Galapagossaarilla syntyi uusi lintulaji – ensi kertaa tutkijat seurasivat evoluution kehitystä lajin synnystä lähtien

Pikkulinnun pitkä lentomatka käynnisti tapahtuman, josta alkoi uusi luku tieteen historiassa.

linnut
Maasirkku
Maasirkkublickwinkel / AOP

Eläintutkijat ovat ensi kertaa päässeet seuraamaan uuden eläinlajin syntymistä ensimmäisestä poikasesta uudeksi populaatioksi.

Harvinainen tieteenhistoriallinen tapahtumasarja havainnoitiin Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Havainto kerrottiin tiedejulkaisu Sciencessä ja siitä on uutisoinut mm. BBC (siirryt toiseen palveluun).

Princetonin yliopiston tutkijapariskunta Rosemary ja Peter Grant ovat tutkineet Galapagossaarilla elävien darwininsirkkujen elämää kymmeniä vuosia.

Darwininsirkkuja on useita lajeja. Vuonna 1981 tutkijat havaitsivat, että Daphne Majorin saarelle lensi sirkkukoiras, joka oli eri lajia kuin saarella paikallisesti asuva maasirkku (Geospiza fortis). Lintu oli tullut noin sadan kilometrin takaa Españolan saarelta.

Pienelle linnulle matka on hyvin pitkä, eikä se voinut myöskään palata.

– Emme nähneet sen lentävän mereltä, mutta huomasimme sen kun se oli tullut. Se oli niin erinäköinen kuin muut linnut, että tiesimme, ettei se ole voinut syntyä munasta Daphne Majorilla, Peter Grant kertoi.

Kyseessä oli kaktussirkku (Geospiza scandens). Koiras paritteli maasirkkunaaraan kanssa ja tutkijoiden yllätykseksi munista kuoriutui terveitä poikasia.

Evoluutiotutkijat ovat aiemmin ajatelleet, että eliölajin määritelmän mukaan eri lajit eivät voi saada yhdessä terveitä poikasia. Tästä ajattelutavasta on viime aikoina pitkälti luovuttu, sillä se ei aina pidä paikkaansa. Olennaisempaa on eliöiden ulkonäön ja elintapojen eriytyminen.

Oman lajin tunnusmerkkejä

Useimmiten kahden eri lajin eloonjäävät jälkeläiset eivät menesty luonnossa. Tässä tapauksessa Daphne Majorin ristisiitoksena syntyneet sirkut olivat alkuperäislajia suurempia. Ne löysivät myös sellaista ravintoa, jota muut linnut eivät hyödyntäneet.

Tutkijat olivat odottaneet, että ristisiitoksena syntyneet linnut alkaisivat pariutua alkuperäislajin, maasirkun kanssa. Näin ei käynytkään.

Uuden lajin edustajien koirailla oli omanlaisensa kutsuääni, jota maasirkkunaaraat eivät tunnistaneet.

Grantien tutkijapariskunta halusi myös selvittää, oliko uusi lintukanta geneettisesti eriytynyt. He pyysivät avukseen ruotsalaisen Uppsalan yliopiston professorin Leif Anderssonin, joka suoritti geenitutkimuksen.

Tulos osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista, maasirkusta.

Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat lajia lempinimellä Iso lintu. Sen kanta on tällä hetkellä noin 30 yksilöä.

Evoluutiota tapahtuu kaiken aikaa ja tutkijat ovat voineet vuosien varrella todeta monia uusia eläinlajeja syntyneeksi. Kyseinen tapahtumasarja oli kuitenkin ensimmäinen, kun uuden lajin alkukin kyettiin havainnoimaan.