"Olisin toivonut, että minusta olisi otettu koppi" – Tampereella osoitettiin mieltä paremman päihdehoidon puolesta

Päihdepalveluja tarvitsevat kritisoivat hoitoa kovin sanoin. Ajan saaminen kestää byrokratian vuoksi, eikä avohoito riitä kaikille.

päihderiippuvuus
Anne Kärppä
Anne Kärppä sytytti kynttilän veljensä muistoksi.Terri Niemi / Yle

"Raittiiksi ilman lääkkeitä!", "Oikea hoito vai hiekkahoito?" ja "Jokainen ihminen on maksusitoutumuksen arvoinen!" julistavat vihreistä kartongeista askarrellut mielenosoituskyltit. Niitä kantava joukko etenee Tampereen Hatanpäällä rauhallista kävelyvauhtia kohti Sarviksen sosiaaliasemaa.

Kulkue osoittaa mieltään kaupungin tehotonta päihdehoitoa vastaan. Huumeaddiktit eivät aina saa hoitoa vaikka sitä itse pyytäisivät, ja laitospaikan tarvitsijoille on tarjolla pääasiassa vain avotapaamisia. Ensimmäistä hoitokertaa voi myös joutua odottamaan viikkoja – eli niin pitkään, että raittiuspäätös on jo ehtinyt rapistua.

Venkulamarssi
Terri Niemi / Yle

Kahvittelu ei ole hoitoa

Perillä Sarviksen pihassa iskulauseet laitetaan nojaamaan punatiilistä seinää vasten ja niiden eteen sytytetään sata kynttilää symboloimaan päihteiden vuoksi menetettyjä elämiä.

Tamperelainen Anne Kärppä ajattelee kynttilää sytyttäessään useita huumeisiin kuolleita läheisiään, mutta ennen kaikkea kolme vuotta sitten menehtynyttä veljeään.

Olisin toivonut, että minusta olisi otettu koppi.

Anne Kärppä

Kärpällä itselläänkin on päihdeaddiktio, eikä hän koe saaneensa apua. Intensiivinen avohoito ei tuottanut tulosta, ja muihin hoitopaikkoihin hakeminen evättiin.

– Tampereelta on viety laitoskuntoutukset pois, eikä uusia palveluntarjoajia oteta tilalle. En oikeastaan edes luokittele saamaani hoitoa hoidoksi. Voihan sitä käydä kahvilla juttelemassa, mutta ei se hoitoa ole. Olisin toivonut, että minusta olisi otettu koppi, Kärppä sanoo.

Mielenosoituskylttejä, joissa vaaditaan parempaa päihdehoitoa
Yle / Anna Sirén

Venkula tekee päihteiden eteen mitä vaan

Mielenosoittajien puheissa vilahtelee sana venkulamarssi. Kynttilänsä muiden joukkoon sytyttänyt Sanna Autio tunnustautuu termin äidiksi - ja entiseksi venkulaksi.

– Käytin elämästäni kahdeksan ja puoli vuotta venkulointiin. Kun päihde on elämässä tärkeintä, sen eteen tekee mitä vaan. Aloin käyttää sanaa venkuloida. Se tarkoittaa valehtelua, selittelyä ja puolustelua. Venkulan elämä on venkulointia.

Sanna Autio
Venkulan elämä on venkulointia, eli valehtelua, selittelyä ja puolustelua, sanoo neljä vuotta päihteettömänä ollut Sanna Autio.Terri Niemi / Yle

Sanna Autiolla on takanaan neljä raitista vuotta, mutta päihteiden jättämät jäljet näkyvät yhä arjessa.

– Vanhin poikani on viimeksi ollut luonani yötä vuonna 2010. Menee aikaa ennen kuin 17-vuotias oppii luottamaan siihen, että äiti on paikalla. Tehtäväni on olla päivä kerrallaan raittiina hänen elämässään. Minulla ei ole varaa pyytää häneltä mitään, sillä hänkin tarvitsee aikaa toipua.

