Hyttynen voi pilata kuvan kaikkien aikojen tulipallosta – "Lapissa pudonneen kaltainen olisi kiva saada kuvattua"

Mikkeliläiset ovat kuvanneet viime vuosina useita yläsalamoita ensimmäisinä Suomessa. Kaupungissa on hyvät laitteet ja näkyvyys, mutta kuva voi epäonnistua monesta syystä. Mikkelissä etsittiin meteoriitteja vuonna 2016.

meteoriitit
Mikkelin Ursan kuvaama tulipallo.
Mikkelin Ursa on saanut kuvaan hienon tulipallon.Mikkelln Ursa

Lapissa marraskuussa näkynyt tulipallo on täsmälleen Ursan tulipallotyöryhmäläisen unelma. Kun se vielä tulisi ihan kotinurkille.

– Semmoinen hieno tulipallo olisi kiva saada kuvattua, mikä tiputtaisi tähän Mikkelin lähialueelle meteoriitin ja sitten löydettäisiin se meteoriitti, toteaa Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen.

Vaikka meteoroidi ei osunutkaan Mikkeliin, Ursan tulipallotyöryhmään kuuluva Taavitsainen seuraa asiaa tarkasti. Taavitsaista harmittaa vain se, että meteoriitin palaset ovat pudonneet vaikeakulkuiseen erämaahan (siirryt toiseen palveluun) Inarin Vätsäriin.

– Harmi, että meni niin kauas ja hyvin haasteelliselle erämaa-alueelle, jossa liikkuminen on hankalaa ja etsintäaika päivänvalon vuoksi melko lyhyt. Toivottavasti seuraava tulee jo hieman helpompaan maastoon.

Seuraavaa vastaavanlaista tulipalloa saa odotella.

Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen ja varapuheenjohtaja Jani Lauanne.
Mikkelin Ursan puheenjohtajalla Aki Taavitsaisella ja varapuheenjohtajalla Jani Lauanteella on käytössään Mikkelin Ursan observatorio Kiiskinmäen vesitornissa.Teemu Saintula / Yle

– Yleensä tuon kokoluokan tulipalloja lentää Suomen alueella ehkä noin kerran kymmenessä vuodessa tai jopa harvemmin.

Tulipallo on hyvin kirkas tähdenlento, jonka aiheuttaa meteoroidin syöksy Maan ilmakehään. Meteoroidista maahan pudonneita osia eli kiviä kutsutaan meteoriiteiksi sen jälkeen, kun meteoroidi on pudonnut maahan. Meteoroidi hajoaa osiksi saapuessaan Maan ilmakehään.

Lapin tulipallosta on irronnut vähintään kymmeniä kiloja meteoriitinpalasia eli meteoriittikiviä. Meteoriitteja ei ole (siirryt toiseen palveluun) toistaiseksi löydetty. Ursa uskoo meteoroidilla olleen massaa (siirryt toiseen palveluun) kaikkiaan noin 100–300 kiloa.

Juon kaksi kuppia kahvia ja katson ne kuvat puoleen tuntiin.

Aki Taavitsainen

Jos meteoriitteja putoaisi Mikkeliin, Taavitsainen ja Mikkelin Ursan varapuheenjohtaja Jani Lauanne olisivat niitä etsimässä. He etsivät vuonna 2016 mallinnusten perusteella Mikkeliin pudonnutta meteoriittia.

Suomesta on löydetty (siirryt toiseen palveluun) 14 meteoriittia. Niistä viimeisin löydettiin Lieksassa vuonna 2017. Edellisestä löydöstä Suomessa kului 43 vuotta.

Kuvaa jopa 800 kilometrin päästä

Lapissa esiintynyt tulipallo ei Mikkelin Ursan kamerakuvissa näkynyt Mikkelissä tuolloin vallinneen pilvisen sään vuoksi.

Monta kertaa sää kaupungissa on ollut hyvä. Taavitsainen ja Lauanne ovat kuvanneet monta kertaa ensimmäisinä Suomessa yläsalamoita. Taavitsainen ja Lauanne ovat kuvanneet ensimmäisinä (siirryt toiseen palveluun) Suomessa viuhkasalamat. He ovat ensimmäisinä Suomessa saaneet videolle keijusalamat ja kuvanneet myös maailman pohjoisimmat keijusalamat.

Taavitsaisen mukaan Mikkelissä on moni asia kohdillaan.

