Senegalilaismuusikko innostui Säkkijärven polkasta – "Ehkä juuri sen biisin takia tulin Suomeen"

Badu Ndjai tykästyi suomalaisen musiikin sentimentaalisuuteen. Hän on soittanut esimerkiksi Eppu Normaalin kanssa.

Afrikkalainen musiikki
Senegalilainen muusikko Badu Ndjai soittaa nojatuolissa kitaraa.
Senegalilainen muusikko Badu Ndjai asunnossaan Helsingin Kalliossa vuonna 2017.Jetro Kokko / Yle

Kun Badu Ndjai, 69, saa kitaran käteensä ja alkaa soittaa Säkkijärven polkkaa, hän innostuu.

– Tämä on yksi kaikkein vaikeimmista kappaleista soittaa, Ndjai hehkuttaa.

Ndjai oli tiettävästi Suomen ensimmäinen senegalilainen ammattimuusikko, kun hän saapui kylmään pohjoiseen 1980-luvun alussa.

Suomalaistuneelle senegalilaismuusikolle on Suomessa avautunut tie esiintymään useissa yhtyeissä. Hän on esimerkiksi vieraillut Eppu Normaalin Valkoinen kupla -levyllä.

Senegalilainen muusikko Badu Ndjai.
Badu Ndjai tuntee Helsingin keikkapaikat.Jetro Kokko / Yle

Tutuiksi ovat tulleet Helsingin keikkapaikoista niin Tavastia kuin Vanha ylioppilastalokin.

Menestys oli liikaa

Ndjai oli perustamassa Étoile de Dakar -bändiä, joka toimi ponnahduslautana yhdelle Afrikan tunnetuimmista muusikoista, Youssou N'Dourille. Ndjai jätti yhtyeen sen jälkeen, kun siitä tuli suosittu.

Kun kuulin Säkkijärven polkan soundin, tunsin, että tässä on jotain, mistä pitää ottaa selvää.

Badu Ndjai

– Suurmenestys oli minulle liikaa. Menetin normaalin elämän. Olin tottunut kävelemään kadulla ja käymään rannalla, mutta yhtäkkiä en voinut tehdä niitä asioita. Se masensi, Ndjai kertoo.

Senegalissa kehittynyt ystävyys suomalaisen etnomuusikon Sakari Kukon kanssa sai Ndjain päätymään Saksaan kiertueelle Piirpaukkeen kanssa vuonna 1983. Sieltä hänen matkansa jatkui Suomeen.

Jenkka kuin senegalilaista rytmiä

Sakari Kukko muistelee, että Ndjai löysi nopeasti yhteyden Suomen ja Senegalin musiikin välillä. Kun Piirpauke levytti "Rempallaan"-jenkkaa, Ndjai totesi biisin olevan kuin mbalaxia, senegalilaista poppia. Tai oikeammin mbabass-rytmimusiikkia, koska Youssou N'Dourin tunnetuksi tekemästä mbalaxista ei vielä tuolloin puhuttu.

– Hän ikään kuin totesi, että tämä on aivan senegalilaista musiikkia, Kukko kertoo.

Sakari Kukko toteaa, että useita senegalilaisia huippumuusikoita tuli Suomeen jazzmuusikko Hasse Wallin ansiosta. Hän toi Suomeen esiintymään uusia Asamaan-senegalilaisyhtyeen kokoonpanoja 1990-luvulla jopa vuoden välein.

Sakari Kukko
Sakari Kukko on käynyt Senegalissa useasti.Juho Takkunen / Yle.

– Sitä ennen oli paljon jonkin muun alan opiskelijoita, jotka käydessään lomamatkalla kotimaassaan toivat mukanaan rummun ja kaavun. He tekivät ehkä jopa karhunpalveluksen senegalilaiselle ja afrikkalaiselle musiikille yleensä, Kukko kuvailee.

Sentimentaalisuus sytytti

Ndjai asuu Suomessa edelleen. Vaikka keikkoja ei ole enää samaan malliin kuin 80- ja 90- luvuilla, Ndjai ei ole kaivannut muualle. Hän viihtyy hyvin omissa oloissaan tehden musiikkia ja on sopeutunut hyvin suomalaiseen kulttuuriin.

Ndjai on tykästynyt suomalaisessa musiikissa sen sentimentaalisuuteen. Tällä hetkellä hän miettii, miten sovittaisi uudelleen Säkkijärven polkan.

– Kun kuulin Säkkijärven polkan soundin, tunsin, että tässä on jotain, mistä pitää ottaa selvää. Ehkä juuri se oli syy, miksi tulin tänne, Ndjai toteaa.

Ndjain mielestä Suomen ja Senegalin musiikillinen linkki on häviämässä, vaikka se oli aluksi vahva. Hän vetää selvän rajan Sakari Kukon ja Hasse Wallin mukana saapuneiden muusikoiden ja viimeaikaisten tulijoiden välille. Viime vuosina Suomeen saapuneille senegalilaismuusikoille Badu Ndjailla ei riitä arvostusta, eikä hän juuri tunne heitä.

– On paljon muusikoita ja tanssijoita, joista tulee ammattilaisia vasta, kun he saapuvat tänne. Ihmiset saavat kyllä selville, että he ovat huijareita, Ndjai pohtii.

Lisää aiheesta:

Länsiafrikkalaiset rytmit innostavat sekä harrastajia että muusikoita – "Suomessa on iso skene"

Basaari: Afro-Säkkijärvi (2010)