Koe uusi yle.fi

Luontojärjestöt: Metsän tarina -elokuvan miljöö on raiskattu – metsäjätin avohakkuut tuhosivat kuukkelimetsän

Metsän tuhoamisen myötä katoaa uhanalaisia lajeja, uskoo luontokuvaaja Hannu Siitonen.

kuukkelit
Kuukkeli puun oksalla maisemia ihastelemassa
Kuukkelia pidetään sielunlintuna. Se on pienin Suomessa elävä varislintu. Pentti Kallinen / Yle

Suomen luonnonsuojeluliiton ja Etelä-Karjalan Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan UPM:n avohakkuut ovat kadottaneet luontoarvoiltaan arvokkaan metsän Etelä-Karjalassa Ruokolahdella. Metsässä on kuvattu palkittua Metsän tarina -elokuvaa. Tuhottu metsä on elokuvan kuukkelimetsä.

– Erittäin pahalta tuntuu, sanoo Metsän tarina -elokuvan tehnyt Hannu Siitonen.

Tuhottu metsä toimi Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikkana.

– Ennen se oli naavainen kuusimetsä. Nyt enää sitä ei ole. Masentavaahan tämä on, huokaisee Hannu Siitonen.

Vuonna 2012 julkaistu Metsän tarina on Suomen katsotuimpia dokumenttielokuvia. Sen kävi elokuvateattereissa katsomassa liki 90 000 katsojaa.

Kuukkeli on paikkauskollinen

UPM sai viime viikolla päätökseen avohakkuut kuukkelimetsässä Ruokolahdella Oritsuon Petrankankaalla.

Luonnonsuojeluliiton tiedotteessa kerrotaan, että metsäyhtiötä on informoitu vuosien ajan Oritsuota rajaavista metsäalueista, kuukkelihavainnoista ja elinpiirien turvaamisesta.

Kuukkeli on erittäin uskollinen paikkalintu. Se ei ylitä avoimia alueita, ja metsien pirstaloituminen koituu sen tuhoksi.

– Kun tällaista metsää tuhotaan, häviävät vaativat lajit kuten kuukkeli, kertoo luontokuvaaja Hannu Siitonen.

Kuukkelin elinpiiri on neliökilometrin kokoinen. Muihin lintulajeihin verrattuna kuukkelin elinpiiri on erittäin pieni. Hannu Siitonen ei ymmärrä miksi juuri kyseinen metsä piti hakata.

– Muuallakin olisi voinut metsää hakata kuin tuolla, toteaa Hannu Siitonen.

Muitakin herkkiä lajeja alueella

Hannu Siitonen kertoo, että heille kyseinen avohakkuualue toimi yhtenä Metsän tarina -elokuvan kuvauspaikkana.

– Alueella on kuusivaltaista sekametsää, joka on osin vanhaa. Siellä kasvaa poikkeuksellisen paljon naavaa ja luppoa. Kanahaukalla on ollut pesintä tuossa metsässä jo vuosia.

Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajaseudun metsäalueilla sijaitsee Suomen eteläisin kuukkelivyöhyke.

Kuukkeli on alueellisesti uhanalainen laji, joka tulee huomioida varovaisuusperiaatteen mukaisesti metsätaloustoimissa. Luonnonsuojeluliitosta kerrotaan, että nyt hakattu kuukkelien kotiseutu on myös osa Suomen luonnonsuojeluliiton Hiitolanjoki-Haarikko-luontohelmeä, joka on yksi sadasta juhlavuoden luontohelmestä.

Hiitolanjoki-Haarikon luontohelmialueella on kuluvana vuonna järjestetty erilaisia tapahtumia, joissa on käynyt runsaasti ihmisiä.

UMP: Kuukkelihavaintoja on, muttei reviiriä

UPM:stä kerrotaan, että paikalliset ovat raportoineet heille kyseisen metsän kuukkelihavainnoista. UPM puolustaa hakkuita heille normaalina toimintana.

– On tullut muutamia yksittäisiä tietoja, että metsässä on havaittu kuukkeli. Se ei ole ollut vielä reviirihavainto, kertoo sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa UPM:ltä.

Jos alueelta olisi tehty kuukkelin reviirihavainto, niin ydinreviiri olisi jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Etelä-Karjalan Ruokolahdella kaadettu alue on suuruudeltaan noin kymmenisen hehtaaria. Kyseessä ei ole yhtenäinen alue vaan se koostuu muutamasta osasta.

Metsäyhtiöstä kerrotaan, että kanahaukkahavainnot otetaan aina huomioon hakkuissa.

– Minulle kukaan ei ole raportoinut kanahaukan pesäpuusta tai muista havainnoista kanahaukoista, sanoo Sami Oksa UPM:ltä.

Naavan ja lupon esiintymistä ei pidetä erityisenä luontoarvona.

– Ilma on nykyään puhtaampaa, joten naavaa ja luppoakin esiintyy nykyään enemmän, UPM:n Sami Oksa sanoo.