1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terapiat

Väitöstutkimus: Pariterapia saa puolisoiden hermostot samalle aaltopituudelle

Puolisoiden väliset ristiriidat ja yhteyden katkeaminen näkyvät hermoston toiminnassa.

Suomalaiset johtavat eurooppalaisia avioerotilastoja. Kuva: Arja Lento / Yle

Parisuhteessa ovat myös hermostot pelissä. Se on todettu Jyväskylän yliopistossa, jossa tutkittiin hermoston toimintaa pariterapian aikana.

Tutkimuksessa havaitiin, että pariterapiaan tulleiden pariskuntien hermostot kävivät eri tahtiin.

Psykologian maisteri Anu Karvonen tutki synkroniaa eli sitä, miten samankaltaista ja samanaikaista osallistujien sympaattisten hermostojen viriäminen oli. Tutkimukseen osallistui 12 pariskuntaa ja kymmenen terapeuttia.

– Mitattiin pariterapian aikana sekä asiakkailta ja terapeuteilta autonomisen hermoston toimintaa. Se on tahdosta riippumatonta, automaattisia reaktioita, kertoo Karvonen tutkimuksestaan.

Synkronialla ei ole tarkkaa suomenkielistä termiä. Karvonen kuvaa sitä sanoilla samantahtisuus, samanaikaisuus.

– Esimerkiksi jos kävelet ystävän kanssa vierekkäin samaan tahtiin niin se on synkroniaa.

Kehon kieli uusi tutkimussuunta pariterapiassa

Psykoterapiaa on perinteisesti ajateltu puhumislääkkeenä, jossa kielellä on suuri painoarvo.

– Psykoterapiassa on keho pelissä ja siihen ei ole kiinnitetty aiemmin huomiota. Nyt tutkijat ovat innostuneet yhä enemmän ei-kielellisestä vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä, sanoo Karvonen.

Puolisoiden välinen synkronia oli kaikista matalinta terapian alussa

Pariterapiassa kartoitetaan ensin, mikä on pariskunnan tulosyy ja yritetään saada yhteistyössä selville, mitä he haluavat terapialta. Keskustelun kautta voidaan saada uusia oivalluksia, reflektioita siitä, mitä vuorovaikutuksessa puolisoiden kesken on meneillään ja mitä siellä on taustalla.

Kuva: Eveliina Matikainen / Yle

Sympaattinen hermosto aktivoituu usein tunteita koettaessa, ja se vastaa uhkaavissa tilanteissa ”taistele tai pakene” -reaktiosta.

– Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sähkönjohtavuutta eli kämmenestä mitattiin hikoilua. Tutkittavilla ovat myös sykelaitteet, lisäksi hengitystahtia mitattiin kangasvyöllä, kertoo Karvonen.

Puolisoiden välinen yhteys on katkennut

Tutkimustulos oli mielenkiintoinen.

– Puolisoiden välinen synkronia oli kaikista matalinta terapian alussa. Korkeinta se oli työpareina työskentelevillä terapeuteilla. Asiakkailla ja terapeuteilla oli keskenään enemmän synkroniaa kuin puolisoilla, Karvonen kertoo.

Vaikuttaisi siltä, että kun yhteys puolisoiden välillä on katkennut, se näkyy myös hermostollisella tasolla. Ei ole sitä siltaa toisen kanssa.

Terapian loppua kohti ainoa merkittävä muutos tapahtui puolisoiden välillä, sillä heidän synkroniansa kasvoi samalle tasolle kuin asiakkailla ja terapeuteilla.

Naisten hyvinvointi yhteydessä synkronian lisääntymiseen puolison kanssa

Terapiassa pyritään hakemaan kiintymyssuhteita ja oivalluksia. Parisuhteessa jos toinen vaatii ja toinen vetäytyy, voi taustalla olla pelko siitä, että ei ole kumppanille tärkeä, summaa Karvonen.

Hän havaitsi tiettyjen synkroniamuutosten olevan yhteydessä asiakkaiden henkilökohtaiseen hyvinvointiin sekä arvioihin, joita asiakkaat ja terapeutit tekivät yhteistyösuhteestaan. Kun puolisoiden sympaattisten hermostojen toiminta tuli samankaltaisemmaksi, oli se yhteydessä erityisesti naisasiakkaiden hyvinvoinnin lisääntymiseen terapian aikana. Karvonen pitää tätä mielenkiintoisena tuloksena.

– Naiset tekevät useammin aloitteen pariterapiaan tulosta. Tutkimuksissa on havaittu, että naiset kaipaavat enemmän läheisyyttä, miehet taas omaa tilaa.

Ei ole sitä siltaa toisen kanssa.

Naiset ovat kokeneet enemmän negatiivisia tunteita keskustelun jälkeen jos puolisoiden välillä ei ole kehollista synkroniaa. Karvosen mukaan kehollinen synkronia puolison kanssa voisi olla merkityksellisempää naiselle.

– Tutkimalla kehollista synkroniaa voidaan toivottavasti edistää pariskuntien ja perheiden hyvinvointia sekä ymmärtää paremmin sitä, miksi psykoterapia on vaikuttava hoito.

Tuloksia voi myös soveltaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä opetuksen kehittämisessä. Synkronia on mukana sekä empaattisessa kohtaamisessa että riitatilanteiden kärjistymisessä, Karvonen toteaa.

Muista osoittaa kiintymystä ja ihailua

Karvosella ei ole kansainvälistä vertailukohtaa tutkimukselleen.

–Tämä on ensimmäinen tutkimus, missä tutkittiin useamman henkilön välistä synkroniaa pariterapiassa pitkittäisesti. Yksilöterapiassa on havaittu, että asiakas kokee empatiaa silloin kun on hermostollista synkroniaa terapeutin kanssa.

Näitä ajatuksia voi Karvosen mielestä hyödyntää myös tavallisissa parisuhteissa.

– Kyllä minä korostaisin, että muistaa osoittaa kiintymystä ja ihailua. Yleensä muistetaan sanoa niitä moitteita, mutta kehuttaisiin sitä puolisoa.

Riitatilanteissa pyrittäisiin välttämään sitä tulvimista eli kumpikin menee sellaiseen kiihtymystilaan.

– Muistettaisiin rauhoittaa itsensä ja toinen ja sitten vasta jatkaa keskustelua, Karvonen neuvoo pariskuntia.