Seurasimme veden matkaa vessanpöntöstä vesistöön – näin vesi muuttuu kirkkaaksi jälleen

Jätevedenpuhdistamolta pulppuava vesi on kirkasta kuin hanasta laskettu. Viemäriveden valkaisu kestää yhden vuorokauden, mutta juomakelpoiseksi sitä ei silti puhdisteta.

jäteveden käsittely
Jäteveden puhdistamon läpi kulkenutta Oulun seudun jätevettä Taskilan puhdistamolla.
Risto Degerman / Yle

OuluParin sadan tuhannen ihmisen tuottama vessapapereiden ja muun roskan höystämä saasteliemi pestään jätevedenpuhdistamossa kirkkaaksi vedeksi noin vuorokaudessa.

Pohjois-Suomen suurimmalta jätevedenpuhdistamolta Perämereen laskettava vesi on jopa kirkkaampaa kuin oululaisten juomavedeksi käyttämän Oulujoen vesi. Oulun Taskilanrannassa puhdistettavaa vettä ei silti sellaisenaan kannata juoda, muistuttaa Oulun veden käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen.

– Siinä on edelleen bakteereja ja jäämiä esimerkiksi lääkeaineista ja hormoneista, joita ei puhdistamon prosesseilla pystytä poistamaan.

Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamonen valvomo.
Puhdistusprosessia ja viemäriverkostojen jätevesipumppaamoiden toimintaa seurataan valvomosta.Paulus Markkula / Yle

Jos jätevedenpuhdistamon vedestä haluttaisiin tehdä juomakelpoista, se vaatisi vielä paljon lisää työtä.

– Vaikka toki tästäkin olisi mahdollista tehdä ihan juomavettä, Lahtinen sanoo.

Hän viittaa esimerkkinä Keski-Eurooppaan, jossa jokien alajuoksuilla olevien kaupunkien juomavedet puhdistetaan käytännössä yläjuoksuilla jo kertaalleen käytetystä vedestä.

Neljän kunnan jätevedet

Taskilan jätevedenpuhdistamo sijoittuu kooltaan suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden kärkiviisikkoon. Sen läpi virtaa noin 200 000 ihmisen tuottamat jätökset.

Taskilanrantaan tulee päivän aikana likaista jätevettä Oulun lisäksi myös Muhokselta ja Utajärveltä. Äskettäin sinne ruvettiin johtamaan myös Iin jätevedet. Vuodessa laitokselle johdetaan vessoista, lavuaareista ja katuojista noin 17 miljoonaa kuutiota jätevettä puhdistettavaksi.

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristövaatimuksia on viime vuosina kiristetty. Niiden takia niin Taskilassa kuin muissakin Suomen jätevedenpuhdistamoissa on prosesseja jouduttu trimmaamaan.

Taskilan jätevedenpuhdistamon laajennus Oulussa marraskuussa 2017.
Laajentuneen alueen tarpeisiin ja typen poiston parantamiseksi Oulun Taskilanrantaan on rakenteilla uusi puhdistuslinja.Paulus Markkula / Yle

Taskilassakin rakennetaan uutta puhdistamolinjaa. Sen hinta on noin 12 miljoonaa euroa. Laajennus parantaa laitoksen mahdollisuuksia puhdistaa laajentuneen toimialueen jätevesiä. Samalla jätevesien typenpoisto paranee.

Ympäristöehtojen typenpoiston vaatimuksia ei vanhoilla linjoilla pystytä täyttämään.

Liete on myös raaka-aine

Samalla kun likavesi puhdistuu, sen sisältämät kiinteät ainekset jäävät puhdistamoiden sihteihin ja saostusaltaisiin. Suurin osa epäpuhtauksista kootaan saostusaltaiden pohjilta lietteenä. Sille on kuitenkin kehitettävä käyttöä, sillä orgaanista jätettä ei nykymääräysten mukaan voi varastoida kaatopaikoillekaan.

Energiaa jätevedestä voidaan irrottaa esimerkiksi mädättämällä, jolloin siitä saadaan polttokelpoista metaania.

– Jätevedenpuhdistamoista puhutaankin tämmöisinä tietyntyyppisinä voimalaitoksina eli täältä koetetaan löytää erilaisia jakeita, joita voitaisiin hyödyntää tavalla tai toisella ja ottaa hyötykäyttöön, kertoo käyttöpäällikkö Jarmo Lahtinen.