Nyt ei oteta huomioon kaikkia hoitomuotoja, vaan ainoastaan kilpailutettuja.

Sanna Autio

Marssille entinen venkula kertoo tulleensa kaupungin onnettoman hoitotilanteen vuoksi. Kouluasteikolla tamperelainen päihdehuolto saa Sanna Autiolta arvosanaksi viisi ja puoli.

– Hyvän ja inhimillisen hoidon tarve on suuri. Nyt ei oteta huomioon kaikkia hoitomuotoja, vaan ainoastaan kilpailutettuja. Se ei ole raitista elämää, että huumeaddiktiota hoidetaan lääkkeillä.

Hoito ei voi olla kunnasta kiinni

Kuuma mehu höyryää mukeissa Sarviksen pihalla. Ohikulkija huutaa solvauksia mielenosoittajille; hänen mielestään huumeidenkäyttäjät ovat riesa veronmaksajille.

17 vuotta raittiina ollut Mika Arramies seisoo joukon keskellä kuuntelemassa ja kertoo sitten tarinansa. Aikoinaan alkoholin vuoksi lähes henkensä menettänyt mies kiittää nykyisestä päihteettömästä elämästään juuri verovaroja ja kotikuntaansa – eikä se ole Tampere.

– Alkoholismini eteni finaalivaiheeseen kun olin 28-vuotias. Onneksi asuin Pirkkalan puolella ja sain maksusitoumuksen laadukkaasen hoitoon. Se pelasti henkeni.

Mika Arramies
Mika Arramies on ollut raittiina 17 vuotta. Hänen henkensä pelasti Pirkkalan kunnan kirjoittama maksusitoumus. Tampereen päihdehoitojärjestelmä vaatisi Arramiehen mukaan suuria uudistuksia.Yle / Anna Sirén

Raitistuttuaan Arramies perusti vuonna 2005 päihdekuntoutusta tarjoavan Avominnen, joka toimii nyt seitsemällä paikkakunnalla, muun muassa Tampereella. Hän osallistuu marssille, koska kaipaa päihdehoitojärjestelmään perustavanlaatuisia muutoksia.

– Ihmisiä kuolee koko ajan järjestelmän takia. Asiat eivät voi olla niin, että päihteidenkäyttäjä saa hyvää hoitoa, säilyttää henkensä ja päätyy kunnon veronmaksajaksi vain sen ansiosta, minkä kunnan alueella sattuu asumaan.

Eihän syöpäleikkauksissakaan valita sitä paikkaa, joka tekee 2 prosentin tulosta.

Mika Arramies

Palveluntuottajien kilpailutukseen Mika Arramies toivoisi uudet kriteerit.

– Pitää kysyä hinnan sijaan hoitotuloksia. Eihän syöpäleikkauksissakaan valita sitä paikkaa, joka tekee kahden prosentin tulosta. Koko järjestelmä pitäisi laittaa kilpailemaan laadulla ja hoitotuloksilla.

Kaupungin pitää myöntää ongelma

Aluehallintovirasto ei ole löytänyt oleellista huomautettavaa Tampereen huumehoidosta. Hyvinvointipalveluiden johtaja Taru Kuosmasen mukaan käytäntöjä kehitetään koko ajan ja apua saa nyt paremmin.

Tamperelainen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen, joka on itse työskennellyt päihdehuollossa vuosia, allekirjoittaa kuitenkin väitteet hoidon huonosta tasosta.

– Eniten mättää se, ettei Tampereella ole kokonaiskuvaa siitä, mikä päihdetilanne kaupungissa todellisuudessa on. Meillä ihmiset eivät pääse hoitoon, vaikka itse haluaisivat. Tätä ongelmaa ei kuitenkaan tunnuta myöntävän.

Kaupungin päihdehuoltoa organisoitiin uudelleen vuoden alussa, ja samalla siirryttiin yhä enemmän avohoidon suuntaan. Minkkisen mukaan palapeli on yhä kesken.

