1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: EU tarjosi lämmintä kättä itäisille kumppanimaille

Kuusi itäsuunnan maata on kirjava joukko, jolle on vaikea löytää kaikille sopivaa lähestymistapaa, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Euroopan unioni
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev huippukokouksessa Brysselissä.
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev kuvattuna huippukokouksessa Brysselissä 24.11. 2017.Stephanie Lecocq / EPA

BRYSSEL Ukrainan hallitus toivoi eilisestä huippukokouksesta EU:lta viestiä, että maa voisi jonakin päivänä liittyä EU:n jäseneksi. Sellaista lupausta unionin jäsenmaiden johtajat eivät kuitenkaan halunneet antaa Ukrainalle ja viidelle muulle kumppanimaalle eli Armenialle, Azerbaidžanille, Georgialle, Moldovalle ja Valko-Venäjälle.

Mitään muutakaan uutta ei oikeastaan luvattu. Kokouksen ainoa konkreettinen tulos oli Armenian kanssa solmittu yhteistyösopimus. Muuten päätettiin jatkaa jo kaksi vuotta sitten sovitun toimenpideohjelman toteuttamista.

– Huippukokouksen osallistujat tunnustavat kumppanimaiden eurooppalaiset pyrkimykset ja eurooppalaisen valinnan, kuului julistukseen sorvattu sanamuoto.

EU:n puolelta vedottiin siihen, että uusia lupauksia ei kannata antaa niin kauan, kun entisiäkään ei ole saatu pantua toimeen. Esimerkiksi Ukrainalle on ollut tarjolla miljardeittain rahoitusta, mutta maa ei ole pystynyt hyödyntämään siitä kuin osan hallinto-ongelmien takia.

Jäsenmaiden johtajat korostivat jo saavutettua edistystä. Ukrainan, Georgian ja Moldovan kansalaiset voivat matkustaa EU:hun ilman viisumia. Samojen maiden kanssa on myös voimassa vapaakauppasopimus.

Loput kolme kumppania ovat monessa mielessä hankalampia tapauksia EU:lle. Armenia ja Valko-Venäjä ovat liittyneet Venäjä-vetoiseen Euraasian unioniin, jonka jäsenyys estää niitä Venäjän mukaan solmimasta vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa.

Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenka oli viime vuoden kevääseen saakka matkustuskiellossa EU:n alueelle, ja hänen varansa oli jäädytetty. Joukon toinen itsevaltias on isältään vallan perinyt Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev, jonka valtakaudella kansalaisyhteiskunta on pantu ahtaalle ja toisinajattelijoita vangittu.

Georgia, Armenia ja Azerbaidžan sijaitsevat Euroopasta katsoen Mustanmeren ja Turkin takana. Kahden viimemainitun etelänaapurissa on Iran.

Ei ole vaikea nähdä, miksi näille maille ei haluta antaa vihjaustakaan tulevista jäsenyysnäkymistä EU:ssa. Toisaalta voi hyvin kysyä, mihin EU sitten laajenisi, jos ei itään.

EU:n ulkopuoliset Länsi-Balkanin maat ovat kaikki eri vaiheissa jäsenyyspolkua. Kun karttaa katsoo, Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä ovat Venäjää lukuunottamatta ainoat Euroopan maat, joille ei ole tarjottu minkäänlaisia näkymiä jäsenyyteen.

Lisää aiheesta:

Ukraina haluaa puristaa EU:lta lupauksen jäsenyysnäkymistä – Sipilä: Kiova asettunut "poikkiteloin"

Lue seuraavaksi