Tiedätkö, mitä syömäsi sirkka on popsinut? Tutkijat etsivät sopivaa ravintoa ötököille

Hyönteisten kasvattaminen ihmisten ruuaksi vaatii rehulainsäädännön mukaista ruokaa. Sirkoille syötetään kokeeksi muun muassa pienpanimon mäskistä tehtyä rehua.

hyönteisruoka
Kenttäsirkka
Kenttäsirkka rehun äärellä. Heikki Haapalainen / Yle

Sirkat sirittävät kasvattamon 30 asteen lämmössä. Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan mikä otuksille kelpaa parhaiten ruuaksi, että niistä tulisi hyvää syötävää ihmisille.

Hyönteisiä kasvatetaan ruuaksi niiden korkean proteiinipitoisuuden vuoksi. Ruspolia-hepokateissa on myös runsaasti rasvaa. Biologi Vilma Lehtovaara kertoo, että hyönteiset ovat sitä mitä syövät, eikä rehu voi olla mitä tahansa biojätettä.

– Se mitä otukselle syötetään, vaikuttaa hyvin paljon siihen mikä sen koostumus on, Lehtovaara sanoo.

Ruspolia-hepokatteja
Ruspolia-hepokatti on tärkeää ravintoa esimerkiksi Ugandassa. Sen kasvatusta kehitetään myös Afrikan ruokatarpeisiin. Heikki Haapalainen / Yle

Luonnonvarakeskus Luke on kehittänyt erilaisia rehuseoksia ruokahyönteisille. Seoksia testataan Luken Jokioisten yksikössä jauhopukin toukille ja Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla syötetään koerehuja kaksitäplä- eli kenttäsirkoille, kotisirkoille sekä hepokateille.

Eläinravitsemuksen asiantuntija, erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi Lukelta sanoo, että hyönteisilläkin on mieltymyksiä. Niille on paras syöttää lajityypillistä ravintoa. Sen ovat vahvistaneet jo pari ensimmäistä kuukautta rehujen testauksessa myös Joensuussa.

– En menisi niin pitkälle, että puhuisin persoonallisuuksista, mutta eroja on. Toinen voi pitää enemmän tuoreesta, toinen kuivaruuasta, sanoo biologi Vilma Lehtovaara.

Etelä-Amerikasta tuotu soijapohjainen hyönteisten rehu vesittäisi hyönteistalouden idean.

Vilma Lehtovaara

Sirkoille ja hepokateille syötetään rehun ohella muun muassa porkkanaa. Tarkoitus on tuottaa rehu sivuvirtoina syntyvistä kasvibiomassoista, että hyönteistalous olisi ekologista.

– Etelä-Amerikasta tuotu soijapohjainen hyönteisten rehu vesittäisi hyönteistalouden idean, Lehtovaara sanoo.

Joensuun laboratoriossa etsitään paitsi parasta mahdollista rehuseosta, myös sellaisia oloja, että hyönteiset kasvaisivat sopivaa vauhtia, pysyisivät terveinä ja lisääntyisivät hyvin.

Tutkimukselle on kysyntää, sillä hyönteisiä kasvatetaan jo syötäväksi Suomessa. Uuselintarvikeasetuksen muuttumisesta kertoi syyskuussa muun muassa Iltalehti. (siirryt toiseen palveluun)

Ihmisille saa kaupata hyönteisiä ruokana, mutta tutkittu rehu puuttuu. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) tuotettua hyönteisruokaa tullee markkinoille laajemmin ensi vuoden aikana.

Vilma Lehtovaara ja Jaana Sorjonen
Biologit Vilma Lehtovaara ja Jaana Sorjonen tekevät sirkoilla ja hepokateilla rehututkimusta Itä-Suomen yliopiston biotieteiden laitoksella. Heikki Haapalainen / Yle

Biologi Jaana Sorjonen näkee Suomessa ison potentiaalin hyönteistaloudessa ja siksi rehun testaus on tärkeää.

– Tällä hetkellä ei ole kaupallisia hyönteisrehuja ja ehkä tässä piilee myös pieni maailmanparannuksen into taustalla, Sorjonen sanoo.

Kun hyönteisiä kasvatetaan ihmisille ruuaksi, myös niiden syömän ruuan pitää olla turvallista. Homeet voivat tulla ongelmaksi biojätteen hyödyntämisessä, selittää biologi Vilma Lehtovaara.

Tällä hetkellä ei ole kaupallisia hyönteisrehuja ja ehkä tässä piilee myös pieni maailmanparannuksen into taustalla.

Jaana Sorjonen

Sivuvirrat eli esimerkiksi näissä kokeissa käytetty joensuulaisen pienpanimon mäski päätyisi ilman sirkkoja jätteeksi, joten se on hyvä rehun lähde. Se on myös valmiiksi elintarvikekelpoista ja sitä on saatavilla ympäri vuoden. Myös muusta elintarviketeollisuudesta ja maataloudesta kasvibiomassoja on saatavilla.

– Uskon että Suomella on paljon potentiaalia. Täällä on paljon tilaa ja vettä, joita tarvitaan. Ja kasvibiomassoja, joista voidaan hyödyntää sivuvirtoja, biologi Jaana Sorjonen sanoo.

Kenttäsirkkoja
Kenttäsirkkoja syömässä rehuseosta. Heikki Haapalainen / Yle

Myös Itä-Suomen yliopiston hyönteiskasvattamossa hyödynnetään sivuvirtoja. Hepokatit ja sirkat kasvatetaan irtokarkkilaatikoissa munakennon palojen väleissä.

Hyönteisten käyttämien rehujen tuotannon on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.

Hilkka Siljander-Rasi

Kun hyvä rehukoostumus löytyy, on Luken ja Itä-Suomen yliopiston tuottama tieto suomalaisten hyönteistenkasvattajien saatavilla. Maailmassa hyönteisiä on kasvatettu ruuaksi jo vuosikymmeniä ja ravitsemustietoakin on.

– Se on soijaa ja maissia, jota muualla syötetään. Meidän pitää kehittää kotimainen ja läheltä saatava oma vaihtoehto. Hyönteisten käyttämien rehujen tuotannon on oltava taloudellisesti ja ekologisesti kestävää, erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi Lukesta sanoo.

Lue lisää:

Ruokamarkkinoille rynnivät hyönteiset voivat olla vaarallista syötävää allergikoille