Satavuotiasta Suomea voi juhlia liputtamalla läpi yön – Mutta vain hyvällä valaistuksella, "vanhan Hiacen sumuvalot" eivät riitä

Suomessa liputtaminen pimeässä on ollut kiellettyä, mutta juhlavuonna säännöstä voi poiketa.

Suomen lippu
Anna Lehmusvesi ja Mika Mäkinen.
Suomalaiset voisivat liputtaa useammin iloisten asioiden takia, sanoi sisäministeriön viestintäjohtaja Mika Mäkinen Ylen aamu-tv:ssä tiistaina.

Kun Suomi täyttää parin viikon päästä sata vuotta, liputuskin on poikkeuksellista. Siniristilipun voi nostaa salkoon jo itsenäisyyspäivän aattona kello 18 ja liputtaa läpi yön ja itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 saakka.

Suomessa liputtaminen pimeässä on ollut kiellettyä, mutta näin juhlavuonna siihen tulee poikkeus, kertoi sisäministeriön viestintäjohtaja Mika Mäkinen Ylen aamu-tv:n haastattelussa. Yksi ehto yöliputukseen kuitenkin on: valaistus.

– Näin saa tehdä vain, jos lipun pystyy valaisemaan hyvin niin, että sininen on sininen ja valkoinen on valkoinen.

Valojen täytyy siis olla olla riittävän hyvät, että lipun heraldiset värit erottuvat.

– Katuvalot eivät riitä, eikä vanhan Hiacen sumuvalot. Pitää olla kunnon valot, että lipun voi pitää salossa läpi yön.

Jos valoja ei ole, itsenäisyyspäivänä voi liputtaa aamukahdeksasta iltakahdeksaan, Mäkinen neuvoo.

Helsingissä ympärivuorokautinen liputus jopa vuoden verran

Itsenäisyyden juhlavuoteen liittyy myös toinen poikkeuksellinen liputus.

Helsingin kaupungintalolla Kauppatorin laidalla nostetaan lippu salkoon itsenäisyyspäivänä ja se pysyy siellä ympäri vuorokauden ainakin vuoden 2018 loppuun.

– Kaupungintalo ja Kauppatori on poikkeuksellisen arvokas ja hyvin symbolinen paikka, mutta siellä ei ole Suomen lippua näkynyt, Mäkinen ihmetteli.

– Onhan se vähän hassua, kun tulee Eteläsatamaan, niin se lippu joka siellä näkyy, on Ruotsin suurlähetystön katolla näkyvä sinikeltainen lippu. Nyt sinne saadaan vähän kauniimpi lippu.

Anna Lehmusvesi ja Mika Mäkinen.
Anna Lehmusvesi ja Mika Mäkinen.Yle

Suomen siniristilippu on miltei satavuotias. Se otettiin käyttöön toukokuussa 1918. Itsenäistymisen aikaan joulukuussa 1917 käytössä oli punapohjainen leijonavaakunalippu.

Sinisen ristin valkoisella pohjalla eduskunta valitsi muun muassa siksi, että se liitti Suomen muiden Pohjoismaiden ristikuvioisten lippujen seuraan, Mäkinen kertoo.

Iloista liputusta matalalla kynnyksellä

Jotkut maahanmuuttajia vastustavat ryhmät ovat ottaneet Suomen lipun ja leijonavaakunan ikään kuin omaan käyttöönsä viime vuosina. Tällaisesta käytöstä Mäkinen on tiukasti eri mieltä.

– Suomen lippu kuuluu kaikille, se on yksi meidän rakkaimpia kansallisymboleitamme. Se ei voi olla minkään aatteen tai liikkeen symboli. Se kuuluu kaikille suomalaisille, eikä se ole poissulkeva symboli.

Mika Mäkinen
Mika MäkinenYle

Sisäministeriö toivoo Suomen lipulle enemmän käyttöä. Liputtaa voi vaikka hyvän koulutodistuksen, syntymäpäivien, grillijuhlien tai urheilumenestyksen takia, Mäkinen listaa.

– Meillä on ehkä vähän turhaakin vakavahenkisyyttä liputuksessa, vähän matalammalla kynnyksellä voi iloisesti nostaa lipun salkoon.

Liputtamisen avuksi sisäministeriö julkaisee mobiilisovelluksen, joka muistuttaa liputuspäivistä ja niiden taustoista ja auringon nousu- ja laskuajoista, jotka määrittävät lipun nosto- ja laskuaikoja.

Jos ei ole omaa lipputankoa, liputtaa voi myös digitaalisesti #liputan-tägillä, Mäkinen sanoo.

Lue myös:

30 maata lahjoittaa 100-vuotiaalle Suomelle koripallokentän kokoisen Suomen lipun – vedetään erikoisluvalla pysyvästi Euroopan korkeimpaan salkoon

Suomen lipun historia sisäministeriön sivuilla (siirryt toiseen palveluun)

Liputuspäivät Suomessa sisäministeriön sivuilla (siirryt toiseen palveluun)

Suomen lipun sininen on 294 C – sitä ei pidä sekoittaa Finnairiin, joka on 2757 C, tai Fazeriin, joka on 280 C (siirryt toiseen palveluun) (HS, vain tilaajille)