Taloyhtiö voisi myydä hukkalämpöään kaupungin verkkoon – Asiantuntijaryhmä avaisi suuret kaukolämpöverkot kilpailulle

Kivihiili pitäisi korvata sähköistämällä lämmöntuotantoa, linjaa tuore raportti.

energia
Kaukolämpöputkia maanalaisessa tunnelissa
Helen on investoinut viime vuosina kaukojäähdytykseen ja lämpöpumppuihin.Antti Kolppo / Yle

Suurten kaupunkien kaukolämpöverkot pitäisi avata lähivuosina kilpailulle, ehdottaa Aalto-yliopiston johdolla laadittu energiaraportti (siirryt toiseen palveluun).

Työryhmän mukaan kaukolämpömarkkinan vapauttaminen nopeuttaisi kivihiilen alasajoa ja voisi synnyttää Suomeen uutta vientiliiketoimintaa.

Samalla isot kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkot tulisi muuttaa kaksisuuntaisiksi, sanoo työryhmä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi taloyhtiöt, kauppakeskukset tai datakeskukset voisivat alkaa myydä ihmisten ja koneiden tuottamaa ylijäämälämpöä verkkoon.

Kaukolämmön asiakkaat muuttuisivat siis pikkuhiljaa myös lämpökauppiaiksi, jotka voisivat säästää rahaa energialaskussa tai jopa tienata. Tämä voisi onnistua energiatehokkailta kiinteistöiltä, jotka tuottavat itse lämpöä esimerkiksi aurinkokeräimillä tai lämpöpumpuilla.

Ajatus ei ole suinkaan uusi, vaan ensimmäiset kaksisuuntaisen kaukolämmön taloyhtiöpilotit ovat jo meneillään esimerkiksi Tampereella.

Datakeskusten hukkalämpöä puolestaan hyödynnetään jo kaukolämmössä esimerkiksi Espoossa ja Mäntsälässä. Helsingissä otetaan talteen jäteveden lämpöä lämpöpumpuilla.

Kilpailun vapauttaminen vauhdittaisi kehitystä, mikä puolestaan vähentäisi hiilen polttamisen tarvetta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, sanoo työryhmän työtä vetänyt yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta.

– Kolmansien osapuolten pitää alkaa tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoihin. Jotta tämä onnistuisi, kaukolämpöverkot täytyy avata kilpailulle. Tarvitaan selkeät pelisäännöt, miten teollisuus, kauppakeskukset, kiinteistöt ja kodit voivat alkaa toimittaa energiaa kaukolämpöverkkoon, Hyysalo sanoo Ylen haastattelussa.

Energiamurrosta käsittelevän raportin laatimiseen on osallistunut yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja vaikuttajaa. Lista työhön osallistuneista on luettavissa täällä (siirryt toiseen palveluun).

Sampsa Hyysalo
Professori Sampsa Hyysalon mukaan energiamurros johtaa Suomessakin luovaan tuhoon, joka rikkoo toimialojen rajat ja uudistaa liiketoimintamallit. Antti Lähteenmäki / Yle

Alueellinen monopoli hidastaa kehitystä?

Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1990-luvun loppupuolella. Maakaasumarkkinat vapautuvat näillä näkymin vuonna 2020.

Kaukolämpöyhtiöt sen sijaan toimivat alueellisina monopoleina. Suurten kaupunkien kaukolämpölaitokset ja -verkot ovat, Espoota lukuun ottamatta, kuntien omistuksessa.

Asiantuntijaryhmän raportin mukaan Suomen energiamurros etenee liian hitaasti, mihin osasyynä ovat suljetut kaukolämpömarkkinat.

Kuntaenergiayhtiöllä ei lähtökohtaisesti ole kannustinta sahata omaa oksaa päästämällä kilpailijoita vapaaehtoisesti tontilleen.

– Suurten kaupunkien kaukolämpöyhtiöille kannattaisi langettaa pikaisesti velvoite ottaa kolmansien osapuolten tuottamaa hukkalämpöä tai uusiutuvaa lämpöä vastaan tietyllä prosenttiosuudella, raportissa ehdotuksena on 30 prosentin osuus. Ja sitten 2020-luvun alusta lähtien pitäisi erottaa verkkoyhtiö ja lämpöyhtiö erikseen samalla tavalla kuin sähkössä on tehty jo aiemmin, Hyysalo sanoo.

Suomen suurin kuntaomisteinen energiayhtiö Helen ei pidä alueellista monopolia kehityksen jarruna, mutta toivottaa silti kilpailun tervetulleeksi.

– Me hyödynnämme hukkalämpöjä, tarjoamme asiakkaille uudenlaisia palveluita ja uudistamme tuotantoa kohti vähäpäästöisiä tuotantomuotoja. Nämä asiat tapahtuvat jo nyt. Mutta kilpailu on hyvä, ja me olemme kyllä valmiit kilpailuun, sanoo Helenin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren.

Westergrenin mukaan Helen arvioi, että kaukolämpömarkkina avautuu noin 5–10 vuoden kuluessa. Euroopan komissiokin on antanut tämänsuuntaisia viitteitä niin kutsutussa talvipaketissa.

Grafiikka - kaksisuuntainen kaukolämpö
Kaksisuuntainen kaukolämpö on teknisesti mahdollista toteuttaa, mutta se vaatisi veden lämpötilan laskua nykyistä alemmaksi.Yle Uutisgrafiikka

Teollisten lämpöpumppujen merkitys kasvaisi

Hallitus on linjannut, että Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä 2030 mennessä. Työryhmän mukaan nykyiset kaavailut kivihiilen korvaamiseksi nojaavat liikaa metsäbiomassan polttamiseen, johon liittyy riskejä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Raportissa painotetaan, että kivihiilen korvaamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Keskeisiä ratkaisuja ovat raportin mukaan esimerkiksi energiatehokkuus, teollisen kokoluokan lämpöpumput, aurinkolämpö ja joustava kulutus.

Käytännössä polttamisen vähentäminen tarkoittaa lämmityksen sähköistämistä. Jotta toimissa olisi päästövähennysten kannalta järkeä, esimerkiksi lämpöpumppujen vaatima sähkö pitäisi tuottaa vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla tai puhtaalla kaasuvoimalla.

Raportti painottaa, ettei tarkoituksena ole rakentaa vastakkainasettelua uusiutuvalle energialle ja kaukolämmölle.

– Puhtaaseen energiaan pohjautuvassa energiajärjestelmässä tarvitaan kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoja, koska ne mahdollistavat hajautetun uusiutuvan hybridienergian tuotannon ja hukkalämmön hyödyntämisen. Lisäksi ne toimivat energiavarastona ylijäämäsähkölle esimerkiksi silloin, kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla, raportissa kirjoitetaan.

Raportissa painotetaan myös, että Suomen kannattaa rakentaa älykkäille energiapalveluille kotimarkkinaa myös vientiä silmällä pitäen.

– Jos katsomme esimerkiksi kysyntäjoustojärjestelmiä, virtuaalivoimalaitoksia, varastointiteknologiaa, niin voittajat seuraavan kymmenen vuoden ajalla jaetaan nyt. Nyt on jo kiire, Hyysalo toteaa.

Tiistaina julkaistussa raportissa esitetään laajasti myös muita toimia päästövähennysten toteuttamiseen liikenteessä, lämmityksessä ja sähköntuotannossa.

Raportti luovutetaan ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäselle (kok.).