Koripallokartta on kutistunut Susijengi-huumasta huolimatta – "Se vaatii niitä hulluja tekijöitä"

Itä-Suomessa miesten tai naisten edustusjoukkue löytyy ainoastaan Joensuun Katajalta.

Lauri Markkanen
Lauri Markkanen ISLANTI
Lauri Markkasen nimeä kantava koripallokoulu täyttyi keskisuomalaisista pikkujunioreista.Tomi Hänninen

Susijengin ja Lauri Markkasen nostattamasta huumasta huolimatta suuri osa Suomesta on kadonnut koripallokartalta. Koko Itä-Suomessa miesten tai naisten edustusjoukkue löytyy enää ainoastaan Joensuun Katajalta, eikä juniorijoukkueitakaan ole kovin monelta muultakaan paikkakunnalta mukana.

– Tietysti suuri osa suomalaisista asuu Etelä- ja Länsi-Suomessa. Koripallo on tyypillinen laji joka juurtuu sinne missä on ihmisiä. Se on suurten paikkakuntien laji. Lähtökohta on se, että jokainen seura elää niistä omista seuratekijöistään ja paikallisista toimijoista. Liitto voi sitten tukea näitä seuroja ja mielestäni liitto on antanut hyvää vetoapua, pohtii Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann.

– Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa meillä on ollut ongelmia aikuisten sarjoissa. Vaikka tässä on tätä huumaa ollut, niin seuroissa täytyy tehdä toimenpiteitä. Jos siellä ei mitään tehdä, niin ei niitä tyttöjä ja poikia sinne salin ovelle tule, toteaa Koripalloliiton Kaakkois-, Itä-, ja Pohjois-Suomen kenttäpäällikkö Jukka Pyrrö.

Kuitenkin lisenssipelaajia on enemmän kuin koskaan, suomalainen koripallo tuottaa lahjakkuuksia ja miesten maajoukkue pelaa säännöllisesti arvokisoissa.

– Kaikki luvut on positiivisia. Pahin virhe mitä me voidaan tehdä, niin ruvettaisiin olevaan hirvittävän tyytyväisiä tai ruvettaisiin keskinäisiin kinasteluihin, luettelee Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann.

– Koripallo elää paremmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Mutta sehän on totta, että aina voisi mennä vieläkin paremmin.

Koripallo elää paremmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa.

Henrik Dettmann

Itä-Suomessa Heinävedellä koripalloveri virtaa edelleen sakeana. Esimerkiksi vuoden 2014 MM-kisoihin vajaan 3 500:n asukkaan kunnasta matkasi taannoin kaksi bussillista heinäveteläisiä kannattajia.

Nuoren Riku Marttisen johdolla eteläsavolainen Heinäveden Hyrske nousi 80-luvun puolivälissä aina ykkösdivisioonaan saakka ja seuran juniorit menestyivät myös valtakunnallisesti. Nykyään kaikki Hyrskeen juniorit mahtuvat samalle harjoitusvuorolle, eikä joukkueita ole enää mukana liiton sarjoissa.

– Tämä porukka mikä nyt treenaa, kiertää ainoastaan näissä liiton Pikkususi-turnauksissa. Jos haluttaisiin lähteä sarjaan niin sitten pelimatkat kasvaisi. Kerran viikossa me treenautetaan näitä junioreita ja miesten harrastesarjan joukkue meillä on edelleen, toteaa Heinäveden Hyrskeen puheenjohtaja Sami Kinnunen.

Jos haluttaisiin lähteä sarjaan niin sitten pelimatkat kasvaisi.

Sami Kinnunen

Heinäveden kaltaisilla kirkonkylillä ongelma on pienentyvät ikäluokat. Vaikka Heinäveden monitoimitalo täyttyisikin uusista junioreista, ei se pelimatkoja lyhentäisi. Samalla toiminnan täytyisi herätellä myös lähiseuduilla.

– Siinäpä onkin hyvä kysymys miten saadaan nuorisoa liikkeelle, kun väkiluku kutistuu koko ajan tällaisella pienellä paikkakunnalla, puntaroi Hyrskeen puheenjohtaja Sami Kinnunen.

Yksi esimerkki seurojen välisestä yhteistyöstä tulee Keski-Suomesta, missä viisi seuraa aloitti syksyllä Lauri Markkasen koripallokoulun. Lauri Markkasen vetovoima toi mukaan yli 400 koripallojunioria.

– Tosiaan me jouduttiin pistämään raja 420:een tulijaan, mikä on ikävää koska osa jäi vielä ulkopuolelle. Meillä Mikko Tupamäki tuli JBA:n edustusjoukkueen päävalmentajaksi ja aloitti soittelemaan seuroihin, miten keskisuomalaiset seurat voisivat tehdä yhteistyötä. Sitten istuttiin seurojen edustajien kanssa saman pöydän ääreen. Ei se yhteistyö tarkoita, että seurat sulatettaisiin yhteen. Se alueen seurojen välinen kilpailukin on äärimmäisen tärkeätä, kertoo Jyväskylä Basketball Academyn puheenjohtaja Kimmo Juvonen.

– Ei se Itä- ja Pohjois-Suomessa ole sen kummempaa, mutta se vaatii sitä aktiivista toimintaa seuroilta, näkee Jukka Pyrrö.

Me tulemme seurojen kanssa tekemään hyvin paljon yhteistyötä.

Jukka Pyrrö

– Se vaatii niitä hulluja tekijöitä, jotka ottavat asian hoitaakseen. Ja ne seurojen edustajat täytyy saada myös saman pöydän ääreen kuulemaan, että tällaista on tekeillä, toteaa JBA: puheenjohtaja Kimmo Juvonen.

Vuosi 2018 on Koripalloliitossa seuratoiminnan vuosi, jolloin myös Itä-Suomen seuroja on tarkoitus aktivoida.

– Me tulemme seurojen kanssa tekemään hyvin paljon yhteistyötä ja käymään seurojen kanssa kehityskeskusteluja, toteaa kenttäpäällikkö Jukka Pyrrö.

– Jos joku pyytää, että lähtisi keikalle johonkin maaseudulle, niin kyllä mä aina lähden, mutta aika vähän tulee pyyntöjä, kertoo Henrik Dettmann