Analyysi: Yhdysvallat ja palestiinalaiset pelaavat edustustokriisissä hermopeliä – kumpikaan tuskin haluaa suhteiden katkeavan oikeasti

Diplomaattinen kiista on testi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin yrityksille rakentaa diilien diili, kirjoittaa Ylen Lähi-idän-kirjeenvaihtaja Aishi Zidan.

Palestiina (alue)
Donald Trump ja Mahmoud Abbas tapaavat Betlehemissä
Donald Trump ja Mahmoud Abbas tapasivat Betlehemissä toukokuussa 2017.Atef Safadi / EPA

JerusalemVuosi sitten, tuoreena Yhdysvaltain presidenttinä Donald Trump asetti itselleen kovan tavoitteen. Trump sanoi haluavansa tehdä diilien tekijänä mahdottomana pidetyn diilin: ratkaista palestiinalaisten ja israelilaisten konfliktin.

Tiedonmuruja Trumpin hallinnon suunnitelmista onkin odotettu Lähi-idässä jo tovi. Suunnitelmien sisällöstä on liikkunut toinen toistaan villimpiä väitteitä.

Nyt neuvotteluyritystä varjostaa diplomaattinen kiista, sillä Yhdysvaltain ja palestiinalaisten suhteet ovat ajautuneet viime päivinä pahenevaan kriisiin.

Kiista rävähti viime viikolla, kun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, ettei se uusi palestiinalaisia edustavan kattojärjestön PLO:n toimiston rekisteröintiä Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa.

Palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota, joten PLO:n toimisto on palestiinalaisten epävirallinen lähetystö Yhdysvalloissa. Tavallisesti sen lupa toimia Washingtonissa uusitaan puolen vuoden välein.

Teknisesti Yhdysvaltain päätöksen taustalla on Yhdysvaltain kongressin linjaus, jonka mukaan palestiinalaisten edustusto suljettaisiin Washingtonissa, jos se yrittää viedä israelilaisia kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas vaati syyskuussa YK:n yleiskokouksessa Israelin hallinnon edustajien viemistä kansainväliseen rikostuomioistuimeen muun muassa palestiinalaisalueille rakennettuihin israelilaisten siirtokuntiin liittyen. Kansainvälinen yhteisö pitää siirtokuntia laittomina.

Abbasin ulostulo tulkittiin Yhdysvalloissa rajan ylittämiseksi.

Vastatoimena palestiinalaiset ilmoittivat tiistaina jäädyttävänsä yhteydenpidon Yhdysvaltain Jerusalemin-konsulaatin ja alueella vierailevien amerikkalaisdiplomaattien kanssa.

Palestiinalaisten edustustoa ei ole vielä suljettu Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trump voi vielä uusia edustuston rekisteröinnin, jos palestiinalaiset osoittavat 90 päivän kuluessa olevansa "valmiita suoriin, ja merkityksellisiin neuvotteluihin Israelin kanssa".

Kiistan ajoitus on herkkä. Trumpin hallinto on nimittäin pistänyt palestiinalaisten ja israelilaisten neuvotteluiden pohjustamiseen mukaan painoarvoaan.

Trump on nimittänyt erityisneuvonantajansa, luottomiehensä ja vävynsä Jared Kushnerin rakentamaan rauhansuunnitelmaa. Kushnerin aisaparina toimii Yhdysvaltain Lähi-idän erityislähettiläs Jason Greenblatt.

Kriisin ratkominen on testi Trumpin hallinnon kyvylle rakentaa diilien diiliä.

Jared Kushner
Jared Kushner Win Mcnamee / AFP

Kaksikko on ravannut tapaamassa Lähi-idän johtajia kuukausien ajan. Sanomalehti The New York Times uutisoi (siirryt toiseen palveluun)aiemmin marraskuussa, että tiimi olisi nyt aloittanut varsinaisen suunnitelman kirjoittamisen.

Sen julkaisemisajankohtaa ei ole paljastettu, mutta huhujen mukaan suunnitelma tulisi ulos lähikuukausina. Sen pohjalta olisi tarkoitus aloittaa pitkän tauon jälkeen rauhanneuvottelut israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.

Jason Greenblatt
Jason GreenblattAlaa Badarneh / EPA

Nyt vellova kiista ei ainakaan helpota diilien diilin pohjustamista. Palestiinalaisten ulkoministeri Riad al-Maliki kertoi tiistaina peruneensa kaikki tapaamisensa amerikkalaisten kanssa.

Yhteydenpito kiistan ratkaisemiseksi kuitenkin jatkuu, eikä Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen joulukuuksi suunniteltua vierailua alueelle ole toistaiseksi peruttu. Todennäköistä on, ettei kummallakaan osapuolella ole haluja ajaa riitaa liian pitkälle ja vahingoittaa rauhanponnisteluita.

Palestiinalaishallinto joutuisi silloin jo nykyistäkin ahtaammalle. Se haluaa kuitenkin näyttää, ettei ole noin vain pompoteltavissa. Myös Trumpin hallinnolle rauhanponnisteluiden kaatuminen jo alkuunsa olisi jälleen uusi epäonnistuminen.

Joidenkin spekulaatioiden mukaan kiistan taustalla olisi yritys luoda palestiinalaishallinnolle painetta ajatellen Trumpin tulevaa suunnitelmaa. Todennäköisempänä pidetään sitä, että paine tulee Yhdysvalloissa tällä kertaa enemmän kongressin suunnalta, ei niinkään Trumpin hallinnolta.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on lausunnoissaan korostanut kyseessä olevan tekninen, kongressin määräämään lakiin pohjautuva kiista.

Selvää on, ettei kiista ainakaan helpota rauhanponnisteluita. Palestiinalaishallinnolle ilmoitus näytti tulleen viime viikolla yllätyksenä.

Palestiinalaishallinto on tukenut sovitteluyritystä, mutta Trumpin hallinnon puolueettomuuteen kysymyksessä on suhtauduttu palestiinalaisten keskuudessa hyvin epäilevästi. Kiista voi nakertaa luottamusta entisestään.

Kriisin ratkominen onkin nyt testi Trumpin hallinnon kyvylle rakentaa diilien diiliä. Eikä se jää viimeiseksi koetinkiveksi.