Koe uusi yle.fi

Jotkut haluavat, että Waltteri Torikka epäonnistuu urallaan – "Esiintyvän taiteilijan on turha pyydellä anteeksi"

Kulttuurivieras Waltteri Torikka tasapainoilee taiteen ja viihteen rajalla. Niitä, joille se on ongelma, Torikka kehottaa menemään itseensä.

Kulttuurivieras
Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Mikael Rydenfelt

Rahat tai henki, Waltteri Torikka!

Jos henki on idealistista poltetta tulisieluisen taiteilijan rinnassa, rahat ovat halpistulkinta popstandardista täydessä jäähallissa. Klassisen musiikin crossover on näiden kahden ääripään välille syntynyt oma taiteenlajinsa.

Baritoni Waltteri Torikka, 33, uskoo, että eri tyylilajit tukevat toisiaan. Viihdettä ja taidetta voi hänen mielestään tehdä yhtä aikaa niin, että laulaja säilyttää uskottavuutensa.

– Minulle ei ole koskaan ollut ihmeellinen asia laulaa viihdemusiikkia, vaan tavallaan kyse on paluusta juurilleni. Päätökseni sulattaminen tuntui olevan vaikeampaa muille kuin itselleni. Klassiseen musiikkiin minulla on koulutustausta, ja koen sen ennen kaikkea elämän mittaisena urana, Torikka analysoi.

Suuri yleisö löysi Torikan televisiosta vuonna 2015. Tähdet, tähdet -kilpailun voitto takasi ainakin hetkellisen suosion viihdemaailmassa. Klassisen laulun puolella ammattiura oli vasta aluillaan. Takana oli kilpailumenestystä ja muutamia rooleja oopperalavoilla.

Nyt ura on harpannut kokonaisuutena eteenpäin. Torikka tekee parhaillaan vuoden seitsemättä isoa oopperaroolia Aulis Sallisen Ratsumiehessä Porissa, ja joulukuun alussa on vuorossa viihdekonsertti hevilaulaja Jarkko Aholan kanssa Helsingin areenalla.

Jäähallikonsertti, silkkaa rahastusta siis?

– Ai, kuten Antti Tuiskukin twerkkaa rahan takii? Olen ennen kaikkea onnellinen siitä, että olen päässyt tekemään niin monen eri musiikkityylin kanssa töitä. Mieluummin sitä tekee juttuja, mitä muut eivät ole uskaltaneet tehdä, Torikka kuittaa.

Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Tällä hetkellä Waltteri Torikalla on niin paljon töitä Suomessa, että kansainväliselle oopperauralle ei ole kiirettä. Jos aika joskus koittaa, hänen on joka tapauksessa aloitettava alusta. – Tavallaan sitä aina palaa nollaan, kun aloittaa uuden duunin tai roolin. Sana liikkuu niin nopeasti, ettei ole varaa mokata, Torikka sanoo.Mikael Rydenfelt

Torikka on tottunut olemaan suurennuslasin alla

Reilut viisitoista vuotta sitten Torikka seisoi lukiobändinsä kanssa Seinäjoen Provinssirockin lavalla. Esiintyminen oli rock-lyriikan SM-kilpailun pääpalkinto, jonka yhtye oli napannut Torikan tekstillä. Voittajan julisti Miljoonasateen Heikki Salo.

– Hän taisi todeta jotenkin, että hyvä teksti, mutta ettehän te vielä soittaa osaa, Torikka nauraa.

Salo tiesi, mistä puhui. Esiintyminen isolla festivaalilla on pyyhkiytynyt Torikan mielestä.

– Jännitti niin paljon, etten muista, miten se meni. Todella, oltiinkohan edes hyviä?

Bändi hajosi lukion päätyttyä, kun jäsenet lähtivät eri suuntiin. Torikka hakeutui opiskelemaan laulamista kotikaupunkinsa Tampereen konservatorioon. Ensimmäisen laulututkinnon palautteen sävy oli tuttu bändiajoilta.

– Ääneni oli aika suppea. Sanoivat, että kannattaa miettiä vakavissaan, pyrkiäkö laulajan uralle, Torikka muistelee.

Torikka piti kiinni tavoitteestaan.