– Kyllä se varmasti on oikea intohimo tähän yläsalamoiden kuvaamiseen ja myöskin tulipallojen kuvaamiseen. Meillä on tässä erittäin hyvä näkyvyys ympäriinsä.

Mikkelin Ursan ensimmäisenä Suomessa videolle saama keijusalama vuonna 2017.
Mikkelin Ursa sai ensimmäisenä Suomessa videolle keijusalaman vuonna 2017. Mikkelin Ursa

Mikkelin Ursan tähtitorni ja observatorio sijaitsevat Kiiskinmäen vesitornissa. Kamerat kuvaavat kaikkiin pääilmansuuntiin sekä lisäksi kaakkoon ja lounaaseen. Jos näkyvyys on hyvä, kameroilla näkee noin 600–800 kilometrin päähän.

Mikkelin miehet ovat saaneet kameran kuviin tulipallojakin. Yksi parhaimpia on Kuolan niemimaalla lentänyt meteoroidi, joka tiputti meteoriitteja Venäjän puolelle.

Mikkelin tähtitornin hankaluus on sen sijainti kaupungin keskustassa. Valosaaste haittaa syvän taivaan kohteiden etsimistä ja löytämistä. Syvän taivaan kohteilla tarkoitetaan (siirryt toiseen palveluun) oman Aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevia kohteita.

Ursalla on noin 40 havaintopistettä. Yksi arvostetuista paikoista on Orimattilan Artjärvellä. Taavitsaisen mukaan se on erittäin hyvä paikka, koska valosaaste ei häiritse.

Kamera täynnä hyttysiä

Alan harrastajat seuraavat erityisen tiiviisti Ursan havaintojärjestelmää ja tietokantaa Taivaanvahtia (siirryt toiseen palveluun). Harrastajat lähettävät toisilleen viestejä muissakin viestintäkanavissa. Tiedon mielenkiintoisista tapahtumista saa nopeasti.

Vaikka välineet olisivat hyvät, yläsalamoiden ja tulipallojen kuvaamisen onnistumiseen vaikuttaa paljon sää.

– Keijusalamoita kuvattaessa pitää ukkosrintaman olla sopivan etäisyyden päässä. Täällä Mikkelissä pitää olla silloin selkeää ja mahdollisimman pimeää. Parasta kuvausaikaa on yleensä elo- ja syyskuu.

Vaikka sää olisi hyvä, kuva voi mennä pilalle monesta syystä. Kuvaan saattaa osua lintu. Taavitsainen kertoo keräävänsä kameroiden linsseistä hyttysiä, varsinkin loppukesästä.

Yläsalamoista on jättiläisviuhkasalama kuvaamatta.

Aki Taavitsainen

Kun kaikki menee pieleen, kuvia ei tule lainkaan.

– Olemme tulleet tornille oikein kovalla kiireellä, kun olemme saaneet viestiä ja muuta. Tulemme tornille, ja tietokoneet ovat sammuksissa. Sähkökatko on tehnyt tuhojaan. Ei muuta kuin kone takaisin käyntiin ja yrittämään uudestaan, muistelee varapuheenjohtaja Lauanne.

Taavitsainen ja Lauanne ovat harrastaneet tähtitaivaan katselemista vuosikymmeniä. Hommassa Taavitsaista auttavat meneillään olevat ympäristöteknologian opinnot. Lauanne on ammatiltaan teknikko.

Tuhannet kuvat kahdella kupilla kahvia

Mikkelin Ursan kamerat kuvaavat sekä videota että still-kuvaa.

Taavitsainen pystyy katsomaan kuvia kotoaan. Hän käy ensin läpi still-kuvat. Jos niissä on jotakin mielenkiintoista, Taavitsainen tarkistaa videokuvan. Kuvien katsojan pitää olla tarkkana, koska esimerkiksi yläsalamat näkyvät videolla vain muutamia millisekunteja.

Kamerat ottavat vuorokaudessa noin neljä tuhatta kuvaa. Taavitsainen katsoo kuvat, jos edellisenä päivänä on ollut selkeitä iltoja. Homma menee rutiinilla.

– Juon kaksi kuppia kahvia ja katson ne kuvat puoleen tuntiin.

Jättimäisen tulipallon lisäksi Mikkelissä yhteen tuhansista kuvista odotetaan toistakin harvinaisuutta.

– Yläsalamoista on jättiläisviuhkasalama kuvaamatta. Sitä odotellessa, Taavitsainen tuumaa.