Suomalaispojat pärjäävät hyvin, mutta jäävät silti pahasti tyttöjen varjoon

Tänään julkistetussa Pisa-tutkimuksessa suomalaisnuoret sijoittuvat seitsemänneksi ryhmätyöskentelyn arvioinnissa.

PISA-tutkimus
Lapset tekevät matemiikan läksyjä.
Markku Ojala / AOP

Suomalaistytöt ovat jo pitkään pärjänneet poikia paremmin oppimisen arvioinneissa. Näin oli myös tänään julkaistussa Pisa-tutkimuksessa, jossa arvioitiin nuorten ryhmätyöskentelytaitoja. Tällä kertaa tyttöjen ja poikien suoritusero oli kuitenkin revähtänyt Suomessa koko tutkimuksen suurimmaksi.

Syy ei johdu siitä, että suomalaispojat olisivat poikkeuksellisen huonoja ratkaisemaan ongelmia ryhmässä. Suomalaiset pojat pärjäsivät OECD-vertailussa kaikkien poikien keskiarvoa paremmin. Suuri ero johtuu siitä, että suomalaistytöt suoriutuivat tehtävästä niin erinomaisesti.

Tutkimuskoordinaattori Mari-Pauliina Vainikainen Helsingin yliopistosta painottaa, ettei suomalaispoikien tilanne ole katastrofaalinen. Suuri ero sukupuolten välillä vaatii kuitenkin toimia.

– Kyllä minä silti olisin tästä huolissani. Meillä on kuitenkin hyvä peruskoulujärjestelmä, joka tuottaa hyviä oppimistuloksia, niin miksi ihmeessä me emme onnistu saamaan pojista irti kaikkea sitä, mihin he pystyisivät, Vainikainen miettii.

Tutkija uskoo, että pojat pystyvät parempaan. Nyt haasteena on saada pojat näyttämään osaamisensa.

Tytöt pärjäsivät paremmin joka maassa

Tytöt selvittivät Pisa-tehtävät kaikkialla paremmin kuin pojat. Tämän on arvioitu johtuvan osittain tehtävän luonteesta. Chat-keskustelua simuloivassa tehtävässä korostui lukutaito.

– Se tekstimäärä siinä tehtävässä oli aika suuri, jolloin siinä piti lukea paljon ja lukutaidossa suomalaistytöt ovat pärjänneet poikia paremmin aina, Vainikainen toteaa.

Lukutaito ei kuitenkaan selitä kokonaan eroja. Kun analyysistä poistettiin lukutaidon vaikutus, tyttöjen ja poikien välille jäi eroa edelleen, Vainikainen kertoo. Yksi toinen syy eroon voisi Vainikaisen mukaan olla se, että chat-viestittely on tyypillisempää tytöille kuin pojille vapaa-ajalla.

Muitakin syitä löytyy.

– Kun me olemme tutkineet näitä sukupuolieroja eri sisältöalueilla, sekä oppiainesisällöissä mutta myöskin näissä oppiainerajat ylittävissä taidoissa, niin me olemme havainneet, että tässä sukupuolierossa on osittain kyse myös yrittämisestä, siinä on kyse asenteista, motivaatiosta ja siihen tehtävätilanteeseen suhtautumisesta, Vainikainen listaa.

Pisa-tutkimuksen uusi aihealue tuli tarpeeseen

Pisa-tutkimukseen lisättiin viisi vuotta sitten neljäs aihealue matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon lisäksi. Vainikainen pitää nuorten taitojen laaja-alaisempaa arviointia erittäin tervetulleena lisänä.

– Tässä on tosi oleellista, että meidän koulutuksen arviointijärjestelmä kohdistuisi myös muihin asioihin kuin niihin kapeisiin oppiainesisältöihin. Koska nykyajan työelämässä, nykymaailmassa tarvitaan hyvin paljon sellaisia taitoja, jotka eivät liity mihinkään yksittäiseen kapeaan osa-alueeseen.

– Tarvitaan ajattelutaitoja, tarvitaan ongelmaratkaisutaitoja, kommunikaatiota, yhteistyötä. Niitä tarvitaan asiassa kuin asiassa, myös kouluympäristössä joka ikisessä oppiaineessa. Ja se on mun mielestä hirveän tärkeätä, että näitä arvioidaan, Vainikainen sanoo.

Lue myös:

Viro teki mahdottomasta mahdollisen: Pisa-tutkimuksen uudet ihmelapset tulevat etelänaapurista, ja he ovat poikia