Analyysi: Mitä Bonon kauppakeskus ja Herlinin miljoonat kertovat veroparatiiseista?

Paratiisin paperit paljastivat vain vähän suuria rötöksiä. Vuodon merkittävin anti on tieto siitä, kuinka helppoa lakien kiertäminen varakkaille on ja miksi veroparatiisit vihaavat avoimuutta, kirjoittavat Ylen toimittajat Jyri Hänninen ja Minna Knus-Galán.

Paratiisin paperit
Antti Herlin ja Bono
Paratiisin papereista löytyi tietoja sekä Antti Herlinin että Bonon rahoista. Roni Rekomaa / Lehtikuva ja Julien de Rosa / EPA

– Eikä!

Liettualaisen rakennusyhtiön entinen toimitusjohtaja Robertas Dargis on äimistynyt. Dargis on juuri saanut kuulla, kenelle hän oli myynyt vuonna 2007 Liettuan syrjäseudulta kauppakeskuksen.

Yksi ostajista oli U2-yhtyeen keulahahmo Bono.

– Kukaan ei kertonut meille mitään [Bonosta] silloin aikanaan. Tiesin vain, että mukana oli irlantilaisia sijoittajia. Tai ehkä brittejä, jotain sellaista kuitenkin, Dargis sanoi.

Bonon ihmeelliset ostoskeskuskaupat ovat vain pieni mutta samalla hyvin valaiseva yksityiskohta tietovuoto Paratiisin papereissa.

Dargis ei tiennyt kenelle myi ja Bono tuskin tiesi tarkkaan mitä tai keneltä oli ostamassa. Se kuvastaa hyvin veroparatiisitalouden maailmaa. Siellä mikään ei ole selvää, läpinäkyvää tai sitä miltä ensin näyttää.

Tästä löytyy esimerkkejä Suomestakin. Kun Yle yritti talvella 2016 selvittää, ketkä kaikki ja mitä kautta omistavat sähköverkkoyhtiö Carunaa, osoittautui tehtävä lähes mahdottomaksi.

Verkon omistuksista osa katoaa Caymansaarille ja Carunaan liittyviä veroparatiisiyhtiöitä tupsahteli esiin useista maista. Ihmisten on vain luotettava siihen, että pääomistajina ovat lopulta ulkomaiset eläkerahastot ja iso pääomasijoitusyhtiö, kuten yhtiö kertoo.

Suuret tietovuodot mahdollistavat mystisten omistuskuvioiden ja salattujen rahavirtojen aukaisemisen. Siksi Paratiisin papereiden tapaiset tietovuodot ovat tärkeitä.

Nainen kävelee kadulla Appleby-toimiston ohitse.
Paratiisin papereiden vuodon tiedoista valtaosa on peräisin veroparatiisipalveluita tarjoavasta Appleby-yhtiöstä. Hidefumi Nogami

Laillista ”lainkiertoa”

Paratiisin paperit on jo toinen valtava tietovuoto muutaman vuoden sisällä. Myös keväällä 2016 kymmenet mediat eri puolilla maailmaa uutisoivat eliitin salatuista rahavirroista. Vuodot paljastavat ensisijaisesti sen, että yhteiset säännöt eivät koske rikkaita ja etuoikeutettuja.

Panaman papereiksi nimetty tietovuoto oli peräisin panamalaisesta asianajotoimistosta Mossack Fonsecasta.

Saksalaiset toimittajat Bastian Obermayer ja Fredrik Obermaier kutsuivat Mossack Fonsecaa ”pahuuden asianajotoimistoksi”. Kaksikko työskentelee saksalaislehti Süddeutsche Zeitungissa, jonka kautta kummatkin tietovuodot ovat tulleet.

Tekstiä

Aiemmasta Panaman paperit -vuodosta selvisi, että Nordea on luonut asiakkailleen satoja veroparatiisiyhtiöitä.

Pahuuden asianajotoimisto -termi ei ole edes erityisen liioiteltu. Mossack Fonseca viittasi kintaalla lähes kaikille säännöille. Sen työntekijöitä ei kiinnostanut selvittää yhtiöiden todellisia omistajia tai rahojen alkuperää. Päinvastoin, useissa tapauksissa yhtiö oli auttamassa asiakkaitaan lainrikkomisessa.

