yle.fi-etusivu

Saldatoin omat kamerat pandih taldeheh Suomen voinien toven, kudai ei päinnyh virrallizih kuvih – tutkii: "Ylen kovua juumorua"

Tiijoituskampuanieloin kuvuajien otokset sanellah Suomen sodih näh eri luaduh, migu sodilahien omat kuvat.

Yle Uudizet karjalakse
Sotavanki, Rukajärvi 30.4.1942.
Sodavangi, Rugajärvi 30.4.1942.Pauli Jänis, SA-kuva

Nevvostoliittolaine sodavangi budenovku piäs välläzeh tabakoiččou tiijoituskampuanien (TK) fotokuvuajan Pauli Jäniksen kuvas Rugajärvel jatkosovan azemusodavaihien aigua vuvvennu 1942.

Kuva ozuttau Suomen armien virrallistu kuvavustu toizen muailmansovan aigua, sanou VTT, tiedokirjuttai Olli Kleemola. Nengomii kuvii käytettih Germuanies rodupropagandah. Kleemolan mugah Suomes vihažniekan kuvua luajittih eri luaduh: meil vihažniekkah kohtavuttih juumoranke.

– Tiijän erähii kuvii, kudamis on ven’alazii sodavangiloi, kuduat jygielöin päivien jälles soitettih soitol da kuvatekstas luvit, gu ryssä on luonnonlapsi. Ven’alastu kuvattih höblönluaduzennu, kudamua on suomelazel sodilahal kebjieh voittua.

VTT, tietokirjailija Olli Kleemola
VTT, tiedokirjuttai Olli Kleemola.Varpu Mäntymäki / Yle

Olli Kleemola on tutkinuh mulloi tarkastettuh omah Valokuva sodassa (siirryt toiseen palveluun) – väitöskirjah näh suuren ainehiston SA-fotokuva-arhiivan kuvii sego yksittäzien saldatoin otettuloi kuvii. Kleemolal ičelgi on yksi Suomen suurembis sodahistourien kogomuksis, kuduah kuuluu frontupuhtehruaduo da bumuagudokumentua, ezimerkikse propagandalehtytty da fotokuvua läs 15 000 palua.

– Viriin sodahistourieh jo kymmenevuodizennu died’oin starinoin puhtehruadoh näh kuultuu. Myöhembä tuli mieleh, gu sodafotokuvat sanellah parem muudu voinan aigah näh.

Yksittäzen saldatan kuvat sanellah eri dieluo, migu virrallizet sodakuvat

Sodastratiegizesti virrallizis kuvis tahtottih ozuttua suomelastu saldattua rohkiennu da moralizesti lujannu sodamiehenny. Sen sijah saldatoin omat kuvat sanellah varuandah näh da kui sit voinnus piästä. Miehet käytettih kovua juumorua, sendäh gu tahtottih pyzyö tolkus jygien voinan aigua.

– Saldatoin omis kuvis nägyy, kui ristikanzu jiäy palajah mašinah libo mittustu jälgie jiäy syödylöis syömizis, kuvailou tiedokirjuttai Olli Kleemola.

Vihažniekas on roinnuh elätin jyttyine.

Olli Kleemola

Yhtes kuvas suomelazet sodilahat poziiruijah kuadunuon nevvostoliittolazen saldatan vieres vintoukat käis. Kuvatekstas kuattuh van’ah näh sanotah kui suures riistusualehes.

– Vihažniekas on roinnuh etätin jyttyine. Moizet ebävirrallizet triumfu- da mečästyskuvat ozutetah, gu sodapropaganda on vaikutannuh yksittäzeh saldattah.

Suomalaissotilaat vihollisen ruumiin äärellä jatkosodan aikana
Alguperäine kuvatekstu oli ”Kaarettu vanja Sirkiänsaaressa eräällä suolla. Pentti ja Kosti.”Olli Kleemolan kokoelma

Virrallizes TK-kuvavukses mostu ei tahtottu ozuttua, sendäh gu kodirindamal tarkoituksennu oli ozuttua, gu suomelaine sodilas rindamalgi pyzyy korgeimoralizennu.

Kleemolan mugah TK-kuvis on otoksii ezimerkikse lapsi- da naisžertvois nevvostoliittolazien partizanoin iškiettyy lappilazih kylih. Nengoziigi kuvii nikonzu ei tahtottu ozuttua julgi.

Vuitti nämmis kuvis on jullattu SA-arhiivas. Kleemolan mugah kaikis julmembat kuvat ollah Sodamuzein arhiivas, ga niidygi voit piästä kaččomah.

Kuva, jossa on pystyyn tuettu neuvostosotilaan ruumis toisesta maailmansodasta.
Kuva, kuduas nevvostoliittolaine saldattu-pokoiniekku on pandu pystyi seizomah. Tiedokirjuttajan mugah kova juumoru oli saldatoile nevvonnu pyzyö tolkus sovan kaunieloin dieloloin keskes.Olli Kleemolan kokoelma

”Kameru oli orožu, kudai puutui mielikuvih”

Puolistusvoimien arhiivas on nenga 200 000 kuvua jälgimäzis voinis. Suurin vuitti kuvis rodih jatkosovan hyökkävyksen aigua, konzu opittih ravieh luadie Suur-Suomie da liittiä Päivännouzu-Karjala Suomeh sego mennä edehpäi Voitokkahan Germuanien rinnal.

Konzu poliittine tilandeh muutui, nämmä kuvat pandih paiččivoh. Niilöis la ei voidu löydiä hyviä ezimerkii uvvele tilandehele.

