yle.fi-etusivu

Ruoan nettikauppa kasvaa yskien – nyt pelastajiksi toivotaan nuoria: "Kun he perustavat perheen, lähtee vetämään toden teolla"

Yksikään ruokatarvikkeita netissä myyvä yritys ei tee Suomessa vielä voittoa.

Nettiruokakauppa
Työntekijä pakkaa verkkokaupasta tilattuja ostoksia Citymarket Eastonissa
Tuttu näky monessa ruokakaupassa: keräilijä työssään kokoamassa verkkokaupassa tehtyjä ruokaostoksia. Tämä kuva on otettu K-Citymarket Eastonissa Helsingin Itäkeskuksessa.Antti Kolppo / Yle

Jo vuosia on puhuttu siitä, että nettiruokakauppa alkaa ihan kohta vetää. Muun tavaran kauppa käy netissä kiivaasti (siirryt toiseen palveluun) ja kasvuluvut ovat hurjaa luettavaa.

– Ei sitä nytkähdystä ole vieläkään tapahtunut, vaikka olen sitä joka vuosi odottanut. Kasvu on ollut meillä kovaa jo muutaman vuoden, yli 50 prosenttia vuosittain, kertoo pelkästään netissä toimivan Kauppahalli24:n toimitusjohtaja Veijo Heinonen.

Hän on tehnyt ruuan verkkokaupan kehitystyötä liki 20 vuotta.

Veijo Heinonen toimitusjohtaja kaupphalli 24
Kauppahalli24:n toimitusjohtaja Veijo Heinonen kuvattuna yrityksen keräilyvarastossa Keravalla.Antti Kolppo / Yle

Heinosen johdossa Kauppahalli24 on noussut kolmanneksi suurimmaksi elintarvikkeiden verkkokaupaksi, heti S- ja K-ryhmien jälkeen (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti 14.11.2017).

Yrityksen isoimmat omistajat ovat Heinon Tukku, Tradeka ja Tarjoustalon perustaja Kari Hautanen. Liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa.

Voitolle yhtiö ei ole vielä päässyt. Toimitusjohtaja Heinosen mukaan myynnin volyymin pitäisi olla noin kolminkertainen nykyiseen verrattuna, jotta tappio selätettäisiin.

Ruuan verkkokaupan kautta voittoa eivät tosin tee vielä muutkaan alan ketjut.

Kasvua, vaan ei vielä kannattavuutta

Viime vuonna ruokaa myytiin verkon kautta Suomessa 38 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna summa nousee yli 50 miljoonan.

– Jos katsotaan sitä, että yksi prosentti Suomen kaikesta päivittäistavarakaupasta on 160 miljoonaa, niin sinne on kyllä vielä matkaa, Heinonen toteaa.

Vertailun vuoksi: Ruotsissa myytiin viime vuonna ruokaa netin kautta liki 400 miljoonan euron edestä ja myynti on kasvanut tänä vuonna 17 prosenttia. Ruotsin väkiluku on noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, yli kymmenen miljoonaa.

Maailman ykkönen ruuan verkkokaupassa on Etelä-Korea. Kauppahalli24:n Heinosen mukaan Etelä-Koreassa netissä myydyn ruokatavaran osuus on reippasti yli kymmenen prosenttia.

– Aasiassa ylipäätään suhtaudutaan kaikkeen uuteen hyvin myönteisesti.

K-ryhmän ruuan verkkokauppa on kehittynyt tänä vuonna yli kolmanneksella. Parhaat pääsevät jo hyvälle keskieurooppalaiselle tasolle, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan palveluista vastaava johtaja Jani Karotie. Hän ei halua nimetä summaa, joka bisneksessä pyörii.

– Voin sanoa, että se on verrattavissa yhden ison K-Supermarketin myyntiin.