Tämän takia asianajotoimiston asiakkaina oli erityisen paljon sellaisia, joiden toiminta ei kestä päivänvaloa: rikollisia, veronkiertäjiä ja esimerkiksi korruptiovyyhdissä mukana olleita päättäjiä. Panaman papereista löytyi 140 poliitikkoa perheineen.

Kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ on arvioinut, että Panaman paperit johti ainakin 150:een (siirryt toiseen palveluun)valtioiden ja yritysten aloittamaan tutkintaan sekä esimerkiksi ministereiden eroihin.

Kuningatar Elisabet
Kuningatar Elisabetin johtaman Britannian kuningashuoneen varoja on sijoitettu veroparatiisin kautta.Srdjan Suki / EPA

Marraskuun alussa julkistettu tietovuoto on luonteeltaan hyvin erilainen.

Valtaosa Paratiisin papereista on peräisin veroparatiisitalouden ”hyviksestä”, palkitusta asianajotoimistosta Applebystä, joka ei veljeile rikollisten kanssa. Appleby on yli sata vuotta vanha yhtiö, jonka asiakaskunta on arvovaltaista. Useat kansainväliset suuryritykset, hyvämaineiset sijoittajat ja rikkaat yksityishenkilöt ovat ostaneet palveluita siltä.

Applebyn asiakkaita ovat olleet Bonon lisäksi esimerkiksi Britannian kuningasperhe, F1-maailmanmestari Lewis Hamilton, poptähti Shakira, urheiluvälinevalmistaja Nike sekä matkapuhelinjätti Apple.

Tekstiä

Paratiisin paperit kertovatkin enemmän laillisesta verosuunnittelusta kuin laittomasta veronkierrosta. Se ei tee vuodosta vähäpätöisempää. Päinvastoin, vuodetut asiakirjat kertovat kuinka helppoa verolakeja on kiertää laillisesti.

Britanniassa Paratiisin papereiden ympärillä käytävä keskustelu onkin keskittynyt juuri tähän: miksi eliitin jäsenten ei tarvitse noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä?

“Veroparatiisijärjestelmä on varakkaiden ja vaikutusvaltaisten eliittien hanke, jonka avulla ne voivat poimia yhteiskunnan tarjoamat edut maksamatta niistä”, kirjoitti Nicholas Shaxson veroparatiiseja käsittelevässä teoksessaan Aarresaaret.

Veroparatiisien avulla tehdään eräänlaista lainsäädäntöshoppailua. Jos oman maan lait eivät miellytä, etsitään toiminnalle maa, jossa lait ovat toisenlaiset. Paratiisin papereistakin löytyy asiakirjoja, joissa veroparatiisimaa lupaa yhtiölle verovapauden 50 vuodeksi.

Lupaus pitää, vaikka maan lainsäädäntöä muutettaisiin.

Tekstiä

Nimet tiskiin!

Yle on julkaissut viimeisen kolmen viikon aikana kymmeniä juttuja Paratiisin papereista. Yleisin kritiikin aihe on ollut Ylen päätös olla julkaisematta kaikkien suomalaisten nimiä. Suojeleeko Yle veronkiertäjiä?

Ei. Suomalaisia löytyy aineistoa useita satoja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että useat sadat suomalaiset olisivat kiertäneet veroja.

Pelkästään yhden yrityksen eli IT-jätti CGI:n palkitsemisjärjestelyn kautta suomalaisia löytyy Paratiisin papereista yli 150.

GCI:n edeltäjä Logica on palkinnut työntekijöitään Jerseyn veroparatiisin kautta. Tämä ei tarkoita, että CGI:n työntekijät olisivat kiertäneet veroja.

Nimilistojen julkaiseminen olisi kohtuutonta: se löisi leiman myös sellaisten ihmisten otsaan, jotka eivät ole tehneet mitään väärin.

Tekstiä

Totta kai vuodosta löytyy myös tietoa suomalaisista, joiden toiminta ei kestä päivänvaloa. Paratiisin papereissa on mukana esimerkiksi suomalainen pikavippikeisari, jota epäillään kymmenistä rikoksista.

Suomen rikkaimman miehen Antti Herlinin miljoonien eurojen ihmeelliset seikkailut Maltalla eivät nekään kiillottaneet hissiyhtiö Koneen suuromistajan imagoa. Miksi Herlin halusi olla pelastamassa Maltalla viranomaisten hampaisiin joutunutta suomalaisten pankkia?

