1. yle.fi
  2. Uutiset

Lihatalot etsivät uusia askelmerkkejä – toisaalta makkaran uskotaan pysyvän vielä "3000 vuotta"

Ruuan kulutustrendit hyppelevät nyhtökaurasta karppaukseen. Kuluttajien mieltymykset ailahtelevat, eikä lihatalojenkaan auta kuin yrittää pysyä mukana trendimaailmassa.

lihateollisuus
Kaupan hyllyllä lihaa pakkauksissa.
Jarmo Nuotio / Yle

Tankomakkaroilla ei kassavirtaa tehdä.

Viipaloituna menneiden vuosikymmenten suosikki, lauantaimakkara, voi kuitenkin vielä säilyttää asemiaan. Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn uskoo, että vanhat hitit pärjäävät, jos ne päivitetään nykypäivän kuluttajille sopiviksi.

Lihatalot eivät pärjää pelkällä perinteellä ja päivityksellä. On haistettava trendit mieluiten etukenossa ja yritettävä pysyä kuluttajien mielenliikkeiden mukana.

Vaikka ruokailutottumukset ja -trendit tuntuvat pirstaloituvan entisestään, lihatalojen kivijalat, jauheliha ja makkara, kuitenkin pitävät vielä pintansa.

Suurimpien lihatalojen ylläpitämän Lihatiedotuksen mukaan puolet suomalaisten syömästä lihasta on jauhelihaa. Lihavalmisteista puolestaan yli puolet nieltiin 2016 nakkeina, lenkkeinä ja grillimakkaroina.

Kuvassa uunimakkaraa isossa paistoastiassa
Uunimakkara on pidetyimpien kouluruokien joukossa.Heini Holopainen / Yle

Syrjäyttääkö kasvava kasvissyöntitrendi kansan makkarainnostuksen? Milloin Suomessa syödään viimeinen käriste? Atrian toimitusjohtajaa kysymys naurattaa, ja vastaus lähtee lonkalta.

– Siihen menee vähintään 3000 vuotta. Silmäilin juuri tutkimusta, jossa kerrotaan, että uunimakkara on oppilaiden mielestä edelleen kouluruokien kärkikaartia. Tulevaisuus näyttää siis hyvältä, Gröhn toteaa.

Lihatalo Poutussa usko makkaran tulevaisuuteen ei ole aivan yhtä vahva.

– Nuoret ovat tottuneet kevyisiin tuotteisiin ja ajattelevat terveellisyyttä. Me makkaranpurijat, joihin itsekin lukeudun, olemme vähän kuin katoavaa kansanperinnettä. Tietysti sitäkin kategoriaa pitää uudistaa ja tuoda vaihtoehtoja erilaisille kuluttajille, sanoo Poutulla lokakuussa 2017 aloittanut toimitusjohtaja Mikko Karell.

Osalla ratkaisee raha, osalla laatu

Elintarvikkeiden kulutus on polarisoitunut. Toisaalla on kuluttaja, joka ostaa halvinta mahdollista, toisaalla kuluttaja, joka suosii korkeatasoisia tuotteita. Se tekee tuotekehittelystä haasteellista.

– Osa ihmisistä joutuu tiukan taloutensa takia katsomaan, mihin voi rahansa käyttää. Ruuan hinta kiinnostaa muutenkin, ruokamarkkinat ovat erittäin hintavetoiset, sanoo Juha Gröhn.

Välillä on avokadopastaa, nyhtökauraa ja härkäpapuvalmisteita, välillä karpataan. Siinä pitäisi sitten luovia, että mitä kuluttaja seuraavaksi mahtaisi haluta.

Toimitusjohtaja Mikko Karell, Pouttu

Atrian liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee perinteisistä tuotteista, esimerkiksi käristemakkaroista, jauhelihoista, broilerin fileistä ja -reisikoivista. Gröhnin mukaan herkkyyttä trendituotteisiin on, mutta niiden kanssa on tietoisesti pidetty varovaista linjaa. Syyskuun alussa Atria toi Suomen markkinoille antibioottivapaan kanan lihan. Joulukuussa 2017 lihatalo nappasi pohjoismaisen pakkauspalkinnon litteästä jauhelihalaatastaan, jonka paketoimiseen kuluu vähemmän muovia.

Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell.
Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell haluaa lihatalolle selkeän uuden suunnan.Kalle Niskala / Yle

Poutun toimitusjohtaja Mikko Karell kaipaa uusia tuulia.

– Kun seuraa historiaa, Poutun kehitys on ollut aika litteää ja latteaa. Viime aikoina on oltu vähän heitteillä, mutta nyt on tarkoitus etsiä oikea suunta, toimitusjohtaja sanoo.

Leikkeleiden kulutus on Suomessa laskenut kymmenessä vuodessa reippaasti. Siipikarjan syönti puolestaan on jatkuvassa nousussa, joten Pouttu satsaa siihen entistä enemmän. Uusi suunta tarkoittaa myös suurempaa panostusta jatkokehittämiseen ja lopputuotteisiin. Esimerkiksi tuoretuotteiden valmistusta on tarkoitus tehostaa.

Luisia naudan keittolihoja ei tahdo enää löytää kotikeittiöön, koska kuluttaja haluaa lihan luuttomana.

Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria

Karellin mukaan lihatalo pyrkii uudistumaan niin, että kuluttajien ailahtelevia mielenliikkeitä olisi helpompi seurata.

– Kuluttaja on melkoinen hybridi nykyään ja muuttaa tottumuksiaan nopeasti. Välillä on avokadopastaa, nyhtökauraa ja härkäpapuvalmisteita, välillä karpataan. Siinä pitäisi sitten luovia, että mitä kuluttaja seuraavaksi mahtaisi haluta. Itse näen, että me haluamme olla proaktiivisia ja tuoda kuluttajalle uusia tuotteita, mutta myös lopettaa niitä tuotteita, kertoo Karell.

Juha Gröhn.
Kiinan markkinat ovat suuri mahdollisuus, iloitsee Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn.Atria.

Myös Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan joistakin perinteisistä tuotteista on uskallettava luopua.

– Luullinen liha alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Luisia naudan keittolihoja ei tahdo enää löytää kotikeittiöön, koska kuluttaja haluaa lihan luuttomana.

Suomalainen kuluttaja haluaa kotimaista. Gröhnin mukaan kaikki Atria-brändin alla myytävät tuotteet ovat suomalaista lihaa. Valmisruuassa kotimaisuusaste Suomen markkinoilla on noin 90 prosenttia, sillä riisi ja osa mausteista ovat tuontitavaraa.

Poutulla kotimaisuusaste on Mikko Karellin mukaan yli 80 prosenttia.

– On vahva trendi, että suomalaiset syövät suomalaista ruokaa. Mekin pyrimme lisäämään kotimaisuutta, siihen on painetta asiakkailta ja kuluttajilta. Varmasti käytämme enemmän kotimaista raaka-ainetta, mutta jossain määrin myös ulkomaista. Kuluttajan käyttäytyminen ohjaa vahvasti, Karell sanoo.

Ruoka on myös kannanotto

Joka toinen aikuinen suomalainen suosii kasviksia, joka toinen lihaa. Valtaosalla ne eivät sulje pois toisiaan, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden (siirryt toiseen palveluun) syksyllä 2017 teettämästä tutkimuksesta.

Lihan syönti on yleisintä lapsiperheissä ja maaseudulla. Nuoret, opiskelijat, pienituloiset, työttömät ja korkeakoulutetut syövät muita vähemmän lihaa.

Ruoka on myös kannanotto. Moni kasvissyöjäksi siirtynyt pitää lihansyöntiä eettisesti ja ekologisesti arveluttavana. Joutuuko Atrian toimitusjohtaja puolustamaan työtään ja työpaikkaansa?

– Puolustaminen on väärä sana, mutta joudun ottamaan esimerkiksi ympäristöasiat hyvin vakavasti huomioon työssäni. On hyvä, että ollaan ympäristön asialla, mutta lihan kulutuksen ympäristövaikutuksessa on hiukkasen ylireagointia ja lievää populismiakin. Mottoni on, että aina pitää lähteä siitä, että asiat mitkä tehdään tänään hyvin, tehdään tulevaisuudessa vielä paremmin, Gröhn toteaa.

