Itsepuolustuskoulun johtaja neuvoo: Viisi askelta uhkaavien tilanteiden varalle

Kuka tahansa meistä voi joutua keskelle tappelua, ryöstöä tai muuta uhkaavaa vaaratilannetta. Miten tällaisessa tilanteessa on järkevää toimia? Kysyimme asiantuntijalta viisi yleisluontoista vinkkiä.

itsepuolustus
Hipkon perustaja Timo Räkköläinen
Itsepuolustusopettaja Timo Räkköläinen perustamallaan salillaJustus Laitinen / Yle

Kun ihminen joutuu uhkaavaan tilanteeseen, syntyy helposti akuutti stressivaste, joka tunnetaan myös pakene tai taistele -reaktiona. Sen seurauksena pulssi nousee, kädet saattavat alkaa vapista ja hengitys nopeutuu tai meinaa unohtua kokonaan.

Helsingissä toimivan itsepuolustuskoulu Hipkon perustaja ja toiminnanjohtaja Timo Räkköläinen neuvoo, että tällaisessa tilanteessa on parasta lopettaa tunteiden analysoiminen ja nimeäminen. Sen sijaan kannattaa tiedostaa tilanne, keskittyä uloshengitykseen ja alkaa suunnitella strategiaa tilanteesta poistumiseksi.

Tunnista potentiaalinen uhka

Paras tapa välttää uhkatilanteita on niiden tunnistaminen etukäteen. Jokainen vastaantulija voi potentiaalisesti käyttäytyä aggressiivisesti, ja siksi yksi ensimmäisistä asioista uhkatilanteiden ehkäisemiseksi on ymmärtää ympäröiviä ihmisiä ja tunnistaa aggressiivisuuden merkkejä.

– Aggressiivisuus on ihmisille luonnollinen tila ja mahdolliset syyt aggressiiviseen käyttäytymiseen voivat olla esimerkiksi fysiologisia, kuten alhainen verensokeri, sosiaalisia, kuten vaikea ero- tai työtilanne tai psykologisia, Räkköläinen luettelee.

Näitä merkkejä voivat olla esimerkiksi kiivas hengitys, hyökkäävä kehon asento, nopeat ja hermostuneet liikkeet, hikoilu ja käsien puristuminen nyrkkiin.

Ole läsnä

Monet meistä kulkevat työmatkoilla naama kiinni puhelimessa ja usein vieläpä luurit korvilla. Räkköläisen mukaan paras keino ehkäistä joutumista uhkaaviin tilanteisiin on olla läsnä ja havainnoida ympäristöä sekä näkö-, kuulo-, että hajuaisteilla.

– Stressireaktio on todennäköisempi, mikäli joutuu yllätetyksi. Tällöin ajattelu ja tilanteesta poistuminen vaikeutuu, hän sanoo.

Räkköläisen mukaan jo mielikuvaharjoitukset siitä, kuinka tilanteessa voi toimia, saattavat auttaa välttämään hätääntymisen. Fyysinen harjoittelu puolestaan tuo enemmän toimintamalleja, joiden mukaan voi edetä, jos joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Itsepuolustuslajeissa harjoitellaan näitä molempia.

– Itsepuolustuslajien ja kamppailulajien ero on siinä, että kamppailulajeissa yritetään voittaa joku, kun taas itsepuolustuksessa kyse on selviämisestä ja siitä, että voit auttaa jotakuta toista.

Yleensä väkivaltaan asti etenevät tilanteet kehittyvät pikkuhiljaa ja olisivat siten ennakoitavissa. Yllättävät tuntemattomien ihmisten tekemät väkivaltaiset hyökkäykset ovat kuitenkin harvinaisempia. Ne johtuvat Räkköläisen mukaan yleisimmin joko erehdyksestä uhrin henkilöllisyydessä tai hyökkääjän harhaisuudesta.

Vältä kontaktia ja liukene paikalta vähin äänin

Mikäli potentiaalisen uhan havaitsee, yksinkertaisin keino on vain poistua paikalta. Joskus välitön poistuminen on kuitenkin mahdotonta, kuten vaikkapa julkisissa kulkuneuvoissa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa välttää katsekontaktia, mutta pitää aistit suunnattuina uhkan suuntaan, jotta on tietoinen tilanteen kehittymisestä.

Räkköläisen mukaan myös keskustelu voi toimia tilanteen laukaisijana, mutta ei suinkaan aina.

– Joihinkin toimii selkeäsanainen käskyttäminen, toisiin komppaaminen. Kyse on tuhansista erilaisista tilanteista, joissa jokaisessa olisi hyvä toimia hieman eri tavalla. Se on eräänlaista sosiaalista älykkyyttä, joka on toisille meistä helpompaa ja toisille haastavampaa.

Rauhallisuus auttaa kuitenkin arvioimaan parhaiten, kuinka tilanne kannattaa ottaa haltuun.

Joukossa on voimaa

Uhkaavien tilanteiden arvioiminen sivustakatsojana voi joskus olla hankalaa. Tilanteessa, jossa puuttuminen tuntuu tarpeelliselta mutta pelottavalta, kannattaa katsoa ympärille ja pyytää muita ihmisiä mukaan. Jos mitään muuta ei pysty tekemään, aina voi odottaa, että tilanne menee ohi ja mennä sitten auttamaan. Tuella on suuri merkitys uhrin kannalta. Akuutissa tilanteessa viisainta on soittaa kännykällä apua.

Älä jää tilanteen jälkeen yksin

Jos tilanteeseen on liittynyt väkivaltaa, on rikosilmoituksen tekeminen, ruhjeiden kuvaaminen ja lääkärissä käynti järkevää. Vaikka tilanteen saisikin purettua puhumalla, siitä voi jäädä huono olo pitkäksi aikaa.

Mikäli tilanne palautuu toistuvasti mieleen, kovat äänet saattavat säpsäyttää, olo on turta tai tapahtumapaikka tulee välteltyä, kyse voi olla traumasta. Häpeäntunne uhriksi joutumisesta tai siitä, että ei ole osannut puuttua tilanteeseen oikein, voi viitata traumaattiseen stressireaktioon. Tällaisessa tilanteessa kannattaa olla yhteydessä ammattilaisiin, kuten rikosuhripäivystykseen (siirryt toiseen palveluun). Asiasta kannattaa puhua myös ystävälle tai perheenjäsenelle, jotka voivat auttaa hakemaan apua.