yle.fi-etusivu

Suomalaistutkija uskoo löytäneensä ratkaisun tuhoisien myrskyjen taltuttamiseen – mullistava idea syntyi uutiskuvista ja fuusioreaktorista

Hurrikaanien taltuttamista on yritetty jo 1960-luvulta lähtien. Nyt tekoälyn kehitys mahdollistaa vihdoinkin myrskyjen nujertamisen, uskoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson.

tiede
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson haluaa taltuttaa hurrikaanit.Sasha Silvala / YLE

Atlantin hurrikaanikausi on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen aktiivinen. Kesän kääntyessä syksyyn uutisissa nähtiin lohduttomia kuvia Karibialta ja Yhdysvaltojen etelärannikolta, kun useat voimakkaat hurrikaanit riepottelivat Atlantin saaria ja rantoja.

Myrskyt vaativat lähes 500 ihmisen hengen. Myrskytuhojen arvioidaan nousevan 370 miljardin dollarin tienoille tehden kuluvan kuun lopussa päättyvästä hurrikaanikaudesta historian tuhoisimman.

Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson katseli Suomessa uutisia Atlantin myrskytuhoista ja sai ajatuksen. Kymmenisen vuotta ilmastoa ja sen vaihteluja tutkinut Henriksson oli opiskeluaikoinaan ollut mukana laskemassa fuusioreaktorin virtauksia ja nyt uutiskuvia katselleessaan ne palasivat hänen mieleensä.

– Fuusioreaktorin virtaukset ovat itse asiassa hyvin samankaltaisia kuin hurrikaanin. Siinäkin on sellainen tiukka pyörre, joka heikkenee reunoja kohden, Henriksson selittää.

Fuusioreaktorissa tämä pyörre pyritään pitämään mahdollisimman tiukkana tukahduttamalla turbulenssia. Henrikssonin mukaan hurrikaanien kohdalla samaa menetelmää voitaisiin käyttää päinvastoin, eli lisäämällä turbulenssia ja levittämällä pyörrettä myrskystä voitaisiin viedä tehoja.

Ilmakuva rannasta: hiekkarantaa, kaikki palmut kaatuneet, taloja sortunut
Karibian saaret ovat kärsineet rajusti Irma-myrskystä. Saint-Martinin saaren rannalla yksikään puu ei ole pystyssä. Gerben van Es / EPA

– Jos me saisimme heikennettyä sitä nopeinta tuulta edes muutamia kymmeniä prosentteja, niin hurrikaanien aiheuttamat vahingot tippuisivat murto-osaan, Henriksson sanoo.

Kaikkea puhtia myrskyistä ei saada pois, eikä näin ole tarkoituskaan. Henriksson muistuttaa, että hurrikaaneilla on tärkeä tehtävä ylimääräisen lämmön poistajina trooppisesta valtamerestä. Ne myös tuovat sateita kuiville alueille. Henrikssonin tavoitteena on taltuttaa liian kovat tuulet ja rankat sateet.

Savua myrskyn silmään

Keinoja myrkyjen talttumiseksi on monia.

– Sinne voidaan laittaa savua, kuivajäätä tai hiilihappojäätä. Sinne voidaan laittaa isoja fyysisiä esteitä, jotka häiritsevät sitä ilmavirtausta. Tai sitten voidaan tehdä pilvien kylvämistä, eli suihkuttaa pienhiukkasia, aerosoleja ilmakehään, jolloin pilvipisarat mahdollisesti tiivistyvät niiden ympärille, Henriksson listaa.

Oikean keinon ja kohdan valitsemisessa turvauduttaisiin tekoälyyn ja koneoppimiseen.

Satelliittikuva myrskystä.
Hurrikaani Irma.NOAA / EPA-EFE

Henriksson ei ole ensimmäinen, joka yrittää taltuttaa hurrikaanit. Yhdysvaltojen hallinto yritti jo 1960-luvulla heikentää hurrikaaneja kylvämällä hopeajodidia myrskyyn. Reilut 20 vuotta kestäneen Stormfury-nimisen projektin tulokset eivät olleet rohkaisevia, vaikka tutkijat onnistuivat todistetusti kerran heikentämään merellä raivonnutta hurrikaania.

Viime vuosina hurrikaanien heikentämiseksi on esitetty muun muassa kymmeniä metrejä pitkiä suppiloita, jotka kelluessaan meressä työntäisivät lämmintä pintavettä syvyyksiin viilentymään. Näitä suppiloita tarvittaisiin tuhansia.

Rahoitusta Slushin päälavalta

Henrikssonin tutkimus on ollut nyt käynnissä muutaman kuukauden ajan. Ideasta on tarkoitus kehittää vuoden tai kahden mittainen tutkimusprojekti, jossa käydään läpi hurrikaanit, taifuunit ja muut trooppiset syklonit viimeisen 30 vuoden ajalta. Sen jälkeen data syötetään koneoppimisalgoritmiin ja simulointi voi alkaa.

Tätä ennen on kuitenkin saatava rahoitus.

Henriksson esittelee tutkimusideaansa ensi viikolla Slush-tapahtumassa järjestävässä Skolar Award –kilpailussa. Nuorille tutkijoille suunnatussa kisassa voittajalle on luvassa sadantuhannen euron apuraha. Henriksson on yksi kymmenestä finalistista.

Skolar Award on viestintätoimisto Kaskas Median ja Slushin yhteistyössä syntynyt kilpailu. Saman toimiston käsialaa on myös tänään päättynyt Vaihtoehto Eskolle –kampanjan (siirryt toiseen palveluun), jossa leikkimielisesti etsittiin uusia tieteenpopularisoijia tähtitieteilijä Esko Valtaojan rinnalle.

Kaskas Mediasta kerrotaan tempauksen ylittäneen kaikki odotukset. Vaihtoehtoja tuli yli tuhat. Yhteenvetoa kampanjasta on luvassa ensi vuoden alussa.

Henriksson pitää pyrkimyksiä tieteen popularisoimiseksi erittäin tervetulleina.

– Käsittääkseni monet suomalaiset ovat hyvin kiinnostuneita tieteestä ja tutkimuksesta, että varmasti on aina tilaa laajentaa aiheita, Henriksson toteaa.

Juttua muutettu 26.11.2017 klo 10.50. Sana hopeajodi muutettu muotoon hopeajodidi.