800-luvun englantilaiskronikkaan kirjoitettu viikinkien talvileiri löytyi kaivauksissa

Keski-Englannissa Derbyshiressä leiriytynyt viikinkiarmeija odotti kevättä jatkaakseen anglosaksien kuningaskuntien valloittamista.

arkeologia
Pinnaltaan kokkareiseksi ruostunut metalliesine, jonka alla oleva mitta kertoo pituudeksi kahdeksan senttiä.
Tämä arkeologien löytö Reptonista oli runsaat 1100 vuotta sitten viikingin tappava nuoli. Cat Jarman / Bristolin yliopisto

1144 vuotta sitten nykyisessä Keski-Englannissa syksy oli kallistumassa talveksi. Pohjoista ja itää valloittanut viikinkiarmeija marssi nykyiseen Derbyshireen, otti anglosaksikuningas Burghredin valtakunnan väkisin omakseen ja pystytti sinne leirin, jossa sopi odotella talven yli kevään uusia sotasäitä.

Joku munkki kirjasi sulkakynällään nuo talven 873–874 tapahtumat Anglosaksien kronikkaan. Siihen päivitettiin vuosisatojen ajan aikalaistietoja ja -taruja Britanniaa asuttaneista angleista ja sakseista. Yksi kronikan kertomista viikinkien talvileireistä on varmistunut nyt myös maastosta.

Viikinkien niin kutsuttu Suuri armeija aloitti vuonna 865 anglosaksien kuningaskuntien valloittamisen. Tuona vuonna viikingit lakkasivat tekemästä pelkkiä ryöstöretkiä pohjoisista kotimaistaan ja asettuivat nyky-Britanniaan myös talviksi. Kuningaskunta toisensa jälkeen päätyi viikinkien valtaan.

Armeija aiheutti sekä aineellista tuhoa että poliittista kaaosta, joka johti yhteiskunnan mullistumiseen. Samalla syntyi uusia isoja asutuskeskuksia ja kieli ja kulttuuri saivat idässä ja pohjoisessa roimasti pohjoismaisia vaikutteita.

Kaikesta tästä huolimatta noista ratkaisevista Suuren armeijan vuosista tiedetään vain vähän. Armeijan koostakin on hyvin vaihtelevia arvioita. Siksi Bristolin yliopiston (siirryt toiseen palveluun) arkeologien tuoreilla löydöillä on iso arvo.

Vanha arvio oli leiriksi liian pieni

Burghredin kuningaskunta oli viikingeille houkutteleva, koska se sijaitsi Trentjoen varrella ja siellä oli vauras luostari.

1970-luvulla arkeologit löysivät Trentin rannalta Reptonista D-kirjaimen muotoisen alueen, jonka he päättelivät viikinkileirin jäänteiksi. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin epäilleet päätelmää, koska alue on leiriksi pieni, vain puolentoista hehtaarin kokoinen.

Kun viikinkiarmeija oli edellisenä talvena leiriytynyt Torkseyhyn Lincolnshireen, pinta-alaa tarvittiin 26 hehtaaria. Sen ovat osoittaneet aiemmat kaivaukset. Siksi Bristolin yliopiston tutkijat alkoivat jäljittää myös Reptonin leiriä uudelleen nykyajan menetelmillä.

Alueelta löytyi myös viikinkiveneiden nauloja.

Reptonin kaivauksia johtanut Cat Jarman kertoo, että alue todella on osoittautumassa paljon luultua suuremmaksi. Leiri ulottui ainakin osittain luostarin alueelle. Löydöt osoittavat jo nyt, miten monipuolista leirielämä oli, Jarman sanoo.

Maatutkalla on paikallistettu polkuja ja mahdollisia tilapäisiä rakennuksiakin, vaikka leirissä lieneekin asuttu pääasiassa teltoissa. Kaivauksissa löytyi muun muassa taistelukirveiden ja nuolien kappaleita sekä todisteita siitä, että metalleja myös työstettiin.

Suuren naulamäärän joukosta kaksi on tyypillisiä juuri viikinkiveneille. Löytöjen joukossa on myös lyijynappuloita, joilla viikingit ilmeisesti pelailivat odottaessaan uutta kevättä. Torkseysta samanlaisia paljastui satoja.

Satoja pelinappuloita, korujen kappaleita ja muita pienlöytöjä pöydälle aseteltuina.
Torkseyn viikinkileirin löytöjä.Yorkin yliopisto

Yorkin ja Sheffieldin yliopistojen tutkimusraportti Torkseysta viime vuodelta on luettavissa täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Uusi tutkimus palautti sotahautateorian

Vain muutaman metrin päässä Reptonin leiristä on toinen arkeologinen alue. Sieltä 1980-luvulla löytyneitä lähes 300 ihmistä pidettiin taisteluissa kuolleina viikinkeinä, kunnes radiohiiliajoitus väitti heidän eläneen ennen viikinkiaikaa, 600- ja 700-luvuilla.

Jarmanin uusi tutkimus osoittaa tuon ajoituksen vääräksi ja palauttaa teorian ennalleen: Reptonin vainajat ovat kuin ovatkin 800-luvulta. Heidän jäänteensä kätkettiin saksien rakennukseen, joka oli tuhottu tarkoituksella, ja mukana haudattiin viikinkiesineitä, muun muassa aseita.

Tämänvuotiset kaivaukset vahvistavat teoriaa viikinkihaudasta myös siksi, että hautapaikan ja leirin työpaja-alueen väliltä löytyi polku.