Koe uusi yle.fi

Halu puhua suomea vei koulun "putkaan" 100 vuotta sitten – Kansallisarkistosta löytyy erikoisia tarinoita

Kansallisarkiston miljardit asiakirjasivut paljastavat yllättäviä tarinoita menneisyydestä.

kirjastot ja arkistot
Kansallisarkistossa oleva kopio Lyseon lukion rangaistuskirjan sivusta.
Väisälän rangaistus on päivätty koulun mustaan kirjaan 22.2.1911.Sari Jormanainen / Yle

Joensuu

Valtaosa menneiden vuosisatojen arkistoista on edelleen vain paperilla. Kansallisarkiston asiakirjoja on digitoitu sähköiseen muotoon paljon, mutta työ on hidasta. Ylitarkastaja Jukka Hokkanen Joensuun arkistosta kertoo, että Kansallisarkiston aineistosta kolmisen prosenttia on digitaaliarkistossa.

– Asiakirjasivujen määrä lasketaan käsittääkseni miljardeissa ja ne ovat osittain sellaisia, että se on teknisesti vaikeaa digitoida. Monet asiakirjat on sidottu paksuiksi kirjoiksi, joissa on eri kokoista lippua ja lappua, niin se digitointi on aika hidas prosessi.

Asiakirjamäärä lasketaan käsittääkseni miljardeissa.

Jukka Hokkanen

Arkistojen uumenista voi löytää mielenkiintoisia tarinoita menneestä. Esimerkiksi Kansallisarkiston Joensuun arkistosta löytyy Joensuun lyseon lukion mustia kirjoja eli rangaistuskirjoja. Vuoden 1911 rangaistuskirjasta löytyy myös tunnettu joensuulainen tiedemies, Kalle Väisälä.

Kontiolahden Utrassa (nyk. Joensuun Utra) 1800-luvun lopulla syntyneet Väisälän kolme veljestä (siirryt toiseen palveluun) ovat niittäneet mainetta tähtitieteilijänä sekä meteorologian ja matematiikan professoreina. Tiedemiesveljekset kävivät Joensuun lyseon lukiota.

– Tässä lukee, että Väisälä on saanut 10 tuntia karsseria eli kansankielellä sanottuna putkaa jatkuneesta törkeästä käytöksestä. Veljesten elämäkertakirja kertoo, että kyseessä on Kalle Väisälä, ylitarkastaja Jukka Hokkanen avaa rangaistuskirjan tekstiä.

Kova rangaistus pakkoruotsin vastustamisesta

Karsseri oli yksi kovimmista rangaistuksista koulussa. Hokkasen mukaan rangaistus suoritettiin pienessä kopissa yksin istuen. Rangaistuksen taustalla oli veljesten vahva suomenmielisyys. Vuosi oli 1911.

– Tietämän mukaan ruotsin opettajaan on kohdistunut tällaista röyhkeää käytöstä, niin kuin tuossa mustassa kirjassa asia ilmaistaan. Eli on vastustettu sitä ruotsin kielen opiskelua jo siihen aikaan. Ihan varmaa ei ole tuliko rangaistus juuri tästä syystä, koska rangaistuksen on määrännyt rehtori, Hokkanen valottaa taustoja.

Koulun rangaistuskirja
Sari Jormanainen / Yle

Rangaistukset olivat tuohon aikaan herkässä. Osa rangaistusten syistä kuulostaa nykyaikana erikoisilta. Vuonna 1917 päivätyn rangaistuskirjan mukaan tunnin jälki-istuntoa on saanut esimerkiksi luvattoman kirjan tuomisesta piirustustunnille ja sen lukemisesta. Jälki-istuntoa on tullut myös nauramisesta rukouksissa ja luvattomasta kävelemisestä tunnilla.

11 kilometriä menneisyyttä

Arkistojen aarteet kuvaavat hyvin Kansallisarkiston sisältöä. Ensisilmäyksellä arkistot näyttävät sisältävän vain kuivia asiakirjoja. Papereiden määrä on toki vaikuttava. Joensuussa sijaitsevassa arkistossa on noin 11 hyllykilometriä muistiinpanoja menneiltä vuosilta, ja Joensuussa on pääasiassa asiakirjoja vain Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelta.

Jo itse paperit ovat pala menneisyyttä. Esimerkiksi yhden vuoden oikeuspöytäkirjoista koottu kirja on käsikirjoitettu ja paksuudeltaan kahden tiiliskiven kokoinen. Vanhin suomen kielinen kihlakunnanoikeuden pöytäkirja vuodelta 1857 käsittelee tappoa.

Ainoa poikkeava juttu siinä on, että väärä mies puukotettiin.

Jukka Hokkanen, ylitarkastaja

– Joukko nuoria miehiä ollut Värtsilässä ottamassa vähän alkoholia ja sitten on tullut riitaa ja yksi mies on päässyt hengestään. Ainoa poikkeava juttu siinä on, että väärä mies puukotettiin. Eli ei se, jonka kanssa puukotetulla oli riitaa, vaan yön pimeyden takia toinen henkilö, ylitarkastaja Jukka Hokkanen kuvailee tapahtumia.

Joensuussa arkistotiloihin yleisö pääsee tutustumaan vain ohjatusti esimerkiksi avoimien ovien päivänä. Arkiston asiakirjat ovat kuitenkin kaikkien saatavilla ja tutkittavana arkiston tutkijasalissa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Jouluvalot

"Tässä käy välillä sellainen autorundi, että hyvä kun sekaan mahtuu"

Isä ja tytär kietoivat kotinsa ympärille yli 20 000 lamppua

Rikosilmoitukset

Helsingin Sanomat perustelee viestikoelaitosjuttuaan: Median tehtävä on valvoa ja kansalaisilla on oikeus tietää

Turvallisuus

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Turvallisuusuhka

Presidentti Niinistö: Tietovuodon laajuus huolestuttavaa