Jani Karotie Keskon päivittäistavarakaupan palveluista vastaava johtaja
Keskon Jani Karotien mukaan asiakkaat haluavat ostaa netistä sitä samaa kuin kivijalkamarketistakin. "Toinen täydentää toista."Antti Kolppo / Yle

S-ryhmässä kasvua mitataan tälle vuodelle yli 40 prosenttia. Euromääräisesti ruokaa on myyty S-ryhmän netissä yli 25 miljoonalla, kertoo SOK:n digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen.

Kuka käyttää nettiruokakauppaa?

Kauppakeskus Kaaren Prismassa on Kauppakassi-palvelun noutopiste. Sieltä netistä ruokaa tilannut noutaa valmiiksi pakatut ostoksensa.

Helsinkiläinen kolmen lapsen äiti Lotta Weckström-Lehto kurvaa noutopisteelle maanantaina puoliltapäivin ja lastaa autonsa takakonttiin kolme–neljä muovipussillista ruokatarvikkeita. Hän on tehnyt ruokaostoksia netissä puolentoista vuoden ajan.

– Tämän ruokakasan keräämiseen menisi kaupassa helposti pari tuntia aikaa. Säästän sen ajan johonkin muuhun.

Weckström-Lehto käyttää nettiruokakauppaa viikoittain ja asioi kivijalkakaupassa pari kertaa viikossa täydentämässä jääkaapin hupenevaa sisältöä.

Weckström-Lehto edustaakin selvästi isointa nettiruokakaupan käyttäjäryhmää. Kaikki kolme suurinta nettiruokakauppiasta nimeävät kiireiset lapsiperheet suurimmaksi yksittäiseksi palveluiden käyttäjäksi.

Kun nettiasiointiin tottuneet nuoret perustavat perheen, niin VAU! Sitten tämä lähtee vetämään!

Toinen ryhmä ovat eläkeläiset. He eivät välttämättä itse edes pääse kauppaan. Silloin he tilaavat itse tai heidän aikuiset lapsensa tekevät ruokatilauksen netistä vanhempien puolesta.

Työntekijä Sonja Ronkainen punnitsee bannaneja Citymarket Eastonissa
Sonja Ronkainen keräilee verkkokauppaostoksia K-Citymarket Eastonissa Itäkeskuksessa. Hän kulkee hyllyjen välissä kädessään laite, joka kertoo tilattujen tuotteiden nimikkeet.Antti Kolppo / Yle

Kauppahalli24:n toimitusjohtaja Veijo Heinonen kertoo kolmannesta, kenties merkittävimmästä ryhmästä: nuoret, jotka ovat jo tottuneet käyttämään verkkoa kaikessa asioinnissaan.

– Heille käynti kaupassa saattaa olla hyvin vieras tapa toimia. Heidän kohdallaan tosin hankaluus on siinä, että tilausmäärät ovat pieniä ja kun ostosten päälle tulee aina jonkinlainen logistinen kustannus, voi kauppakassin hinta nousta liian korkeaksi.

– Tämä ryhmä ei ole vielä suuri, mutta kun he perustavat perheen, niin VAU! Sittenhän nettiruokakauppa lähtee vetämään toden teolla! hehkuttaa Heinonen.

Samaan uskotaan myös S- ja K-ryhmissä.

Pääkaupunkiseutu on nettiruokabisneksen veturi

K-ryhmän nettiruokakauppa toimii tällä hetkellä noin 90 pisteessä ja ensi vuonna verkkoon kytkeytyy kymmeniä kauppoja lisää. S-ryhmä toimii verkkoruokabisneksessä (siirryt toiseen palveluun) Oulun korkeudella saakka.

Kauppahalli24 tuo netissä tehdyt ruokatilaukset suoraan kotiovelle Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Kirkkonummelle, Järvenpäähän, Tuusulaan, Keravalle ja Sipooseen. Se operoi siis lähinnä pääkaupunkiseudulla, missä myös käytetään eniten verkkoruokakauppojen palveluita.

