Osataanko Suomessa keskustella taloudesta asiallisesti? – Professori: "Otsikot kieltämättä joskus yllättävät"

Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja tietokirjailija Tommi Uschanov väittävät, että useinkaan ei.

talous
SUOMI TALOUS
Yle Uutisgrafiikka

Talouskeskustelu ajautuu Suomessa usein toisille urille kuin keskustelun aloittaja oli toivonut. Näin voisi päätellä vain muutama päivä sitten käydystä työttömyyskeskustelusta.

Helsingin Sanomissa oli lauantaina työllisyyttä koskeva juttu (siirryt toiseen palveluun), jonka otsikko oli räväkkä:

Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – "Se on ihan eri kokoluokka kuin nämä sadattuhannet, joista on tapana puhua"

Syntyi pari päivää kestänyt poru, kun juttuun saatiin tai haettiin kommentteja, joissa tyrmättiin Vartiaisen ajatukset. Seuraavana tiistaina Juhana Vartiainen katsoi parhaaksi kirjoittaa asiasta vielä omassa blogissaan (siirryt toiseen palveluun). Torstaina Kauppalehti otti kantaa keskusteluun pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun).

Otsikot kieltämättä joskus yllättävät

Roope Uusitalo

Kyseessä on melko tyypillinen tapa käydä keskustelua median kautta. Syntyy väite ja vastaväite. Monesti asia myös jää siihen eikä keskustelu mene sen syvemmälle. Onko siis suomalainen taloustieteellinen tai -poliittinen keskustelu laadukasta?

– Taloustieteellisen talouspolitiikkaa koskevan keskustelun taso on noussut ja perustuu usein huolelliseen argumentaatioon. Sanoisin sitä pikemminkin sopuisaksi kuin kärjistäväksi, taloustieteen professori Roope Uusitalo sanoo.

– Poliittinen keskustelu, johon esimerkiksi Vartiainen viitannee, on hiukan toinen juttu. Siinä kärjistykset ja näppärät twiitit lienevät tavoitteenakin.

Uusitalo on talouspolitiikan arviointineuvoston (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja, ja on siinä toimessaan ollut aktiivinen keskustelija.

– Yleisesti ottaen talouspolitiikan arviointineuvoston näkemykset on raportoitu mediassa koko lailla siinä muodossa kun niitä olemme esittäneet. Eri medioilla ja eri toimittajilla on luonnollisesti mahdollisuus nostaa esiin eri kysymyksiä esimerkiksi arviointineuvoston raportista, mutta merkittäviin väärintulkintoihin en oikeastaan ole törmännyt. Otsikot kieltämättä joskus yllättävät, Uusitalo kertoo sähköpostitse.

Minä voin ottaa siinä jatkuvasti turpiinikin

Juhana Vartiainen

Juhana Vartiainen ja tietokirjailija Tommi Uschanov keskustelivat torstaina Yle Radio 1:n Mikä maksaa -ohjelmassa taloustieteellisestä keskustelusta Suomessa. He ovat kirjoittaneet aiheesta myös kirjan, jolla on ytimekäs nimi: Keskustelua taloudesta.

Ohjelmassa Tommi Uschanov kertoi toisen esimerkin siitä, miten helposti pelkkä raportin tai uutisen otsikko voi tosiaan viedä keskustelun aivan väärille urille. Se oli Vartiaisen ja entisen kansanedustajan Osmo Soininvaaran (vihr.) laatima raportti Lisää matalapalkkatyötä (siirryt toiseen palveluun) (ladattava tiedosto).

– [Raportin] otsikko on tyypillinen esimerkki viestinnän epäonnistumisesta, koska se synnyttää helposti mielikuvan, että työpaikkojen lisääminen tarkoittaa palkkojen alentamista. Tarkoitus oli kuitenkin synnyttää lisää työtä työttömille silläkin uhalla, että tämä työ on matalapalkkaista, Tommi Uschanov sanoi.

– Se [otsikko] ei todellakaan ollut mikään lipsahdus. Ajattelimme Osmon kanssa näin, että eihän nyt kukaan voi ajatella, että me haluaisimme ihmisille pahaa ja niiden ansiotaso laskisi, kansanedustaja Juhana Vartiainen vastasi.

Keskustelun luisuminen muille urille ei kuitenkaan lannista Vartiaista jatkamasta aktiivista keskustelua.

– Minä voin ottaa siinä jatkuvasti turpiinikin, mutta se on se ideaali mihin pyrin. Koetan jatkuvasti luoda ikään kuin ymmärrettäviä ja pedagogisia kuvia siitä, miten maailma toimii, Juhana Vartiainen sanoi Mikä maksaa -ohjelmassa torstaina.

Keskustelu värittyy helposti ideologisesti

Tiina Helenius

Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan kuvaava esimerkki kummallisille urille lähteneestä keskustelusta oli se, joka seurasi eduskunnan tietopalvelun laskelmaa (siirryt toiseen palveluun) (ladattava tiedosto) tuloerojen kehittymisestä kuluvalla hallituskaudella

– Siitä raportista nousi aivan hirveä haloo, että tuloerot ovat kasvaneet. Ei nähty ollenkaan, että ehkä hallituksen toteuttama politiikka on alkanut hieman tuoda hedelmää. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys on lähtenyt laskuun, josta on nyt jo selvää näyttöä.

Tiina Helenius kertoo, että hän ja kollegansa pankin edustajina varovat olemasta liian normatiivisia (siirryt toiseen palveluun) (näkemys siitä, miten pitää toimia tai ajatella) omissa puheenvuoroissaan.

– Oma kokemukseni on, että niin sanotusti herkät aiheet – tuloerot ja rakenteellinen työttömyys – ovat sellaisia, että keskustelu värittyy herkästi ideologisesti, Tiina Helenius sanoo.

Otsikkoa ei saa koskaan tarkistettavakseen

Tommi Uschanov

Palataan vielä jutun alussa mainittuun Juhana Vartiaisen haastatteluun Helsingin Sanomissa. Radio-ohjelmassa sekä Vartiainen että Uschanov pitivät otsikkoa huonona kuvaamaan kokonaisuutta.

– Jutun otsikkoa ei saa koskaan tarkistettavakseen. Yleensä se ei edes ole [jutun kirjoittaneen] toimittajan tekemä, vaan sen on tehnyt joku muu siellä lehden toimituksessa. Tässä otsikko oli niin pöyristyttävä ja vei niin paljon harhaan, että juttu jäi varmaan monilta lukijoilta lukematta,Tommi Uschanov sanoi.

Jäljelle jää kysymys, mikä on paras tapa varmistaa, että saa viestinsä julkisuuteen ilman virhetulkintoja ja siitä seuraavaa jälkipyykkiä.

– Perinteiset keinot, toimittajien ammattitaito ja juttujen tarkistaminen ovat edelleen varmaan tärkein kohta. Itse pidän myös suorista lähetyksistä ja blogi-, kolumni-, artikkeli- yms. tekstien kirjoittamisesta, koska niissä saa asettaa sanansa itse ja kaikki virheet on omia, professori Roope Uusitalo vastaa.