Kleemola sanou, gu suomelazet vuozikymmenii elettih sidä nägemättäh propagandakuvien luajitus ozutekses soda-aigah näh. Ammuine sodahistourien kerdomus on haldivoinnuh virrallizien kuvien vuoh sodavuozis algajen alalleh 1990-luvun loppussah.

Ristikanzat kuvis ollah hänen dovarišat, kudamis erähät kuoltih, erähät jiädih hengih.

Matleena Jänis

Fotokuvuaju, elokuvaohjuaju Matleena Jänis on duumainnuh samastu tiemua kaččojes died’oin TK-kuvuajan Pauli Jäniksen da died’oin vellen Tuttu Jäniksen 8 000 sodafotokuvan arhiivua.

– Kameru oli moine orožu, kudai puutui ristikanzan mieleh da mielikuvih. Suurin vuitti Jäniksen vellilöin kuvis on tarkoitettu jullattavakse da net kuvat kuulutah oman aijan propagandukuvih, nenga duumaiččou Matleena Jänis.

Kuvat sanellah rindaman dielolois, saldatoin jogapäiväzes elokses Päivännouzu- Karjalas. Karjalazis otetut kuvat ollah romantizet da net ollah luajittu meile obrazanluaduzen kuvan Karjalah näh, sanou Jänis.

Soda-aijan kuvii dekoriiruittih

Azemusovan pitkien vuozien aigua TK-kuvuajat suadih toiči piämajaspäi tabevunnuzien viestilöi. Ei päinnyh, gu kuvatah vaigu puhtehruaduo, pidi olla sežo toimindua. Sendäh tavallizennu dielonnu oli dekoriiruija kuva.

– Yksi TK-kuvuaju on sanelluh, gu häi lykkäili kandobombua vedeh suadavakse fil’mua, kudamas buitegu vihažniekan artillierien ammundua ollus lambih libo järveh, kuvailou Kleemola.

Soda-aijan fotokuvii tutkijan taidohistourien tiedäjän Marika Honkaniemen mugah on mostu arvivuo, gu kai 10–15 prosentua kaikis suomelazis TK-fotokuvis on dekoriiruittu da läs kai torii ozuttajat kuvat oldas dekoriiruittu.

6-tuumainen Canet antaa tulta. Suursaari, Lounatkorkia 1943.06.20
6-d’uumaine Canet išköy tuldu. Suursuari, Lounatkorkia 1943.06.20SA-kuva-arkisto

Honkaniemi on sidä mieldy, gu TK-fotokuvii yhtelläh ei otettu vaigu propagandutarkoitukseh niškoi, ga niidy sežo tarvittih vie tulien aijan da kanzantiijollizeh tutkimukseh näh.

– Karjalan rahvahan kuvuamine oli yksi taba perustella, mindäh voinua jatkettih aijembien rajoin yli. Tahtottih ozuttua, gu karjalazet ollah suomelazien sugurahvahii da sendäh sodah on oigevus, nenga duumaiččou Honkaniemi.

Ongo ”Tundemattoman” kanzi obrazanluaduzin kuva Suomen voinis?

Olli Kleemolan mugah meil yhtelläh ei ole toizes muailmansovas yksittästy lujua obrazanluadustu kuvua. Yhtelläh yhtenny ezimerkinny Kleemola mainiččou kuvua, kudai on otettu Lapin voinan lopul. Sit kuvas kolmen valdivon rajapaččahale nostetah Suomen flagu toizen muailmansovan loppumizen merkikse. Tämä kuva on ozutettu äijän kerdua eri yhtevyksis.

Suomalaissotilaat nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille Lapin sodan päätyttyä 27.4.1945
Suomelazet sodilahat nostetah flagun kolmen valdukunnan rajapačcahale Lapin sovan loppiettuu 27.4.1945.Sotamuseo

Kleemolan mugah ni tämä kuva ei ole moine luja obrazanluaduine, kui ezimerkikse amerikkalazien kuva Iwo Jiman toras libo nevvostoliittolazien Ruskien flagun nostandu Berliinan valdivopäivytaloile libo myöhembäine kuva Vjetnaman voinas, kus tyttö juoksou hibju tules savistu kylädorogua myöte.

– Meijän obrazu jälgimäzis voinis da enimite jatkosovas pohjavuu fikcieh. Väinö Linnan Tundemattoman sodilahan kanzikuvan, kuduas on valgei sodilahan siluettu ruskiel taga-alal, jogahine suomelaine maltau yhtistiä mihgi tilandeheh muailmansovan aigua, mostu mieldy on Kleemola.

Fotokuvuaju Matleena Jänis duumaiččou, mittuine on sit voinan tovelližus, mis on sen praudu. Jäniksen mugah hänen died’oi TK-kuvuaju Pauli Jänis omis kuvis on ozutannuh sodua toizeh luaduh, sendäh gu iče oli rindamal.

Voinas on olluh äijy tovelližuttu, äijy praudua.

Matleena Jänis

– Oli ehkoi psiholougizesti tärgei luadie tämän jyttyzii kuvii, hos se oli puolistusvoimien annettu käsky. Kuvis nägyy, gu Pauli Jänis on kuvannuh tävvel sydämel da rahvas kuvis ollah hänen dovarišat, kudamis erähät kuoltih da erähät jiädih hengih. Voinas on olluh äijy tovelližuttu, äijy praudua.

Kamera aseena – Jänisten rintamakuvia -ozuttelu on avvoi VB-fotokuvakeskukses Kuopios 3.11.2017–7.1.2018.

Luve sežo

Sotilaiden omat kamerat taltioivat Suomen sodista todellisuuden, joka ei kelvannut virallisiin kuviin – tutkija: "Hyvin rajua huumoria"