– Kävi ihan sika hyvä säkä, että kohdalleni sattui hyviä opettajia, Tampereella Kari Nousiainen ja myöhemmin Sibelius-Akatemiassa Pekka Kähkönen. Molemmat osasivat kannustaa herkkää nuorta miestä. Hiljalleen sain enemmän itsetuntoa, lukioon saakka koulussa kiusattu Torikka kertoo.

Hyvä itsetunto on tullut tarpeeseen. Torikan suoritus Mirjam Helin -laulukilpailussa vuonna 2014 oli koviin odotuksiin nähden karvas pettymys. Äänenmuodostus oli paineiden alla hetkellisesti niin hukassa, että laulajan valitseminen semifinaaleihin oli jonkin asteinen ihme. Semifinaaleihin tie myös päättyi.

Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Mikael Rydenfelt

Vielä kesällä 2016 Helsingin Sanomien kriitikko analysoi (siirryt toiseen palveluun) Torikan ääntä varsin kovasanaisesti, mutta sittemmin arvioiden sävy on muuttunut (siirryt toiseen palveluun) (Rondo-lehti (siirryt toiseen palveluun)). Monissa kahvipöytäkeskusteluissa Torikan tulevaisuutta oopperalaulajana kyseenalaistetaan.

– Siinä mielessä jännittävää, etteivät nämä keskustelut kantaudu omiin korviini. Tämä on minun urani ja minun elämäni. Jos jollain on sen kanssa ongelmia, niin menkööt itseensä. Esiintyvän taiteilijan on turha pyydellä anteeksi, Torikka sanoo.

Toisaalta kenen tahansa laulajan on lunastettava paikkansa aina uudelleen.

– Varsinkin silloin, kun tuntee olevansa koko ajan suurennuslasin alla, Torikka tähdentää.

Pitkän aikavälin suunnitelmissa laulaja piirtää viivan viihdemusiikin ja oopperan välille, vaikka molemmat ovat arvokkaita osia baritonin elämässä.

– Klassisella puolella uraa rakennetaan pikku hiljaa. Olen vieläkin nuori omassa äänifakissani baritonina. Työuraa on jäljellä toivottavasti ainakin 25–30 vuotta. Viihdetähteydessä on aina se, että ihmiset voivat kyllästyä nopeasti. Se ei ole aina itsestä kiinni.

Konserttien koossa mitattuna Torikka on valmis viihdetähti. Klassisen musiikin puolella ääntä ja ilmaisua rakennetaan jatkuvasti.

– Kehitys puolessatoista vuodessa on ollut erittäin positiivista sopivan opettajan ansiosta, Torikka kertoo.

Hypyt musiikkityylistä toiseen synnyttivät alkujaan myös äänellisiä ongelmatilanteita.

– Sellaiset ovat usein myös hedelmällisiä, koska niiden avulla omasta instrumentista ymmärtää jotain uutta. Siitä on pelkästään hyötyä, kunhan ongelmat on ensin ratkaistu.

Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Mikael Rydenfelt

Maakuntabaritoni kelpaa keväällä Helsinkiin

Suomen Kansallisooppera. Sen lavalle pääseminen on suomalaisen oopperalaulajan menestyksen mittari.

Torikalla on keväällä näytön paikka, kun hän esiintyy Kansallisoopperassa Guglielmon roolissa Mozartin oopperassa Cosi fan tutte. Se on suuren yleisön suosikille vasta toinen oopperarooli talossa sen jälkeen, kun Lilli Paasikivi aloitti taiteellisena johtajana vuonna 2013.

Ennen hiljaista jaksoa Torikka oli jo debytoinut Kansallisoopperassa vuonna 2009 ja toiminut sen solistiharjoittelijana 2012–2013. Silloin kapellimestari Mikko Franck vastasi talon taiteellisesta päätöksenteosta.

– Muotoilen sen vaikka näin, että meitä on tekijöitä, joilla on tiettyjä taiteellisia näkemyksiä, enkä tiedä, onko kysymys sittenkin mielipide-eroista vai siitä, ettei taiteellinen taso olisi tarpeeksi korkea. Hyviä laulajia on myös paljon, Torikka toteaa kieli keskellä suuta.

Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Saatko oopperarooleja, koska olet viihdejulkkis, Waltteri Torikka? – Kun tein yhtä urani isoimmista rooleista, kysyin, miksi minut valittiin, sillä en itse ollut ollenkaan varma, suoriudunko siitä. Perusteluksi sanottiin, että minulla on erityistä venymiskykyä.Mikael Rydenfelt

Muualta Torikka on löytänyt kiitettävästi töitä. Esimerkiksi kesällä täysille katsomoille esitetyt Mannerheim- ja F. E. Sillanpää -oopperat Ilmajoella ja Hämeenkyrössä saavat jatkoa ensi vuonna.

Kansallisoopperaan verrattuna maakuntaproduktioita tehdään minimibudjetilla, ja siihen Torikalla on suora mielipide. Täysimittaisia oopperaproduktioita pitäisi pystyä tekemään Helsingin rajojen ulkopuolella.

– Näin pienessä maassa pystyisi tekemään isoja oopperatuotantoja hyödyntämällä erilaisia toimintamalleja. Nykyisessä tilanteessa se ei ole mahdollista, sillä käytännössä rahat menevät yhteen paikkaan.

Suomen Kansallisooppera saa valtiolta tukea noin 45 miljoonaa euroa vuodessa.

– Hallinnollinen byrokratia ja seinät syövät määrärahoja. Olisi mielenkiintoista pohtia asiaa eri näkökulmasta. Ala on pieni, joten tietysti toivoisi rakentavaa dialogia sen puolesta, että koko Suomi saisi nauttia laajamuotoisesta oopperatarjonnasta. Siihen voisi olla nykyistä parempiakin keinoja, Torikka pyörittelee.

Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Mikael Rydenfelt

Georg Otsin jalanjäljissä

Taiteen ja viihteen kentillä on entistä enemmän yhteistä. Jokainen keikka ratkaisee, sillä Suomessa vakituisten töiden sijaan on toivottava, että kutsu käy uudestaan pätkätyöläiseksi. Itse asiassa pätkätyöt ovat arkea Torikan sukupolvelle alasta riippumatta.

Sen sijaan laulajien äänenmuodostuksen perusteella klassisen ja viihteen maailmat ovat erillään toisistaan. Harvalla poplaulajalla on rahkeita oopperalavoille, ja harva oopperalaulaja päätyy kiertueelle esittämään populaarimusiikkia, jos crossover-artistit Sarah Brightmanista Andrea Bocelliin luetaan yhden aikakauden ilmiöksi.

Lähihistoriasta nousee esiin Tarja Turunen, joka Nightwishin solistina toi hevimusiikin ystäville terveiset taidemusiikkikentältä. Georg Malmstén nousi puolestaan 1930-luvun taitteessa Aino Acktén oopperaluokalta viihdemusiikin tähdeksi. Torikan idoli taiteen ja viihteen yhdistäjänä on virolaisbaritoni Georg Ots.

Mitä enemmän Torikan uraa analysoi, sen poikkeuksellisemmaksi se muuttuu.

– Halusin näyttää itselleni ja muille, että mä pystyn tähän. Se oli vahva kannanottoni, ja tässä ollaan vielä matkalla.

Waltteri Torikka, Pori, 22.11.2017
Torikka voitti puolelleen osan epäilijoistä elokuussa, kun baritoni esitti Amfortasin roolin Richard Wagnerin Parsifalin konserttiversiossa Turussa. Torikan lisäksi konsertin solisteja olivat muun muassa Karita Mattila ja Matti Salminen.Mikael Rydenfelt

Jutun pääkuva on kahdesta peräkkäisestä ruudusta yhdistämällä tehty kuvakollaasi.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tietovuoto

Ruotsissa tiedustelulaitos viestii avoimesti – HS:n tietovuoto-jutun kaltaiset "paljastukset" on jo kerrottu verkkosivuilla

Lähdesuoja

4 asiaa, jotka sinun olisi hyvä tietää poliisin erityisestä kotietsinnästä

Lähdesuoja

Viestikoekeskus-jutussa epäiltynä ainakin Helsingin Sanomien toimittajia – Tutkinnanjohtaja: "Kysymyksessä on vakava asia"

Onnettomuudet

Matkustajajuna on suistunut moottoritielle Yhdysvalloissa – "useita kuolleita"