Paratiisin paperit toi lisävaloa myös tapaukseen, jota Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Timo Rothovius pitää hyvin poikkeuksellisena suomalaisen pörssin historiassa. Pörssiyhtiö Afarakin – entisen Ruukki Groupin – pääomistajaa Danko Končaria epäillään sisäpiirikaupoista. Paratiisin papereista paljastuivat Končarin hämärät rahavirrat.

Ilman veroparatiisien mahdollistamaa salaisuuden suojaa Končarin olisi ollut käytännössä mahdotonta tehdä erikoisia omistusjärjestelyitään.

Valletta mereltä nähtynä.
Paratiisin papereista kävi ilmi, että Maltalla toimivissa yhtiöissä on mukana noin 350 suomalaista.Ghadi Boustani

Syyttäkää poliitikkoja

Tavalliselle kansalaiselle veroparatiisitalouden välttely on käytännössä mahdotonta. Lähes kaikilla suurilla kansainvälisillä yrityksillä on jonkinlaiset omistus- tai rahoitusjärjestelyt verokeitaan kautta. Ostamalla yrityksen tuotteita, tavallinen suomalainenkin kytkeytyy veroparatiisitalouteen (usein) tietämättään.

Kuluttajan on helpompi vältellä humalaisia vappuna kuin veroparatiiseja ostoksia tehdessään.

Suomalainen tukee veroparatiisitaloutta jo pelkästään silloin, kun hänen palkastaan viedään lakisääteiset eläkemaksut. Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat tehneet noin 40 miljardin euron sijoitukset veroparatiisien kautta. Työeläkeyhtiöiden mielestä veroparatiiseja on mahdoton välttää kansainvälisessä sijoittamisessa. Tämä on totta, mikä kertoo paljon ongelman luonteesta.

Saman syyn takia suomalainen kehitysrahasto Finnfund on mukana caymansaarelaisessa rahastoyhtiössä. Rahasto tukee metsähankkeita Malesiassa, Indonesiassa ja Laosissa, mutta rahaa liikkuu Caymansaarten kautta. Tutkijoiden mielestä veroparatiisit aiheuttavat erityisen paljon ongelmia juuri kehittyville maille, joita Finnfundin pitäisi tukea.

Pelin henki ja maailmantalouden lait määrittelevät toimintatavat, ja Finnfund noudattaa niitä.

Veronkierto, verosuunnittelu ja epäreilu verokilpailu aiheuttaa EU:n komission arvion mukaan noin tuhannen miljardin euron verovajeen EU-maissa.

Vastuu asiassa on lopulta poliitikkojen käsissä.

– Siitä (verovajeesta) vain noin viisi prosenttia on veropetoksia ja veronkiertoa. Se loppu on tätä aggressiivista verosuunnittelua ja verosuunnittelua, ja kummastakin pitää syyttää poliitikkoja eikä firmoja, totesi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (Kok.) A-studio: Talkissa.

Poliitikkoihin on kuitenkin vaikea saada liikettä jos asialle ei ole julkista painetta.

Tekstiä

Vaikka EU sekä monien maiden kansalliset parlamentit ovat jo vaikeuttaneet verokikkailua lakimuutoksilla ja muilla keinoin, on veroparatiisien kitkeminen edelleen kesken.

Paratiisin ja Panaman papereista löytyi yhteensä yli 260 poliitikkoa ja vallanpitäjää sekä useita suuryrityksiä, joilla on paljon taloudellista valtaa.

Ehkä tämä selittää, miksi tehokkaita toimia veroparatiisien suitsimiseksi on niin vaikea saada tehtyä.

Yksi asia on kuitenkin varmaa: valtavien tietovuotojen jälkeen moni veropakolainen nukkuu yönsä huonommin. Unen laatua tuskin parantaa se, että jatkossa Suomen ja monen muun valtion verottajat saavat entistä paremmin tietoja (siirryt toiseen palveluun) veroparatiiseista.

Lue aiheesta lisää Nordean varustamolainoista tästä.

Lue lisää Afarakin vyyhdestä täältä.

Lue lisää Afarakin pääomistajan rikosepäilystä täältä (siirryt toiseen palveluun).

Lisää suomalaisten Maltan yhtiöistä voit lukea täältä.

Lisää Finnfundin sijoituksista voit lukea täältä.

Lisää Nemeasta ja Herlinistä voit lukea täältä.

Lue lisää Maltan suomalaisista pikavippimiehistä täältä.

Lue tästä kaikki Ylen uutiset Paratiisin papereista