STUK: Venäjällä havaittu säteily ei ole vaarallista – "Onnettomuus tai poikkeava tapahtuma Etelä-Uralin suunnalla"

Lokakuun alussa mitattuja kohonneita ruteniumarvoja ei STUKin mukaan ole aiheuttanut ydinvoimalaonnettomuus, koska silloin ilmaan olisi päässyt myös muita radioaktiivisia isotooppeja.

onnettomuudet
STUK -kyltti säteilyturvakeskuksen seinässä.
Yle

Venäjän Etelä-Uralilla mitatut säteilypitoisuudet eivät ole vaarallisia terveydelle, sanoo Säteilyturvakeskuksen laboratorionjohtaja Maarit Muikku.

Venäläisen säätä ja ilmansaasteita valvovan Rosgidromet-viraston mukaan Tšeljabinskin alueella havaittiin syyskuun lopussa "erittäin korkeita" pitoisuuksia ruteniumin radioaktiivista isotooppia 106. Viraston tiedoista kertoi Suomessa ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Viraston ilmoittamat pitoisuudet ovat STUKin mukaan samansuuruisia kuin itäisessä ja eteläisessä Euroopassa syys–lokakuun vaihteessa korkeimmat mitatut arvot.

– Tiedotteen mukaan ruteniumia oli havaittu luokkaa kymmeniä millibecquerellejä kuutiossa. Pitoisuudet ovat sen verran pieniä, että ne eivät aiheuta terveydellistä haittaa eivätkä sellaista vaaraa, että olisi pitänyt tehdä suojelutoimenpiteitä, Muikku sanoo.

– Vaikka sanotaankin, että määrä on tuhatkertainen luonnon taustasäteilyyn verrattuna, niin moninkertaisetkin pitoisuudet ovat vielä pieniä, koska luonnossa ei esiinny rutenium 106:ta.

Suomessa pitoisuudet vain sadasosia Etelä-Euroopan lukemista

Myös Suomessa havaittiin samaan aikaan rutenium 106 -pitoisuuksia. Muun muassa Helsingissä mitattiin korkeimmillaan 850 microbecquerellia kuutiossa ilmaa.

Microbecquerel on millibecquerellin tuhannesosa, joten Suomessa havaitut pitoisuudet ovat huomattavasti Tsheljabinskissa ja Etelä-Euroopassa mitattuja pitoisuuksia pienempiä. Lokakuun 9. päivän jälkeen ruteniumia ei STUKin mukaan (siirryt toiseen palveluun) enää ole havaittu Suomessa.

Se, mistä päästö on tullut, on edelleen mysteeri. Monien maiden arvion mukaan lähde olisi juuri Etelä-Uralilla.

– Vieläkään ei ole ilmoitettu, mistä päästö tarkalleen olisi tullut ja kuinka suuri se on. Näiden uusienkaan tietojen valossa siitä on vaikea päätellä yhtään mitään sen tarkempaa, Muikku sanoo.

Rutenium 106 on lääketieteellinen isotooppi ja sitä käytetään muun muassa silmä- ja ihosyöpien hoitoon.

– Sitä syntyy myös ydinreaktorissa, mutta jos olisi tapahtunut esimerkiksi ydinvoimalaitoksessa onnettomuus, niin sieltä olisi vapautunut myös muita radioaktiivisia isotooppeja. Koska havaitaan vain ruteniumia, voidaan tehdä se johtopäätös, että kyseessä ei ole ydinvoimalaitos- tai reaktorionnettomuus.

Kyseessä on kuitenkin hänen mukaansa ollut jonkinlainen onnettomuus esimerkiksi laitoksessa, jossa ruteniumia erotellaan tai valmistetaan.

– Eihän normaalisti näin suuria päästöjä ilmaan pääse. Poikkeava tapahtuma ehdottomasti jossain on tapahtunut, Muikku arvioi.

Venäjä: Mitään erityistä ei ole tapahtunut

Muutaman kymmenen kilometrin päässä mittauspisteistä sijaitsee Majakin alue, jossa on muun muassa ydinjätteenkäsittelylaitos.

Ranskan ydinturvaviranomainen IRSN kertoi jo marraskuun alussa epäilevänsä ydinonnettomuutta Venäjällä tai Kazakstanissa, kun radioaktiivista ruteniumia havaittiin monessa mittauspisteessä eri maissa.

Tuolloin venäläiset viranomaiset sanoivat IRSN:n mukaan, etteivät ne olleet tietoisia onnettomuudesta alueellaan.

Asiaa on STUKin Muikun mukaan tiedusteltu Venäjän viranomaisilta.

– Vastaukseksi on saatu näitä mitattuja pitoisuuksia eri paikoissa ja he ovat itse ilmoittaneet, että mitään erityistä ei ole tapahtunut. Nämä ovat ne viralliset tiedot, mitä meillä on.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kysynyt kaikilta Euroopan mailta, onko missään tapahtunut mitään, mikä selittäisi ruteniumhavainnot.

– Kaikki ovat kiistäneet. Rosatom (siirryt toiseen palveluun) on vastannut IAEA:lle, ettei mitään ole tapahtunut, Muikku kertoo.

Venäläisen säätä ja ilmansaasteita valvovan Rosgidromet-viraston Ylelle välittämän lausunnon mukaan Venäjällä, Puolassa, Bulgariassa ja Romaniassa mitatut päästöarvot ovat tuhansia kertoja sallittuja raja-arvoja pienemmät. Tämän perusteella virasto katsoo, ettei heillä ole mahdollisuuksia kertoa, missä maassa päästölähde on.

Tiedotteen voi lukea myös Rosatomin (siirryt toiseen palveluun) sivuilta.

"Harvinaista, ettei päästön alkuperää saada selville"

Missä onnettomuus tapahtuikin, siitä olisi pitänyt kertoa IAEA:lle, Maarit Muikku arvioi.

– Yleissopimuksessa sanotaan, että jos on todellinen, tai sellaiseksi kuviteltu säteilyvaaratilanne, joka aiheuttaa huolta väestölle useamman valtion alueella, niin siitä pitäisi ilmoittaa.

Maarit Muikun arvion mukaan yleissopimuksen muut kohdat eivät täyty, koska pitoisuudet olivat niin alhaisia.

– Voidaan ajatella, että varsinaisesti ilmoitusvelvollisuutta ei ole ollut, mutta sopimuksen hengen ja avoimuuden mukaisesti ilmoittaminen olisi ollut paikallaan.

– Havaintoja oli niin laajalla eri puolilla Eurooppaa, että odotimme, että tästä olisi tullut ilmoitus, koska asia on herättänyt niin paljon hämmennystä eri puolilla.

IAEA:n ilmoitusjärjestelmä toimii yleensä Muikun mukaan hyvin.

– On harvinaista, että tällaisen laajalla alueella havaitun keinotekoisen radioaktiivisen aineen alkuperää ei saada selville.

Täydennetty kello 14.34 viimeistä väliotsikkoa ennen Rosgidromet-viraston lausunnolla.

Lue myös:

Reuters: Venäjällä tai Kazakstanissa epäillään tapahtuneen ydinonnettomuus syyskuussa

Säteilyturvakeskus: Helsingissä havaittu pieni määrä radioaktiivista ainetta, ei aiheuta vaaraa