1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhustenhoito

Yksinhuoltajaäiti avasi kotinsa ovet mummoille – "Kuin minun omia äitejä"

Perhehoidossa yksityiset ihmiset ottavat vanhuksia kotiinsa asumaan. Erityisen hyvin perhehoito sopii yksinäisyyttä ja turvattomuutta kokevalle vanhukselle.

Perhehoitaja Eret Tiitinen hoitaa mummoja kuin omia äitejään. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Eret Tiitisen kotona tuoksuvat vastaleivotut piparit. Keittiössä sähköuuni hohkaa lämpöään ja odottaa seuraavaksi uunimakkaroita syleilyynsä. Toinen perhehoidon mummoista, 86-vuotias Helvi Jaakkola on jo saapunut kahden viikon hoitojaksolle ja lepäilee omassa rauhassa.

Tiitinen avasi kotinsa ovet ikäihmisten perhehoitopaikaksi neljä vuotta sitten. Enimmillään vanhuksia on Eretin ja hänen kahden teini-ikäisen lapsen kotona neljä, mutta tällä hetkellä vain kaksi on pidempiaikaisella sopimuksella perhehoidossa.

– Tein aiemmin töitä fysioterapeuttina ja olin päivät poissa kotoa. Neljä vuotta sitten, kun Pieksämäen kaupunki ehdotti perhehoitajaksi ryhtymistä, oli päätös suht helppo tehdä. Yksinhuoltajana pystyn tällä tavalla tekemään töitä kotonani ja olemaan läsnä myös lasteni arjessa enemmän, Tiitinen kertoo.

Pian 91-vuotta täyttävä Elina Jäntti liikkuu perhehoitopaikassa välillä jopa ilman rollaattoria. Kotona liikkuminen jää vähiin kaatumisen pelossa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Eret Tiitinen puhuu mummoviikoista, eli viikoista jolloin vanhuksia on perhehoidossa. Mummo-sanassa ei ole halveksuntaa vaan pikemminkin kunnioitusta ja syvää arvostusta.

– Olin 20 vuotias kun oma äitini kuoli. Minulle jäi tunne, että hänen hoitonsa jäi kesken, minulla on kaipuu tehdä tätä työtä. Nämä asiakkaat ovat kuin minun omia äitejä, Eret Tiitinen sanoo lämpöä äänessään.

Kahden viikon odotus

Eteisessä käy ovi ja toinen hoitojakson asukkaista saapuu paikalle tyttärensä avustamana.

– Äiti on taas kaksi viikkoa puhunut tänne tulosta. Hän odottaa kovasti, että pääsee muiden seuraan ja Eretin hoivaan, kertoo Pirkko Häkkinen kyynel silmässä.

Tyttären äänestä kuulee, että myös omaiselle äidin turvallinen hoitopaikka on helpotus. Pirkko Häkkisen pian 91 vuotta täyttävä äiti Elina Jäntti on ollut viimeiset pari vuotta puolet kuukaudesta perhehoidossa Pieksämäellä.

Kotona en tee juuri mitään, makaan sängyssä ja katson telkkaria

Elina Jäntti

Toinen puoli kuukaudesta sujuu kotona tyttären sekä kotisairaanhoidon avulla. Muistisairaus ja heikentynyt kunto ovat tehneet kodista yksinäisen paikan.

– Kotona en tee juuri mitään, makaan sängyssä ja katson telkkaria. Vähän tulee rollaattorin kanssa liikuttua sisällä, mutta enimmäkseen töllötintä katson, Jäntti kuvailee omassa kodissa vietettyä aikaa.

Tytär Pirkko Häkkinen kertoo äitinsä liikkumisen huonontuneen kotona. Kaatumiset ovat jättäneet pelkoa eikä Elina Jäntti enää poistu kotoaan ilman apua.

– Kotipalvelu käy äidin luona 2-3 kertaa päivässä. Minä hoidan kauppa-asiat ja muutenkin autan arjen sujumisessa. Mutta kyllä me molemmat odotamme näitä perhehoitoviikkoja. Äiti saa seuraa ja hänestä pidetään hyvää huolta, Pirkko Häkkinen kuvailee.

Eret Tiitinen ottaa mummot mukaan arjen askareisiin. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten hoitoon palveluasumisen ja laitoshoidon rinnalla. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, vaan hoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus. Kuukauden tulot perhehoitajalla siis riippuvat siitä, kuinka paljon ikäihmisiä perheessä asuu. Maksimissaan yksi perhehoitaja voi ottaa hoidettavakseen neljä vanhusta.

Raskasta työtä vähillä vapailla

Kun Eret Tiitinen aloitti perhehoitajana, tarjosi hän ympärivuorokautista jatkuvaa hoitoa. Ajan myötä työ kävi raskaaksi, sillä vapaapäiviä perhehoitajalle kertyy kuukaudessa vain muutama. Lisäksi yksinhuoltajan arki ja sairaanhoitajaopinnot ajoivat ratkaisuun, että nykyään Eretin koti on puolet kuukaudesta perhehoitokotina. Toinen puoli kuluu koulunpenkillä ja lapsiin keskittyen.

