Professori: Työelämän valtaavat robotitkin on pantava veronmaksajiksi

Ajatus uudesta robottiverosta jakaa mielipiteet jyrkästi. Veroa esitetään, koska  ihmistyön väheneminen uhkaa pienentää palkansaajien valtion kassaan maksamia verotuloja.

robotit
Robotti
Niko Siltaloppi

Konepajakonserni ABB:n tehdas Vaasassa kätkee sisälleen tasaisesti takovan tuotannon. Tehtaan tuotantopäällikkö Jarno Salmen mukaan pelko robotteja kohtaan osoittautui turhaksi.

– Meillä ei ole ollut henkilöstövaikutuksia robottien takia, Salmi sanoo.

Salmi kertoo tehtaan tuottavuuden nousseen viiden vuoden aikana kuutisenkymmentä prosenttia.

– Meidän kilpailukykymme on parantunut.

"Robotit verolle tavalla tai toisella"

Professori Sami Vähämaa sen sijaan näkee robottien yleistymisessä isojakin haasteita. Vaasan yilopiston rahoituksen professori mätkäisisi robotit verolle tavalla tai toisella.

– Jonkinlainen haittavero robottien käytöstä. Tai ainakin jotain olisi tehtävä, jotta tämä tulevaisuudessa häämöttävä aukko valtion verotuloissa saataisiin tilkittyä.

Vähämaa muistuttaa, että valtion verokertymästä iso osa tulee juuri ansiotuloverojen kautta.

– Ennusteiden mukaan kymmenen tai viidentoista vuoden aikana työvoimasta 30-40 prosenttia katetaan roboteilla ja joillakin palkkaverokertymän vaje olisi katettava, Vähämaa sanoo.

Työpaikkoja lähtee, elintaso nousee

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa asiat summataan toisin.

– Epäilemättä robotit tulevat hävittämään joitakin työpaikkoja ja työtehtäviäkin, mutta samalla ne nostavat elintasoa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan robotit tuovat puolestaan kysyntää uusille työtehtäville ja myös tavaroille sekä palveluille.

– Koskaan aikaisemmin historiassakaan ei ole tapahtunut niin, että uusi teknologia olisi luonut pysyvän massatyöttömyyden, hän selventää näkemystään.

Etlan tutkimusjohtajan mielestä robotteja verotetaan jo tänäkin päivänä.

– Tokihan robotti-investointeja verotetaan jo tälläkin hetkellä yritysveron ja pääomatuloveron kautta. Samalla tavalla kuin muitakin yritystoimintaan liittyviä investointeja, Määttänen huomauttaa.

Hänen mielestä oma kysymyksensä on, että pitäisikö olla erityinen robottivero eli tietyntyyppisille koneille tai laitteille oma vero.

– Miten robotti sitten tarkkaan ottaen määritellään, hän pohtii.

Sami Vähämaa
Professori Sami Vähämaa.Niko Siltaloppi

Kansainvälinen robottivero?

Toimia tulevaisuuden veropohjan pönkittämiseksi perätään myös palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa.

– Siinä ei välttämättä perinteinen yhteisöverottaminenkaan enää toimi, vaan on ehkä mietittävä koko omistamisen verotusta uusiksi, SAK:n puhenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Professori Sami Vähämaa korostaa, että ongelma koskettaa laajasti läntisiä teollisuusmaita ja myös hänen mielestään Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta.

– Ehdottomasti robottiveron kaltaiset toimet vaativat kansainvälistä koordinointia, mutta esimerkiksi Etelä-Koreassa tällaista ollaan tekemässä ensimmäisenä maailmassa vuoden vaihteessa.

– Jotain radikaalia on vielä tehtävä, että veropohja pitää, Vähämaa katsoo.

Vähämaa sanoo, että robotiikan kehittyminen on johtamassa myös ankaraan tuloeron kasvuun, jos ei tehdä minkäänlaista robottiveroa.

– Rikkaat rikastuu entisestään ja osa putoaa kokonaan kelkasta. Omistava luokka, joka omistaa nämä robotit, niin nehän siitä hyötyvät.

Uutta teknologiaa ei pidä estellä

Myös Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen allekirjoittaa mahdollisen tuloerojen kasvun lyhyellä aikavälillä.

– Robotiikan kehittyminen voi lyhyellä aikajänteellä kasvattaa tuloeroja, Määttänen sanoo.

Määttäsen mukaan lääke tuloerojen kasvuun ei kuitenkaan ole uuden teknologian esiinmarssin estäminen viennistä vahvasti riippuvaisessa Suomessa.

– Pitää miettiä mikä on paras tapa vastata tällaiseen huoleen.

– Itse näkisin, että kysymys on laajemmin verojärjestelmästä, sosiaaliturvasta ja ennen kaikkea koulutuksesta.

Etlan tutkimusjohtajan mielestä Suomen on väistämättä oltava ensimmäisten joukossa valmis ottamaan vastaan uusia teknologioita.

– Korkea elintaso ja korkeat palkat teollisuudessa edellyttävät sitä, että me ollaan valmiiina ensimmäisten joukossa ottamaan vastaan sellaisia teknologioita, jotka nostaa työn tuottavuutta, Määttänen sanoo.

ABB:n Vaasan tehtaan tuotantopäällikön mukaan robotit ovat osoittautuneet myös reiluiksi työkavereiksi.

– Tuottavuus on kasvanut, sairaspoissaolot ovat vähentyneet ja työtyytyväisyys on kasvanut, tuotantopäällikkö Jarno Salmi sanoo.