Työntekijä Pasi Rutanen pakkaa verkkokauppaostoksia Kauppahalli 24 logistiikkakeskuksessa Keravalla
Pasi Rutanen pakkaa verkkokauppaostoksia Kauppahalli24:n logistiikkakeskuksessa Keravalla.Antti Kolppo / Yle

Toisin kuin kahdella suuremmalla verkkoruokapelurilla, Kauppahalli24:llä ei ole mitään kivijalkakauppaa tai vakituista varastoa. Heillä toimitusaikakin on pidempi kuin S- ja K-ryhmien kaupoilla, vähintään pari päivää. Sekä S- että K-ryhmä toimittavat tilaukset vielä saman vuorokauden aikana.

Työntekijä palvelee verkkokauppaostoksia hakemaan tullutta asiakasta Kannelmäen Prismassa
Helsinkiläisessä kauppakeskus Kaaressa sijaitsee S-ryhmän Prisman noutopiste. Tuotteiden keräily alkaa aamukuudelta ja päättyy kello 14. Marraskuisena maanantaina tilauksia oli noin 150. Viikon lopulla tilataan isompia määriä ruokaa ja tilauksia voi olla parisataa.Antti Kolppo / Yle

SOK:n Torniaisen mukaan hyvä ja kattava kivijalkakauppojen verkosto paradoksaalisesti hidastaa netin kautta tilattavien ruokatuotteiden myynnin kasvua.

– Vaatii asiakkailta ostotapojen muutosta, kaupalta tehokkuuden lisäämistä ja parempaa palvelua, että ruuan verkkokauppa puhkeaisi kukkaansa. Meillä on valtavan hyviä myymälöitä jokaisen suomalaisen lähellä, Torniainen pohtii.

Mikä myy?

Pelkästään netissä operoivan Kauppahalli24:n keräilyvarastossa Keravalla hurisee hiljaisesti, lämpötila on kaksi astetta. Kalan takia, kertoo toimitusjohtaja Heinonen.

Kala on K-ryhmän ykköstykki netistä ostettuna ja myydyimpien kärjessä myös Kauppahalli24:ssä. Silmämääräisesti arvioiden näyttää siltä, että eräs tietty pehmopaperikin on hittituote nettiostamisessa. Lähes jokaiseen kassiin sujahtaa wc-paperia.

Lohifileen perässä seuraavat hedelmät ja vihannekset.

– Asiakkaat haluavat ostaa netin kautta ihan samoja tuotteita kuin perinteisestä kivijalkakaupasta, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan palveluista vastaava johtaja Jani Karotie.

Tänä vuonna niin Kauppahalli24 kuin Kesko kertovat panostaneensa nettitilaamisen helpottamiseen ja selkeyttämiseen.

– Ruuan verkkokaupalla on hyvät edellytykset toimia kannattavasti, kun keräilyn tehokkuuteen panostetaan ja logistiikkaohjausta parannetaan, Karotie kertoo.

Tiedätkö muuten mikä tuote on niin herkkä, että se saa jokaisen kauppiaan melkeinpä vaikeroimaan? Vastauksen voit lukea tämän artikkelin lopusta.

Tehokkuus, tehokkuus, tehokkuus

Keravalaisen keräilyvaraston metallihyllyjen välissä puikkelehtii ihmisiä työssään sankaluurit korvillaan. "A 753 valmis", joku sanoo. Hän puhuu robotille, joka ymmärtää koodin tarkoittavan tuotetta X, olkoon se vaikka banaaneita.

Tuote siirtyy metalliseen kuljetuskärryyn, ja jonkun nettiruokakassi alkaa olla valmis.

– Keräily on ääniohjattua. Keräilijä saa hyllykoodin järjestelmästä, jolle hän tuotteen poimittuaan kuittaa sen tilatuksi. Pystymme näin vähentämään merkittävästi tilausvirheitä, selventää Kauppahalli24:n toimitusjohtaja Heinonen työn kulkua.

Vastaisuudessa keräilyn saattaa suorittaa robotti, kertoo Heinonen. Mutta siihen on matkaa vielä vuosia.