– Aluksi kaupunki ohjasi asiakkaita hyvin luokseni, mutta sitten Pieksämäelle rakennettiin kaksi uutta hoitokotia. Tämä on vaikuttanut siihen, että asiakkaita ei ole siinä määrin ollut kuin mitä haluaisin. Aina se mietintämyssyssä on, että tuleeko seuraavalle jaksolle asiakkaita ja riittävätkö tulot, Eret Tiitinen sanoo.

Seuraavat kaksi viikkoa mennään Eretin perheessä taas asiakkaiden ehdoilla. Eret ohjaa Elinan ja Helvin keittiöön auttamaan ruuanlaitossa. Perunoiden kuoriminen sujuu molemmilta naisilta kuin vettä vaan.

– Olin aikoinani vuosikymmenet ravintolan keittiössä töissä, tuttua puuhaa tämä on, Elina Jäntti nauraa. 

86-vuotias Helvi Jaakkola viihtyy perhehoidossa paremmin kuin hyvin. "Kotona olen niin yksinäinen, etten viihdy siellä ollenkaan", nainen toteaa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Eretin lapset ovat ottaneet mummot osaksi perhettä. Tyttären ystävät leikkivät piilosta heidän kanssaan ja teini-ikäinen poika halailee mummoja kuin omiaan.

– Hyvälle se tuntuu kun on elämää ympärillä. Ja kuulostaa kivalle kun kuulee sanan "äiti", kertoo Elina Jäntti.

Erityisen hyvin perhehoito sopii ikäihmiselle, joka joutuu olemaan paljon yksin ja kokee turvattomuutta. Perhehoidosta hyötyy myös henkilö, jolla on muistisairaus, mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden. 

– Kun Elina tuli tänne, oli hänellä vahva kipulääkitys. Nyt tuo lääkitys on saatu purettua pois, ja hän on paljon aktiivisempi kuin pari vuotta sitten, Eret Tiitinen sanoo.

Yksi kriteeri perhehoitoon saapuvalle vanhukselle on nukkuminen. Öiden tulisi sujua rauhallisesti, sillä myös hoitaja tarvitsee lepoa.

Kunnat säästävät ja vanhukset viihtyvät

Vanhusten perhehoito on edelleen melko marginaalista koko Suomessa, mutta suuntaus on kasvava. 2010-luvulla perhehoitopaikkojen määrä on kasvanut 79:stä yli 450:een. (siirryt toiseen palveluun) Perhehoidossa olleiden vanhusten hoitopäivät ovat nelinkertaistuneet viime vuosina, eikä ihme, sillä kunnille perhehoito tuo säästöjä.

Perhehoitoliiton (siirryt toiseen palveluun) laskelmien mukaan, jos kotona asuvalle vanhukselle myönnetään 3 kotihoitokertaa päivässä, on se jo kalliimpaa kuin ympärivuorokautinen hoiva perhehoitokodissa. Tehostettuun palveluasumiseen verrattuna perhehoito on kolmasosan halvempaa.

– Kyllä tämä on huomattavasti edullisempaa kuin tehostettu palveluasuminen. Ja edullisempaa kuin tavallinen palveluasuminenkin. Kunnat kyllä säästävät perhehoidon kanssa, sanoo Pieksämäen kaupungin perhehoidon projektityöntekijä Kaija Heiskanen.

Kotona olen niin yksinäinen, että en viihdy siellä yhtään

Helvi Jaakkola, 86v

Perhehoitajalta ei vaadita sosiaali-ja terveydenhoitoalan koulutusta, mutta jokaisen perhehoitajaksi haluavan on käytävä ennakkovalmennus. Ja tietysti perhehoitajan on sovelluttava alalle. Esimerkiksi Pieksämäellä koulutetaan parhaillaan uusia perhehoitajia.

–  Silloin kun asukkaat ovat meillä, ovat heidän tarpeensa etusijalla. Ihan normaalia arkea periaatteessa eletään, ruokaa laitetaan ja muistipelejä pelataan sekä ulkoillaan. Mutta hoitajalla ei vapaata aikaa silloin ole, vaan olen koko ajan vastuussa mummojen hyvinvoinnista, Eret Tiitinen sanoo.

Helvi Jaakkolalta ja Elina Jäntiltä ei tarvitse edes kysyä mielipidettä perhehoidossa viihtymisestä.

– Täällä on niin hienoo. Kotona olen niin yksinäinen, että en viihdy siellä yhtään, Helvi Jaakkola sanoo keittiönpöydän ääressä.

– Tänne tulee kuin kotiinsa. Eret pitää niin hyvää huolta meistä ja täällä on seuraa. Tällaisia paikkoja pitäisi olla enemmän, Elina Jäntti sanoo ja ryhtyy syömään itse kuorimiaan perunoita ja uunimakkaroita.