Pieni pohjalaistehdas puskee nyt sirkkamysliä – myös iltavuoro piti ottaa käyttöön

Seinäjoen Foodwestilla valmistuu kotisirkoista tehty granola. Tuotteen valmistuttaja EntoCube Oy tähtää vielä loppuvuoden markkinoille sekä kotimaan jälkeen Eurooppaan – ja avaruuteen.

hyönteisruoka
Foodwest Sirkkamysli_3.jpg
Sirkka granolassa.Tarmo Niemi / Yle

Elintarvikekehitysyhtiö Foodwestilla Seinäjoella on ollut jännittävä viikko. Maanantaina aloitettiin täysin uudenlaisen elintarvikkeen tuotanto: tekeillä on granola, jossa raaka-aineina on ainakin kauraa, puolukkaa, omenaa – ja kotisirkkoja. Vaikka monenlaista Foodwestin tiloissa on valmistettu ja maisteltu, hyönteiselintarviketuotanto on sillekin uusi aluevaltaus.

Foodwestin yhteistyökumppani on espoolainen Entocube, jonka toiminta sai syyskuussa uutta puhtia, kun Suomi salli tiettyjen hyönteisten käyttämisen elintarvikkeina.

– Suomi päätti hyvin eteenpäinkatsovasti liittyä muutamien EU-maiden joukkoon ja tulkita EU:n uuselintarvikeasetusta siten, että kokonaisten hyönteisten käyttäminen elintarvikkeena on jees, sanoo EntoCube Oy:n operatiivinen johtaja Otto Palonen.

Palosen mukaan laintulkinta mahdollisti sen, että hyönteisten parissa aiemminkin operoinut yhtiö pystyi aloittamaan hyönteiselintarviketuotannon lähes saman tien.

– Ensi kerran juttelimme Foodwestin kanssa noin 1,5 kuukautta sitten, mutta kun meillä oli konsepti olemassa, oli helppo lähteä tähän projektiin, Palonen toteaa.

Foodwest toimii asiakkailleen sopimusvalmistajana ja -pakkaajana. Sen tuotantolinja muunnettiin hyönteiselintarvikkeelle sopivaksi ja tuotanto käynnistettiin. Jotta tällä ja ensi viikolla saataisiin tuotettua mahdollisimman suuri määrä mysliä, Foodwestillä otettiin käyttöön myös iltavuoro.

Foodwest Sirkkamysli_4.jpg
Sirkkamyslipakkauksia Foodwestin tehtaalla.Tarmo Niemi / Yle

Liikesalaisuuksia

Sirkkagranola valmistetaan Belgiasta paahdettuina ja kuivattuina tuotavista sirkoista. Ne sekoitetaan Seinäjoella granolan muihin raaka-aineisiin, paahdetaan, jäähdytetään ja pakataan kuluttajapakkauksiin.

– Tavoite on, että jatkossa sirkat olisivat kotimaisia, sanoo Foodwestin kehittämispäällikkö Kaisa Penttilä.

Tuotantomäärät ja moni muukin valmistamiseen liittyvä asia ovat liikesalaisuuksia. Osapuolten mukaan tuotantomäärä on ”paljon”.

– Kilomääriä emme voi mainita, mutta merkittävistä määristä on kyse, Foodwestin tuotekehityspäällikkö Virve Anttila sanoo.

– Myyntimäärät tiedetään, kun saadaan tuote kauppoihin. Ennen sitä on mahdoton arvioida. Jos tämän kokoisessa maassa osa ihmisistä kokeilee tuotetta kerran, se on jo aika monta, Otto Palonen toteaa. Hänen mukaansa tavoitteena on kuitenkin ”ihan kelvollinen bisnes”.

Hyönteiset tulevat olemaan yksi tavoista tuottaa ruokaa Mars-matkoilla. Ei tarvitse rajoittua tänne, mutta aloitetaan tällä pallolla.

Otto Palonen

Uusi tuote on tarkoitus saada jälleenmyyjille vielä joulukuussa. EntoCuben mukaan jälleenmyyjien löytäminen on ollut suhteellisen helppoa.

– Pääsääntöisesti on oltu innostuneita ja vähän kilpailtukin [tuotteesta]. Olen ollut positiivisesti yllättynyt, Palonen sanoo. Sitä, mihin kauppoihin granola ilmestyy, hän ei kerro.

Yrityksen tavoite oli, että sen tuote olisi ensimmäinen hyönteiselintarvike markkinoilla, mutta esimerkiksi Fazer ilmoitti tuovansa sirkkaleivän kauppojen hyllyille jo tällä viikolla.

Foodwest Sirkkamysli_5.jpg
Kehityspäällikkö Kaisa Penttilä (oik.) esittelee uutta tuotetta Foodwestin tehtaalla.Tarmo Niemi / Yle

Bisnestä ja ympäristöteko

EntoCubella ja Foodwestilla muistutetaan, että hyönteisruoan ollessa kyseessä, bisneksen ohella halutaan tehdä myös ilmastotekoja.

– Pitkän tähtäimen tavoite ja visio meillä on se, että hyönteisruoasta tulee arkipäiväisempää. Sillä päästään meidän alkuperäiseen ajatukseen hyönteisten ympäristövaikutuksesta – minkä takia me on lähdetty tätä alun perin tekemäänkin. Tämä on molempia: bisnestä ja ympäristöteko, Otto Palonen sanoo.

Ensimmäinen elintarvike tehdään sirkasta, mutta espoolaisten toiveissa on kehittää tuotteita myös jauhomadosta ja kuhnurin toukasta.

– On tutkittu, että [suomalaisilla] on ennakkoluuloton asenne hyönteisiä kohtaan. 70 prosenttia on valmiita maistamaan niitä ja se on todella korkea luku, Kaisa Penttilä sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa vastaava luku on 25 prosenttia.

Otto Palonen, operatiivinen johtaja, EntoCube Oy
EntoCube Oy:n operatiivinen johtaja Otto Palonen.Hanne Leiwo/Yle

"Aloitetaan tällä pallolla"

Otto Palonen on tyytyväinen Suomen syksyiseen laintulkintaan. Hänen mukaansa se helpottaa jatkossakin uusien hyönteiselintarvikkeiden kehittämistä markkinoille.

– Muualla EU:ssa tarvitaan vuodenvaihteen jälkeen virallinen uuselintarvikelupa hyönteislajikohtaisesti. Meillä on nyt kuitenkin ehkä pieni etumatka pariinkymmeneen maahan, joissa hyönteiset eivät ole vielä ruokaa, Palonen sanoo.

Palosen mukaan yrityksen lähimarkkinoita ovat tässä vaiheessa ne EU-maat, joissa hyönteisiä saa myydä elintarvikkeina.

Ja miksi rajoittua maapallolle?

– Avaruus tulee jossain vaiheessa. Hyönteiset tulevat olemaan yksi tavoista tuottaa ruokaa Mars-matkoilla. Ei tarvitse rajoittua tänne, mutta aloitetaan tällä pallolla, Palonen sanoo.