Matti Torniainen digitaalisten palveluiden päällikkö SOK
Ihmisten käyttäytyminen muuttuu hitaasti. He ovat tottuneet asioimaan hyvässä ja kattavassa myymäläverkostossamme, pohtii SOK:n digitaalisten palveluiden päällikkö Matti Torniainen.Antti Kolppo / Yle

K- ja S-ryhmien nettiruokakaupan keräilijät taasen kulkevat kärryinensä tavarataloissa, joiden käytävillä tekevät ostoksiaan myös ihan tavalliset ihmiset. Keräilysovellus on kytköksissä verkkokauppaan. Yksi keräilijä poimii kärrynsä kyytiin useamman ihmisen ostokset samalla kierroksella.

Kauppahalli24 puolestaan hankkii tuotteet suoraan tavarantoimittajilta sen perusteella, mitä asiakas on yrityksen nettisivuilla ruksinut.

– Hävikki vähenee huomattavasti, kun ei ole tavaravarastoa. Meillä hävikki tarkoittaa satunnaista lattialle pudonnutta banaania, Heinonen sanoo.

Kaikki nettiruokakauppiaat etsivät keinoja lisätä tehokkuutta, koska niin saataisiin bisneskin kannattavaksi. SOK:n Matti Torniainen visioi nettipalvelua kehitettävän sellaiseksi, että kauppa pystyisi vastaisuudessa tekemään valmiit ostoslistat, joita se tarjoaa asiakkaalle.

Faksilla maitoa jääkaappiin

Mennään vielä ajassa taaksepäin. Moni keski-ikäinen ja vanhempikin muistaa entisaikain kylien kauppa-autot. Niissä toimitettiin ruokaa ihan kotiovelle saakka.

Toiminta on vain netin myötä tehostunut, muistuttaa kauppias Mika Timonen Helsingin Itäkeskuksen Citymarket Eastonista. Hän ajoi myymäläautoa Nivalassa 1990-luvulla ja vastaanotti tilauksia faksilla.

– Keräilimme tilatut tuotteet aamulla autoon ja tipautimme ne kauppakassissa myymäläauton reitin varrella kotiovelle. Joskus kannettiin maito jääkaappiin asti ja pakasteet pantiin pakkaseen. Välillä tilauksia vastaanotettiin myös puhelimella, muistelee Timonen.

Mika timonen Citymarket Eastonin kauppias
Mika Timonen on toiminut kauppiaana yli 20 vuotta.Antti Kolppo / Yle

Se, missä 90-luvun faksikauppa eroaa nykyajan verkkokaupasta, on ennakoinnin mahdollisuus.

– Pystymme käyttämään tietojärjestelmää hyödyksi, suunnittelemaan ja ennakoimaan. Silloin muinoin meillä oli vain paperia ja sulkakynä, ei kovin tehokasta, Timonen sanoo.

Niin ja mikä olikaan se päänsärkyä kauppiaille aiheuttava, herkistä herkin tuote? No, sehän on yrttien kotikasvattajienkin murheenkryyni, basilika.

Tekstiä täsmennetty 28.11. kello 17.40: Korjattu lausetta, jossa todettiin, ettei mikään suomalainen ruokatarvikkeita netissä myyvä ketju tee voittoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Lauseesta saattoi ymmärtää väärin niin, että yksikään netissä toimiva suomalainen ruokaketju ei tee voittoa. Kyse on kuitenkin siitä, ettei yksikään ketju vielä tee voittoa verkossa myytävällä ruualla.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tuloerot

Toimittajalta: Miten Yle kehtaa kertoa naisen eurosta urheilussa? Viisi harhakuvitelmaa ja yksi kysymys, joka ratkaisee tasa-arvokeskustelun

Alkoholijuomat

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Mikael Jungner

Alkoholilaki viimeinen pisara: Mikael Jungner erosi SDP:stä– "Tämä ei ole enää se puolue, josta aikoinaan innostuin"

Alkoholilainsäädäntö

Pienpanimoliitto uudesta alkoholilaista: Hyvä uudistus, vaikka hopeamitalilta tuntuukin