Ukraina haluaa puristaa EU:lta lupauksen jäsenyysnäkymistä – Sipilä: Kiova asettunut "poikkiteloin"

Ukrainan presidentti Porošenko kiitteli Suomea tuesta Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle.

Ukraina
Juha Sipilä ja Petro Porošenko tapasivat tammikuussa Kesärannassa.
Juha Sipilä ja Petro Porošenko tapasivat tammikuussa Kesärannassa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

*BRYSSEL *Ukraina haluaa EU-mailta lupauksen siitä, että se voisi jonakin päivänä liittyä unionin jäseneksi. Jäsenmaat eivät halua kuitenkaan taipua Ukrainan toiveeseen.

Asiasta neuvotellaan tänään Brysselissä, kun EU:n jäsenmaiden johtajat tapaavat kuuden itäisen kumppanimaan johtajia. Ukrainan ohella kumppanimaita ovat Moldova, Georgia, Armenia, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi kokouksen alkaessa, että Ukraina ei halua hyväksyä kokouksesta annettavan julistuksen sanamuotoja.

– He ovat nyt selvästi tällä hetkellä poikkiteloin julistuksen tämänhetkisen sisällön kanssa, Sipilä sanoi.

Tämä johtuu siitä, että jäsenmaat eivät ole valmiita lupaamaan Ukrainalle ja muille maille jäsenyysnäkymiä. Ukrainan johto kokee että maa on tehnyt uhrauksia eurooppalaisen suuntautumisen takia, ja unionin pitäisi tukea sitä selkeämmin.

Porošenko kiitteli Suomea

Ukrainan pääkaupungin Kiovan Maidan-aukion mielenosoitukset ajoivat lopulta venäjämielisen presidentti Viktor Janukovitšin maanpakoon vuonna 2014. Venäjä otti haltuunsa Krimin niemimaan ja ryhtyi tukemaan aseellisesti itä-Ukrainan venäjämielisiä separatisteja. Sota Itä-Ukrainassa jatkuu edelleen.

Pääministeri Sipilä tapasi kokouksen yhteydessä Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kahden kesken. Porošenko sanoi tapaamisen aluksi arvostavansa Suomen tukea Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle.

– Ukraina on hyvin hankalassa tilanteessa. Tämä ei ole kylmä sota eikä jäätynyt konflikti vaan oikea sota, Porošenko sanoi.

Sipilä oli lehdistötilaisuudessaan ennen tapaamista sitä mieltä, että itäisille kumppaneille ei pidä luvata liikoja.

– Näiden maiden kanssa ollaan vielä kaukana tilanteesta, että jäsenyyden ehdot täyttyisivät, hän sanoi.

"Epäreilua luoda odotuksia"

Laajentumiskomissaari Johannes Hahn sanoi eilen torstaina, että julistuksella ei pidä luoda epärealistisia odotuksia kumppanimaiden kansalaisille.

– Olisi epäreilua luoda odotuksia, sillä sitten ihmiset siellä luulisivat, että jäsenyys voisi toteutua kolmessa vuodessa, Hahn sanoi.

Hahn, Sipilä ja monet jäsenmaiden johtajat korostivat, että yhteistyö Ukrainan kanssa on edennyt nopeasti. Sen kanssa on solmittu sopimukset vapaakaupasta ja viisumivapaudesta. Ukrainan kauppa EU:n kanssa on kasvanut vauhdilla. EU on tukenut Ukrainaa rahallisesti liki 13 miljardilla eurolla.

Korruption kitkeminen verkkaista

– Pitää ottaa askelia eteenpäin, mutta Ukrainankin pitää hoitaa oma osansa korruption kitkemisessä, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi.

Konkreettinen esimerkki verkkaisista toimista korruptiota vastaan on Ukrainan perustama sähköinen rekisteri, jossa viranhaltijat voivat ilmoittaa omistuksistaan. Järjestelmään on Hahnin mukaan tehty 1,5 miljoonaa ilmoitusta, joista viranomaiset ovat käyneet läpi alle sata.

Nihkeys jäsenyyslupauksiin johtuu paitsi korruptiosta, myös Venäjästä. Kumppanimaista Ukrainalla, Georgialla ja Moldovalla on meneillään aktiivinen tai jäätynyt konflikti, jossa Venäjä on suoraan tai välillisesti osapuolena.

Armenian ja Azerbaidžanin välinen kiista vuoristo-Karabahista leimahti aseelliseksi yhteenotoksi viimeksi viime kesänä, ja useita sotilaita kuoli. Valko-Venäjä ja Armenia ovat puolestaan liittyneet Venäjän ympärille perustettuun Euraasian talousliittoon.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, Britannian pääministeri Theresa May ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven itäisen kumppanuuden huippukokouksessa Brysselissä.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, Britannian pääministeri Theresa May ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven itäisen kumppanuuden huippukokouksessa Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA