politiikka
Länsi-Pohjan keskussairaala
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.Minna Aula / Yle

Hallituksen tuore sote-ongelma, Länsi-Pohjan terveydenhoidon ulkoistaminen, voi vaarantaa muun Lapin sosiaali- ja terveydenhoidon rahoittamisen. Näin kertovat Ylelle puhunut hallituslähde ja korkea-arvoinen virkamieslähde.

Länsi-Pohjan neljä kuntaa ja terveysalan yritys Mehiläinen ovat perustamassa yritystä, joka ottaisi hoitaakseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ja perusterveydenhoitoa. Vuosisopimuksen arvo olisi 74 miljoonaa euroa.

Kemi, Tornio, Simo ja Keminmaa päättivät viime viikolla ulkoistaa terveyspalvelut yritykseen, josta Mehiläinen omistaisi 81 prosenttia ja kunnat loput 19 prosenttia. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

Valtiovarainministeriö on kommentoinut Ylelle, että mahdollisten säästöjen on löydyttävä jostain muualta.

Jos Kemi saisi palvelunsa, muut voisivat jäädä ilman

Mehiläisen pääosin omistama yritys nielisi leijonanosan tulevan maakunnan soterahoista. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan kehysbudjettia vuosiksi 2019–2022. Sitä varten ministeriö hahmottelee, kuinka paljon rahaa uudet maakunnat saisivat käyttöönsä sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämistä varten.

Arviot Lapin tulevan budjetin koosta eivät ole vielä julkisia. Ministeriöstä kerrotaan kuitenkin suuruusluokasta sen verran, että raha ei riittäisi sekä Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen jatkamiseen että muun maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ministeriö pitää Mehiläisen kanssa laadittua sopimus kalliina.

– Se vaarantaa Lapin palvelut, niin voi sanoa, Ylen haastattelema ministeriölähde sanoo.

Sopimuksen purkaminen olisi niin ikään kallista - sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi viime viikolla, että sopimuksesta eroon pääseminen maksaisi tulevalle Lapin maakunnalle 100 miljoonaa euroa.

Koska sopimuksen irtisanominen olisi kallista, Lapin olisi yritettävä hyödyntää Mehiläisen kanssa tehtävää sopimusta mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollista olisi, että leikkauksia saattaisikin siirtyä Rovaniemeltä Kemiin - ei päinvastoin, kuten hallitus on sopinut päättäessään sairaaloiden uudesta työnjaosta. (siirryt toiseen palveluun)

Velkainen maakunta voisi joutua Oulun syliin?

Ministeriölähde arvioi Ylelle, että tuleva maakunta joutuisi todennäköisesti ottamaan velkaa, jotta se pystyy järjestämään terveyspalvelunsa Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen voimassa ollessa. Toisaalta se joutuisi ottamaan velkaa myös sopimuksesta eroon pääsemiseksi. Maakunnat eivät kuitenkaan voi velkaantua holtittomasti.

– Lappi joutuu taiteilemaan, miten se tulee toimeen jos irtisanoo sopimuksen tai ei irtisano, ministeriöstä arvioidaan.

Maakunta, joka ei pysty takaamaan peruspalveluita, ei voisi jatkaa toimintaansa. Ääritapauksessa se voisi joutua jopa yhdistettäväksi eteläiseen naapuriinsa Pohjois-Pohjanmaahan.

– Se olisi vihoviimeinen keino, virkamieslähde sanoo.

Hallitus yrittää pysäyttää länsipohjalaiset

Kemin ja Tornion seudulla ulkoistaminen on jakanut mielipiteitä. Ulkoistamista puolustaneet kuntapäättäjät ovat vakuuttuneita, että sillä he saivat turvattua asukkaille sairaalan palvelut ja lisättyä alueen elinvoimaa. Taistelua käytiin myös periaatteesta, että kunta voi itse päättää palveluistaan.

Hallitukselle Länsi-Pohjan ulkoistus on ongelmallinen monella tavalla: Se paljastaa, että edes hallituspuolueiden omat kuntapolitiikot eivät luota hallituksen soteen. Ulkoistus romuttaa hallitukselta puolen Suomen sote-suunnitelman. Ylen ministeriölähteen mukaan ulkoistus myös vaarantaisi taloudellisesti koko Lapin terveydenhoidon.

Siksi hallitukselle olisi onnellinen sattuma, jos Länsi-Pohjan ulkoistaminen jäisi toteuttamatta. Ministeriö kääntääkin joka kiven, jotta Länsi-Pohjan suunnitelma ei toteutuisi.

Aluehallintovirasto on jo tutkimassa kuntien ja Mehiläisen tekemää sopimusta.

Hallitus on jo ilmoittanut, että se kiristää niin sanottua rajoittamislakia, jotta Länsi-Pohjan ulkoistuksen tapaisia hankkeita ei toteutettaisi. Jos joku valittaa ulkoistuspäätöksestä ja viivyttää sopimuksen voimaantuloa, ulkoistus todennäköisesti jumiutuu rajoittamislain kiristettyihin pykäliin.

Toisaalta, koko soten voimaantulo on vielä epävarma. Hallituksen aikataulujen mukaan uudet sote-maakunnat aloittaisivat vuonna 2020, mutta hallituksen esitys ei vielä ole lopullisessa muodossaan eikä käsitelty eduskunnassa.