Aurinkopaneelit tulevat peittämään koko asfalttikentän sekä alueita sen ympäriltä Atrian tehtaalla Nurmossa.
Atrian aurinkosähkökenttä Nurmon tehtaalla täyttää valmistuessaan koko asfalttialueen.Jarkko Heikkinen / Yle

Atria rakentaa parhaillaan Nurmon tuotantolaitokselle aurinkosähköpuistoa. Ensimmäinen osa otettiin käyttöön tuottamaan tehtaalle sähköä kesällä 2017.

Onko lihatalon tulevaisuus hyönteisissä? Vaihtuvatko siat, naudat ja siipikarja jossakin vaiheessa mato- ja hyönteissopimusfarmeihin?

– Ei minun toimitusjohtaja-aikanani. Meillä Pohjois-Euroopassa ei ole kulttuuripohjaa hyönteisten syömiselle, ja sellaisen rakentaminen vie kauan aikaa, vaikka kiinnostusta olisikin, Juha Gröhn miettii.

Tavoitteena viennin kasvattaminen

Atrian tulos on parantunut vuoden takaisesta notkahduksesta. Liikevaihto on viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan 360,8 miljoonaa euroa.

– Tuloskehitys Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa on ollut suotuisa. Osa voitosta tulee viime vuonna tehtyjen yrityskauppojen seurauksena. Osa on klassista orgaanista kasvua. Katsotaan miten vuoden viimeinen neljännes sujuu, mutta olen positiivisella mielellä, Juha Gröhn kertoo.

Atrian Skandinavian myynti on raaka-aineiden hintojen nousun takia kangerrellut, mutta kesäkuussa 2017 aloitettu sianlihan vienti Kiinaan on Gröhnin mukaan lihatalolle suuri mahdollisuus.

– Meillä on isona otsikkona viennin kasvattaminen. Kiina on väestöpohjaltaan ja ostovolyymiltaan aivan omaa luokkaansa. Kasvua haetaan myös muilta markkinoilta, sillä hallittu kasvu pitää firman terveenä.

Raskas vuorotyö ei houkuta nuoria

Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa sijaitseva lihatalo Pouttu hakee myös kasvua. Yhtiössä valmistuu nyt 11 miljoonaa kiloa elintarvikkeita vuodessa. Liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Mikko Karellin visiossa on, että tuotantoa kasvatetaan kymmenisen prosenttia.

– Nyt on tarkoitus kasvattaa myyntiä ja sitä kautta myös työllistävää vaikutusta alueelle. Täällä on upeat tilat, missä voi valmistaa vaikka mitä. Toisaalta jatkossa voi olla isoja haasteita löytää lähialueelta riittävästi työntekijöitä. Raskas vuorotyö ei välttämättä nykynuoria houkuta, kertoo Karell.

Kaksi naista töissä Poutulla.
Poutun työntekijöitä linjastolla.Kalle Niskala / Yle

Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn pohtii työn luonteen muuttumista ja automaation kasvua. Lihatalo on järeä ja raskas tekninen koneisto.

– Meillä on tehtaita ympäri Pohjois-Eurooppaa, niistä on pidettävä huolta. Vaikka teknologian kehitys on huimaavaa, en usko, että meillä on koskaan miehittämättömiä, pelkästään roboteilla toimivia tehtaita. Pikemminkin uskon, että kun kannattavuus on kunnossa, voimme ottaa enemmän riskiä tuotekehityksessä ja sitä kautta rekrytoida sen tyyppisiin tehtäviin enemmän työntekijöitä.

Lihatalo Pouttu täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Talo on nyt erinäköinen kuin vielä 2000-luvun alussa. Tuolloin yhtiössä oli jopa tuplasti enemmän työntekijöitä kuin nyt. Tällä hetkellä palkkalistoilla on noin 200 ihmistä. Viime vuosina on nähty yt-neuvotteluita ja irtisanomisia.

Atrialla tuoreimmat yt-neuvottelut päättyivät lokakuussa 2017. Yhtiö keskittää sianlihan tuotantonsa Jyväskylästä Seinäjoen Nurmoon, mikä johti 17 työntekijän irtisanomiseen. Atria tarjosi kaikille irtisanottaville mahdollisuutta siirtyä muihin yksiköihin. Lihatalo laskee saavuttavansa järjestelyllä noin 1,2 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jotka toteutuvat vuoden 2018 kesäkuusta alkaen.

Lue seuraavaksi