Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena

Ylen A-studiossa vieraillut rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki moittii seksuaalirikoslainsäädäntöä repaleiseksi ja vaatii lasten todistustaakan keventämistä.

A-studio
Minna Kimpimäki,  rikosoikeuden professori.
Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki vaatii muutoksia lainsäädäntöön.Yle

Turun hovioikeus päätti perjantaina pitää ennallaan tuomion tapauksessa, jossa turvapaikanhakijana Suomeen tullut mies tuomittiin 10-vuotiaan tytön törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sekä käräjä- että hovioikeus hylkäsivät syytteet törkeästä raiskauksesta, koska katsoivat että teko ei tapahtunut vastoin lapsen tahtoa tai pakottamalla. Asiasta on herännyt vilkas julkinen keskustelu.

Ylen A-studiossa vierailleen rikosoikeuden professorin Minna Kimpimäen mukaan tapaus osoittaa millaisia ongelmia Suomen raiskaus- ja seksuaalirikossääntelyyn liittyy.

– Lainsäädäntöä on muutettu useaan otteeseen, sillä siinä on ollut aukkoja. Siitä on tullut tilkkutäkkikokonaisuus, jota on vaikea hallita, Kimpimäki kuvailee.

Suomessa raiskaussäännös on moniosainen. Kimpimäen mukaan tässä kyseisessä tapauksessa käsiteltiin sen pykälän kahta eri momenttia. Ensimmäinen momentti liittyy siihen, että henkilö pakotetaan sukupuoliyhteyteen. Nykyisessä lainsäädännössä ei enää edellytetä fyysistä vastarintaa. Jonkinlaista vastarintaa kuitenkin edellytetään.

– Se oli tässä tapauksessa jonkinlainen näyttöongelma, Kimpimäki sanoo.

Toinen momentti ei edellytä näyttöä vastustamisesta. Kyse on tapauksista, joissa käytetään hyväksi henkilön kyvyttömyyttä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi henkilön tiedottomuus tai sairaus, jolloin hän ei kykene osoittamaan omaa tahtoaan.

– Näyttää siltä, että henkilön puolustuskyvyttömyyden osoittamisen kynnys on korkealla.

Seksuaalinen hyväksikäyttö tulisi tuomita useammin raiskauksena

Kimpimäki kertoo, että kansainvälisellä tasolla useissa valtioissa, viimeksi esimerkiksi Saksassa, on menty siihen suuntaa, että raiskaustunnusmerkistön lähtökohtana ei ole enää pakottaminen. Tällöin on kyseessä raiskaus, jos sukupuoliyhteydessä ollaan vastoin tahtoa.

– Tulisi kirjata, että on olemassa tiettyjä tilanteita, jolloin ei voida antaa pätevää suostumusta. Yksi niistä tilanteista on se, kun kyseessä on lapsi, Kimpimäki sanoo.

Kimpimäen mukaan Suomessa pitäisi mennä tähän suuntaan.

– Lasten kohdalla varmasti on paljonkin sellaisia tilanteita, että hyväksikäytön sijaan olisi perusteltua tuomita raiskauksesta tai lasten kohdalla vielä useammin törkeästä raiskauksesta.

Juttua muutettu 23.11.2017 kello 12.00: Aiemmin jutun loppupuolella kerrottiin, että "Kansainvälisellä tasolla raiskaustunnusmerkistön lähtökohtana ei ole pakottamisen osoittaminen."

Lause muutettiin muotoon "Kimpimäki kertoo, että kansainvälisellä tasolla useissa valtioissa, viimeksi esimerkiksi Saksassa, on menty siihen suuntaa, että raiskaustunnusmerkistön lähtökohtana ei ole enää pakottaminen."

Lisäksi seuraavaan lauseeseen on lisätty tällöin-sana.