Ammattikalastajan arki on kovaa Inarilla – vapaus ja luonto helpottavat elämää

Inarijärvi on hyvä paikka kalastaa, sillä valtion vesissä ei ole niin paljon rajoituksia eikä tarvitse riidellä omistusoikeuksista, sanoo ammattikalastaja Veikko Kiviniemi.

harrastukset
Veikko Kiviniemi
Veikko Kiviniemi kertoo, että Veskoniemensatama on käynyt ahtaaksi kesäisin. Myös kalankäsittelyhallin jäistä tahtoo olla pulaa kesäperjantaisin. Ammattikalastajien on tultava aikaisin järveltä saaliiden kanssa, jotta saavat kalansa jäähdytettyinä matkaan.

Veskoniemen satamassa on käynnissä rakennustyöt. Inarin Veskoniemen samoista venepaikoista ovat kilpailleet sekä vapaa-ajan veneilijät ja ammattikalastajat. Nyt ammattikalastajille on tulossa oma kalasatama.

Veikko Kiviniemiemi iloitsee asiasta. Hän on ammatikseen kalastanut Inarijärvellä 13 vuotta. Hänen mielestään Inarijärvi on hyvä paikka kalastaa, koska siellä ei tarvitse riidellä kalavesistä kenenkään kanssa.

Veskonjárga
Näistä venepaikoista ovat ammattikalastajat joutuneet kilpailemaan vapaa-ajan veneilijöiden kanssa. Uusi satama pystyy palvelemaan paremmin molempia jo ensi kesänä.Mikkal Morottaja / Yle

– Tätä ei ole niin jyrkästi rajoitettu ja yksityisvesiä on mahdollisimman vähän. On hyvä, että se on suurimmaksi osaksi valtion vettä, ei tule riitaa niistä omistusoikeuksista. Siellä on aika vapaata kalastaa, hän kehuu.

Ammattikalastajat ovat nykyään ELY-keskuksen rekisterissä kaupallisia kalastajia. Kiviniemi käyttää itsestään nimitystä ammattikalastaja.

Rysät, verkot ja siika – niillä pärjää

Kesällä kalasaaliit ovat isompia, kun kalastaa rysällä. Verkoilla saaliit ovat pienempiä, mutta niilläkin pitää pärjätä, kun ympäri vuoden kalastaa, kertoo Kiviniemi. Hän pyytää enimmäkseen siikaa, koska se on se, joka tuo leivän.

– Kyllä se on etupäässä siikaa. Rysät ja verkot on valjastettu siihen siian pyyntiin. Se on kuitenkin taloudellisesti paras tuote, mitä täältä saa.

Inarin siikaa
Inarijärvestä on saatu jopa kolmikiloista siikaa. Kuvan siiat ovat noin kilon painoisia.Anja Kaarret / Yle

Kesällä ammattikalastajien saaliit menevät melkein kokonaan Ouluun ja sieltä jatkojalostukseen. Talvella juomuksilla pyydettäessä saalismäärät eivät ole niin suuria. Silloin kalastajat fileoivat ja myyvät kalaa myös paikallisiin kauppoihin.

Paikallisista kaupoista on vaikea löytää paikallista kalaa

Kun etsii kalaa paikallisista ruokatavarakaupoista, niin useimmiten sieltä löytyy Norjan niin kutsuttua kassilohta, eli kasvatettua lohta. Paikalliset kaupat eivät voi ostaa tarpeeksi suuria määriä kalaa, siksi niille on vaikea myydä, selittää Kiviniemi.

– Se on se ikuisuuskysymys. Paikalliset sanovat ja paikalliset kauppiaat sanovat, että ei saa paikallista kalaa, mutta kyllä se on se määrä- ja hintakysymys. Ne määrät on kuitenkin näihin paikallisiin kauppoihin niin pieniä ja yleensä se hinta on kalastajalle aika vaatimaton.

Ruokatavarakaupat ovat tavallisesti suurempien ketjujen jäseniä ja silloin ketju määrää, mitä kaupat myyvät. Jos ketju ei osta Inarijärven siikaa, silloin kaupatkaan eivät sitä saa. Kiviniemi sanoo kuitenkin saavansa hyvin myytyä kalaa myös paikallisiin kauppoihin.

– Ei ole sillälailla ongelmia. Me pyritään kuitenki aika paljon fileeraamaan se mitä paikallisille myydään. Kesäaikana meillä ei ole aikaa yksityiselle paljon edes sillä lailla myydä, että on niin hyvät kesäajan kaupat. Talvella sitten, kun tulee vähemmän, niin pystytään jonkin verran toimittamaan yksityisille.