– Eri toimijat eivät ole löytäneet paikkaansa. Ihmiset käyvät sovituin väliajoin avohoidon tapaamisissa, mutta missään ei ratkota käyttäjän pään ja päihteidenkäytön syvimpiä ongelmia. Avohoidon lisääntyminen näkyy jo katukuvassakin, vaikka uutta mallia on kokeiltu vasta alle vuosi.

Mika Arramies laskee kynttilän mielenosoituksessa
Mika Arramies sytytti kynttilän mielenilmauksessa, jossa vaaditaan Tampereelle tuloksellisempaa päihdehoitoa.Yle / Anna Sirén

Aamulehti uutisoi (siirryt toiseen palveluun) lokakuussa paitsi avoimen huumekaupan myös nuorten huumeidenkäyttäjien lisääntyneen Tampereen keskustassa. Minna Minkkinen jakaa saman huomion.

– Oma kokemukseni on se, että huumeita aletaan nyt käyttää entistä nuorempana. Hankkiminen on helppoa, sillä netistä saa tilattua aineita kotiin saakka. Myös eriarvoistumisen lisääntyminen näkyy, sillä sosioekonomisella asemalla on vaikutusta päihteidenkäytön aloittamiseen.

Ei kahvia ja kampaviinereitä vaan toimintaa

Tampereen huonon huumesuuntauksen katkaisemiseen tarvitaan Minna Minkkisen mukaan selkeitä käytännön toimia. Pormestari Lauri Lylyn perustama työryhmä on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

– Jos siinä onnistutaan, voidaan saada hyvä kuva kaupungin tilanteesta. Toisaalta jos ryhmä on perinteinen juodaan kahvia ja syödään kampaviinereitä -ryhmä, ei siitä ole mitään iloa. Nyt pitää uskaltaa tarttua toimeen ja kysyä suoraan poliisilta, pelastuslaitokselta ja erikoissairaanhoidon puolelta, miltä tilanne heidän silmissään näyttää.

Hoitotilanteen perkaamisen lisäksi Minkkinen peräänkuuluttaa koko huumetilanteen kartoittamista.

– Onko meillä edes niitä palveluita, joita oikeasti tarvitaan? Kovien huumeiden käyttäjiä on arvioitu olevan noin tuhat, mutta oman työkokemukseni pohjalta sanoisin, että todellinen luku on vähintään kolminkertainen.

Nyt kaupungissa täytyy tehdä hartiavoimin työtä, että saadaan hoitoa sitä haluavalle ihmiselle, vaikka tilanteen pitäisi olla se, että työ tehtäisiin hoitoon houkuttelussa.

Minna Minkkinen

Jos rahaa ja resursseja olisi määrättömästi, Minkkinen käyttäisi sen hoitovalikoiman laajentamiseen. Unelmatilanteessa hoitoa tarvitseva ihminen saisi valita itselleen toimivimman konstin kunta- ja muista rajoista välittämättä.

– Lisäksi palkkaisin lisää etsivää työtä, jonka avulla haettaisiin ja houkuteltaisiin ihmisiä hoitoon. Nyt kaupungissa täytyy tehdä hartiavoimin työtä, että saadaan hoitoa sitä haluavalle ihmiselle, vaikka tilanteen pitäisi olla se, että työ tehtäisiin hoitoon houkuttelussa.

Venkulamarssi
Terri Niemi / Yle

Mielenilmaus Sarviksen pihassa päättyy yhteisen hiljentymishetken jälkeen aplodeihin. Sanna Autio tiivistää väen tunnot ja toiveet.

– Toivoisin, että jokaista ihmistä pidetään tärkeänä. Tosiasia on se, että minä voisin olla sinä ja sinä voisit olla minä.

Täydennetty juttua klo 18.43: Lisätty tieto Mika Arramiehen yritystoiminnasta.