Laboratoriossa on säilytetty 10 vuotta Nokian saastunutta vettä: "Norovirukset saattavat vielä olla tallessa pullossa"

Päivälleen 10 vuotta sitten Nokian jätevedenpuhdistamolla sattui vahinko, jonka seurauksena vesijohtoverkkoon pääsi jätevettä ja yli 8 000 ihmistä sairastui. THL:n laboratoriossa on vielä jäljellä pieni näyte saastunutta vettä.

Nokian vesikriisi
Kuvituskuva, jossa vedenpuhdistamo, putkistoa ja vesikannu, jonne virtaa saastunutta vettä.
Nokian vesikriisistä on kulunut 10 vuotta. Jätevedenpuhdistamolla sattunut virhe johti siihen, että puhdistettu jätevesi saastutti kolmanneksen kaupungin vesijohtoverkosta.Stina Tuominen / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vesilaboratoriossa Kuopiossa on 10 vuotta säilytetty Nokialta lähetettyä vesinäytettä.

– Meille tuli Nokialta heti kriisin alkuvaiheessa kolmen vartin viinapullollinen vettä. Siitä on edelleen muutama desi jäljellä, johtava vesiasiantuntija Ilkka Miettinen kertoo.

Tutkijat eivät ole hennoneet heittää ainutkertaista näytettä pois, vaikka sitä ei enää aktiivisesti ole tutkittukaan. Mutta voisiko näytteestä vielä löytyä taudinaiheuttajia?

– Norovirukset saattavat vielä olla tallessa pullossa, ne ovat sitkeitä sissejä. Voi olla että ne ovat säilyneet kylmässä ja pimeässä.

Miettinen viittaa THL:n vasta julkistettuun tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun), jossa on tutkittu noro- ja adenovirusten säilymistä vesinäytteissä. Molemmat virukset pystyttiin löytämään vielä 3,5 vuoden jälkeenkin.

Tiistaina 28. marraskuuta tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta siitä, kun Nokian jätevedenpuhdistamolla sattui virhe, jolla oli mittavat seuraukset. Laittoman putkiviritelmän ja inhimillisen erehdyksen seurauksena vesijohtoverkkoon pääsi noin 450 000 litraa puhdistettua jätevettä.

Vesiepidemioiden määrässä selvä pudotus

Nokian vesikriisi on toistaiseksi Suomen pahin juomavesivälitteinen epidemia. Liki 8 500 ihmistä sairastui. Tärkeimmät vastataudin aiheuttajat olivat norovirus, kampylobakteeri ja giardia-alkueläin.

Vesiepidemioita on ollut Nokian vesikriisin jälkeenkin, mutta ei yhtä taajaan kuin aikaisemmin. Vuodesta 1997 tehty epidemiaseuranta kertoo, että ennen Nokian vesikriisiä oli sattunut 58 vesiepidemiaa. Viime vuoden loppuun mennessä niitä oli kertynyt 33 lisää.

Epidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireeltaan samanlaatuisen taudin nautittuaan samaa alkuperää olevaa talousvettä tai altistuttuaan samalle vedelle. Suurimmassa osassa taudinaiheuttajia on yksi tai enintään kaksi.

Ilkka Miettinen uskoo, että lukujen laskussa näkyy tiukentunut lainsäädäntö. Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan voi tuudittautua. Esimerkiksi Äänekoskella sattui lokakuussa vakava epidemia, jossa veden saastuminen sairastutti yli sata ihmistä. Äänekosken vesikriisi sai alkunsa virheellisestä ilmastuskaivosta, jossa viemärivesi ja vesijohtovesi pääsivät sekoittumaan.

Miettisen mukaan suurin huoli on tekniikan vanheneminen ja kertymään päässyt korjausvelka.

– Olen huolissani putkista, venttiileistä ja vesitorneista. Kun tekniikka vanhenee, ne eivät olekaan turvallisia enää. Jos putkissa on reikiä, ne alkavat vuotaa ulos, mutta ne voivat vuotaa myös sisään, Miettinen sanoo.

– Rakennuspuolella on puhuttu hometalkoista, nyt pitäisi aloittaa myös vesiverkostotalkoot.

Varmuudella yhdeksän eri pöpöä

Vesikriisin aikana nokialaisten talousvedestä pystyttiin eristämään varmuudella yhdeksän taudinaiheuttajaa – bakteereita, viruksia ja alkueläimiä. Onnettomuuden tutkintalautakunnan raportissa (siirryt toiseen palveluun) listataan kampylobakteeri, norovirus, salmonella, clostridium difficile -suolistobakteeri, rotavirus, giardia-alkueläin, astro-, adeno-, ja enterovirus.

Astro-, adeno- ja enterovirusta lukuun ottamatta nämä löydettiin myös ihmisistä. Lisäksi potilasnäytteistä löytyi mm. shigella boydii -bakteeria.

Vedestä tutkittiin lisäksi EHEC- ja listeriabakteerit, hepatiitti A (keltatauti) ja alkueläimistä cryptosporidium ja toksoplasma. Näitä ei kuitenkaan löydetty.

Nokian vesikriisistä vuonna 2014 väitellyt infektiolääkäri Janne Laine arvioi väitöstyössään, että huonolla tuurilla vesikriisin seuraukset olisivat voineet olla vieläkin vakavammat. Nokialla vältyttiin taudinaiheuttajilta, jotka ulkomaisissa epidemioissa ovat johtaneet kuolemantapauksiin. Nokian vesionnettomuuden katsotaan aiheuttaneen yhden ihmisen kuoleman.

Poikkeuksellinen tilaisuus tutkijoille

Vesikriisi tarjosi tutkijoille poikkeuksellisen tilaisuuden selvittää, miten useiden taudinaiheuttajien yhdistelmä vaikuttaa ihmiseen.

Tampereen yliopistosairaalassa Taysissa tehtiin laaja tutkimus lasten ripuleista. Taysissa hoidettiin vesiepidemiaan liittyen kaikkiaan 115 lasta. Sairastuneiden lasten ulostenäytteistä löydettiin poikkeuksellisen monia tautia aiheuttavia viruksia ja bakteereja samanaikaisesti. Yhdeltä lapselta löytyi peräti seitsemän eri taudinaiheuttajaa.

Epidemiaan liittyvät infektiot olivat huomiota herättävän vaikeaoireisia ja pitkäkestoisia. Sairastuneiden lasten taudit olivat rajuja kaikissa tapauksissa, myös niissä joissa taudinaiheuttajia oli lukumääräisesti vain yksi tai kaksi. Tutkimus osoitti, että jos potilaassa on paljon taudinaiheuttajaa, myös siitä koituva tauti muodostuu rajuksi. Merkityksellistä siis on, kuinka saastuneen aineen välityksellä tartunta saadaan.

Myös vesikriisin aiheuttamia niveloireita selvitettiin laajassa tutkimuksessa. Reumatologi Terhi Uotilan väitöstutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että epidemia aiheutti runsaasti niveltulehduksia. Niveltulehdus oli yleensä lievä, mutta yhdellä kolmanneksella potilaista oli pitkittynyt taudin kulku.

Osa vesikriisin aikana sairastuneista kärsii edelleen 10 vuotta sitten alkaneesta oireilusta.

Lue myös:
Kymmenen vuotta sitten huoltomies käänsi hanan väärään asentoon ja 8000 ihmistä sairastui – moni kantaa Nokian vesikriisin seurauksia mukanaan edelleen

Nokian vesikriisin korvauksissa kesti 10 vuotta: "Toisaalta toivon, että koko päätöstä ei olisi tullut"