Jäteveden biologista puhdistusta ilmastusaltaassa Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolla marraskuussa 2017.
Biologisessa puhdistuksessa käytetään mikrobeja, joista osa toimii hapettomissa oloissa, mutta osa vaatii happea. Sitä syötetään jäteveden sekaan ilmastusaltaissa.Risto Degerman / Yle

Kiinteät roskat kootaan kontteihin ja kuljetetaan lämpövoimalaan poltettavaksi. Viemäreissä virtaavasta jätevedestä kerätään myös lisälämpöä puhdistamon omiin tarpeisiin.

Lietteen lannoitekäyttö vastatuulessa

Noin kaksi kolmasosaa Suomen puhdistamoiden lietteestä toimitetaan joko mädätettäväksi ja edelleen biokaasuksi tai se kompostoidaan viherrakentamiseen kelpaavaksi mullaksi. Noin kolmasosa lietteestä menee maatalouteen peltojen maanparannusaineeksi.

Toki tästäkin olisi mahdollista tehdä ihan juomavettä.

Jarmo Lahtinen

Viime vuosina jatkojalostetun lietteen levittäminen pelloille on lisääntynyt, koska se vähentää erillisen lannoituksen tarvetta. Liete sisältää muun muassa kasvatuksessa tarpeellista fosforia ja typpeä.

Puhdistamolietteen käyttö on kuitenkin vastatuulessa, koska se voi sisältää ravinteiden lisäksi myös haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Monet viljanostajat ovat kieltäytyneet hankkimasta lietteellä kasvatettua viljaa. Kasvisten ja juuresten kasvatuksessa sitä ei ole saanut käyttää.

Ongelman koko vaihtelee eri puolilla maata

Lietteen maatalouskäytön väheneminen on puhdistamoille suuri kysymysmerkki. Vaihtoehtoisia käyttömuotoja sille ei oikein ole. Kokonaiskuvaa koko maan tilanteesta ei kuitenkaan ole.

– Todennäköisesti ongelma on eri puolilla maata vähän erilainen, kertoo Suomen vesilaitosyhdistysten vesiasioiden päällikkö Saijariina Toivikko.

Vaikka osa puhdistamoista toimittaakin lietteensä pääosin peltolevitykseen, osalle voi kompostointi mullaksi olla tärkein jatkojalostuksen muoto ja osalle taas vaikkapa mädätys ja biokaasun tuotanto.

Taskilan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Perämeren rannikolla Oulussa.
Mekaanisessa puhdistuksessa jätevettä suodatetaan ensin välppien eli roskaseulojen avulla. Sen jälkeen vesi johdetaan saostusaltaisiin, joissa vesien muu sakka painuu lietteeksi altaan pohjalle.Risto Degerman / Yle

Yksi mahdollisuus lietteen lisäkäytölle voisi olla esimerkiksi sen käyttäminen metsien kasvatuksessa.

– Nykyisin puhdistamolietteestä valmistettujen kierrätyspohjaisten lannoitteiden käyttö ei kuitenkaan ole sallittua, Toivikko kertoo. Hän muistuttaa, että se olisi kuitenkin vain yksi käyttötapa. Muitakin uusia keinoja mietitään kuumeisesti.

Tavoitteena fosforin ja typen erottaminen

Lietteen ravintoaineet voitaisiin teknisesti erottaa muusta sakasta, mutta se on vielä kallista. Ympäristöministeriö yrittää vauhdittaa jätevesissä olevan fosforin kierrätystä (siirryt toiseen palveluun), koska sillä voitaisiin vähentää maaperästä louhittavan fosforin tarvetta. Tämän kaivannaisfosforin ennakoidaan loppuvan synkimpien ennusteiden mukaan jo vuosikymmenien kuluessa.

Esimerkiksi Aalto-yliopisto kertoo, että se on kehittämässä uusia menetelmiä fosforin ja typen erottamiseksi (siirryt toiseen palveluun) hyötykäyttöön.

Viemäriverkostosta saapuva jätevesi seulotaan puhdistamolla ennen prosessia mekaanisella välpällä.
Tällaista tummaa mönjää viemärivesi on, kun se saapuu puhdistamolle...Paulus Markkula / Yle
Puhdistettua vettä jäteveden puhdistamolta.
... ja tällaisena se laitokselta luontoon lähtee.Paulus Markkula / Yle