Nyt se on tutkittu: Silittely saa vauvan aivot hyrisemään

Suomalaistutkijat havaitsivat ensimmäisinä maailmassa, että hellä kosketus aktivoi jo kuukauden ikäisellä vauvalla samat keskeiset tunnealueet aivoissa kuin aikuisillakin.

Aivot ja hermojärjestelmä
Vauva lähikuvassa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Turun yliopistossa tutkittiin (siirryt toiseen palveluun) kosketuksen vaikutusta noin kuukauden ikäisten vauvojen aivoihin. Magneettikuvantamisen avulla tehdyssä kokeessa oli mukana 13 vauvaa.

Kun vauvat olivat nukahtaneet imetyksen jälkeen, heidän oikeaa säärtään silitettiin pehmeällä harjalla. Analyyseissä kartoitettiin, mitkä aivoalueet silittelystä aktivoituivat.

Aivoissa on kosketukseen reagoiva oma alueensa. Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson kertoo, että jokainen kehon osa on edustettuna aivoissa. Eli jos kättä kosketetaan, kättä edustava kohta aivoissa aktivoituu.

Odotetusti tämä kosketukseen reagoiva alue aktivoitui myös pienillä vauvoilla.

Uraauurtava uusi tieto oli se, että vauvojen aivoissa aktivoitui myös toinen alue: insula eli aivosaareke, joka säätelee muun muassa ihmisen tunnekokemuksia.

Aivojen aktivaatiokartassa näkyy, mitkä alueet reagoivat hellään silittämiseen.
Aivojen aktivaatiokartassa näkyy, mitkä alueet reagoivat hellään silittämiseen.Malin Björnsdottir / CC BY 4.0

Yhteistyössä Göteborgin yliopiston kanssa tutkijat löysivät ihosta hermosoluja, jotka välittävät nimenomaan hidasta sivelyä. Nämä hermosolut aktivoituvat, kun sivellään sellaisia ihon alueita, joissa on karvoja ja kun sivelynopeus on 3–10 cm sekunnissa.

Aikuisille tehdyissä aiemmissa tutkimuksissa tämän on puolestaan todettu aktivoivan aivosaarekkeen.

Aiemmin ei tiedetty, missä elämänvaiheessa nämä kyseiset hermosolut ovat toimintavalmiita. Karlssonin mukaan tämä tutkimus viittaa nyt siihen, että kyseiset solut ovat toimintakykyisiä käytännössä heti syntymän jälkeen.

– Tämä antaa vähän lisää tietoa siitä, minkä takia lasten koskettelu tai erityisesti silittely on tärkeää. Se näyttäisi vaikuttavan sellaisiin alueisiin aivoissa, joilla on tekemistä tunteiden säätelyn kanssa ja erityisesti positiivisten tunnetilojen aikaansaamisen kanssa.

– Melkein kaikki eläinlajit nuolevat tai sukivat poikasiaan. Se nuolemisen tai sukimisen nopeus on usein hyvin samanlainen, mitä me tässä teimme. Eli tämä voi olla tällainen evolutiivinen rauhoittamisen tai positiivisten tunnetilojen aikaansaamiseen liittyvä systeemi, mikä ihmisilläkin on jäänyt jäljelle.

Vauvoja seurataan aikuisikään saakka

Vauvojen aivokuvantaminen liittyy laajempaan FinnBrain-tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun), jonka tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen.

Vuonna 2010 alkaneessa laajassa tutkimuksessa on mukana yli 4 000 perhettä. Lapsia on tarkoitus seurata elämän ensihetkistä lähtien aina aikuisikään saakka.

Tutkijalääkäri Jetro Tuulari FinnBrainin lastenlääkärikäynnillä
Aivokuvantamisesta vastasi tutkijalääkäri Jetro Tuulari.Hanna Oksanen / Turun yliopisto

Tutkimukseen kuuluvilla pienemmillä osatutkimuksilla kartoitetaan muun muassa lapsen aivojen rakennetta ja toimintaa.

– Erityisen kiinnostuneita olemme siitä, liittyykö tämä silittelyn aikaan saama aivojen aktivaatio jollain tavalla muihin asioihin lapsen kehityksessä myöhemmin, Karlsson kertoo.

Tavoitteena on ymmärtää paremmin, minkälaiset asiat vaikuttavat lapsen aivojen kehitykseen ja sitä kautta myöhempiin mahdollisiin sairauksiin tai tunne-elämän häiriöihin.

FinnBrain-tutkimusta vetävän Karlssonin mukaan uutta tutkimuksessa on se, että tutkimuskohteena on näin pieniä lapsia sekä se, että tutkimus keskittyy tiedollisen kehityksen sijaan tunne- ja itsesäätelyn kehitykseen.