Ammattikalastajilla yhteissopimukset

Kalastajat tekevät yhdessä sopimukset ostajien kanssa. Näin he saavat määrät suuremmiksi ja kulut pienemmiksi. Melkein kaikki ammattikalastajat, jotka käyttävät Veskoniemen satamaa ja kalankäsittelyhallia, myyvät kalansa Ouluun jatkojalostukseen.

– Osa menee jakeluun ympäri Suomea ja osa fileerataan, ja ne tulee takaisin Inariin kevättalvella tunturikeskuksiin, se sama kala.

Säät ja kelit aiheuttavat nykyisin ongelmia

Kiviniemi on juuri nostanut veneensä talviteloille. Vene seisoo Veskoniemen satamassa odottamassa kevättä. Seuraavan kalastusretken hän tekee moottorikelkalla Kessin kautta. On alkamassa talvikalastuskausi, joka tarkoittaa juomusten laittamista jään alle.

– Onhan se silleen huolestuttavaa; Talventulo alkaa, mutta se tavallaan jää aina kesken. Ja sitten nämä lumisateet sulaan maahan melkein hidastaa sitä, ja tulee sitä välivettä ja huonoa jäätä sinne. Ei se oikein hyvältä taas tällekään talvelle näytä.

– Kyllä se on ihan tuuralla ja tuurilla mentävä välillä. Joskus on aikaa kokeilla, mutta joskus pitää vähän luottaa siihen edelliseen iskuun ja syvyyteen ja jään paksuuteen. Ei kait siinä auta kun mennä.

Ammattikalastajien määrä lisääntymässä

Veskoniemen sataman kalankäsittelyhallia käyttää kesällä noin 15 kalastajaa ja talvella viisi kalastajaa. Välillä tuntui siltä, että ammattikalastajat loppuvat kokonaan, Kiviniemi kertoo.

– Nyt on kyllä uusia miehiä ollu taas tulossa tähän hommaan matkaan. Katotaan miten ne selviää ja miten niille käy. Toiveissa on, että aika paljon on uusia aloittelijoita.

Hän itse on aloittanut vuonna 2004 sen jälkeen, kun oli ollut muissa töissä, viimeksi sähköhommissa kymmenisen vuotta. Kiviniemi on aina ollut vapaa-aikakalastaja.

Veikko Kiviniemi
Veikko Kiviniemi arvioi tämän perkuukoneen läpi menevän kymmeniä tuhansia siikoja vuodessa.Mikkal Morottaja / Yle

– Nämä pitkät lomautukset muissa töissä; sähkötöitä tein kymmenen vuotta siinä välissä. Oli näitä jatkuvia lomautuksia. Ne alkoivat turhauttamaan, halusin ympäri vuoden töitä tehdä ja sillä alalla ei näkynyt sitä mahdollisuutta olevan.

Takaisin sähkötöihin Kiviniemi ei ole kaivannut. Hän on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseensa, vaikka kalastajan työtä on usein pidetty puuhasteluna, naureskelee hän.

– Tästähän on puhuttu aina; sanontahan on ollut aina, että kyllä te puuhastelette siellä. Elikkä on pidetty niin kuin puuhasteluna, mutta tänä päivänä tämä ala on osittain jopa vaativampaa. Tässä täytyy osata suunnitella ja etukäteen miettiä asioita. Ei tämä nyt enää puuhastelua ole tämä nykypäivän kalastus. Kyllä tämä on ihan normaalia yritystoimintaa.

Kalastus ammattina – pari asiaa evästykseksi

Jos haluaa ammattikalastajaksi, pitää tietää mitä on tekemässä. Kiviniemellä on muutamia neuvoja erityisesti nuorille.

– Kyllä se silleen on, että pitää olla itsenäinen ja tavallaan määrätietoinen, jos meinaa pärjätä tällä alalla. Ei apuja paljon muilta tule. Pitää olla itsenäinen ja vahva, että parjää tässä hommassa.

Nuoria, jotka miettivät kalastajan ammattia Kiviniemi kehottaa ensin tekemään muita töitä.

– Pohjia vähän hankkia, jos ei muuta. Tämä on kuitenkin kustannuksellisesti aika kova aloittaa tyhjästä. Jonkun näköistä alkupohjaa pitäisi olla, jos aikoo tässä pärjätä. Velkarahalla ei kannata tälle alalle kyllä lähteä.

Kiviniemen mielestä voisi olla hyvä myös olla kokeneemman kalastajan opissa, jotta näkee toimintatavat ja millaisia työskentelyvälineitä tarvitsee ja onko varaa hankkia niitä vai pitäisikö aloittaminen siirtää tuonnemmaksi. Hän itse ei ole katunut ammattikalastajaksi alkamistaan hetkeäkään.

– Koko ajan olen jopa ajatellut niin päin, että vielä muutama vuosi aikaisemmin olisi voinut aloittaa.