Kymmenenvuotias Slush tekee tähtiä ja rahaa – silti toimitusjohtaja saa alennettua opiskelijapalkkaa

Pienen piirin tapahtumasta on tullut startup-buumin mukana merkittävä tapahtumavientiyritys. Myös Slushin tekijöistä on tullut teknologiatähtiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Slush-tapahtuma
Marianne Vikkula
Toimitusjohtaja Marianne Vikkula Slushin toimistolla Winston Churchillin ankarien sanojen alla: "If you're going through hell, keep going". Henrietta Hassinen / Yle

Helsingin Kampissa sijaitsevan sokkeloisen toimiston eteisessä vieraita vastassa on kymmeniä pareja kenkiä. Peremmältä pitkän yhteisen työpöydän äärestä löytyy hupparia, ruutupaitaa ja pipoa.

Suomen yhden suurimman vientitapahtuman Slushin toimistossa tavoitellaan rentoutta ja kotoisaa tunnelmaa.

Myös Slushin toimitusjohtaja Marianne Vikkula ottaa vieraansa vastaan sukkasillaan. Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma järjestetään Helsingissä ensi viikonloppuna kymmenettä kertaa, ja Vikkulalle kerta on kuudes. Se on slushilaiselle paljon. Vikkula on tiiminsä pitkäaikaisin jäsen.

– Ihmiset ovat mukana Slushissa yhdestä viiteen vuoteen, ja kaikki työntekijät tietävät tämän. Ihmiset painavat ihan täysillä, kun tietävät, että tapahtumaan on kaksi kuukautta aikaa, Vikkula sanoo toimiston pienessä neuvotteluhuoneessa.

Yhteensä niitä on neljä. "Brainstormausta varten" on pieniä nojatuoliryhmiä ja kerrossänkyä muistuttava parvi, "pinkki linnake".

Vikkula on toiminut aiemmin Slushin talousjohtajana ja varatoimitusjohtajana ja vastannut myös tapahtuman yhteistyökumppanuuksista – kaikki alkoi kuitenkin talkoolaisena vuonna 2012, kun Vikkula pääsi liimaamaan Slushin mainosjulisteita pitkin Otaniemen kampusta. Silloin vapaaehtoisia slushilaisia oli pari sataa, tänä vuonna jo yli kaksi tuhatta. Varsinaisia työntekijöitä on runsaat kolmekymmentä.

Slushin tekijöistä on kasvanut tapahtuman rinnalla Suomen teknologiateollisuuden huipputekijöitä ja yhteiskunnallisia keskustelijoita.

On selvää, että myös 25-vuotiaasta toimitusjohtaja Vikkulasta kuullaan vielä.

Slush syntyi avuntarpeesta

Slushin historia tunnetaan: jo vuonna 2007 Suomessa oli menestyneitä, internetistä tulonsa saavia teknologiayrityksiä, kuten Habbo-chatpelin kehittänyt Sulake sekä sosiaalisen median esiaste IRC-Galleria, mutta pienten, nopeaa kasvua tavoittelevien startupien aika oli vasta alkamassa. Jotkut alalla puhuivat vielä "Web 2.0:sta". Toki teknologiastartupejakin oli, kuten piskuiset mobiilipelifirmat Rovio Mobile ja Sumea, joka oli jo myyty yhdysvaltalaiselle pelitalo Digital Chocolatelle.

Sittemmin Rovio Entertainmentista tuttu Peter Vesterbacka ja Timo Airisto olivat perustaneet startupin, joka kehitti mobiilisovellusta, jolla vanhemmat saattoivat seurata lastensa päiväkotipäivää. Monet kasvuyrittäjiksi haluavat kyselivät Vesterbackalta ja Airistolta neuvoja, ja kaksikko alkoi pohtia, miten (siirryt toiseen palveluun) he voisivat tuoda uusia tekijöitä paremmin yhteen.

Jo aiemmassa työssään Hewlett-Packardilla Vesterbacka oli perustanut Mobile Mondayn, jossa alan ihmiset kokoontuivat vertaistuki mielessään juttelemaan kerran viikossa.

Ensimmäisen Slushin panelistit nauttivat palkkionsa oluena.

Nyt tarvittiin jotain suurempaa. Syntyi pimeimpään ja ankeimpaan vuodenaikaan ajoitettu tapaaminen, joka sai nimen Slush, loska. Ensimmäinen Slush järjestettiin vuonna 2008 Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamolla.

Tapahtuman nykyinen toimitusjohtaja Vikkula oli silloin espoolainen, pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa lukeva lukiolainen, joka ei juurikaan miettinyt kasvuyrityksiä. Hän harrasti joukkuevoimistelua ammattimaisesti MM-tasolla. Ensimmäiset Slushit menivät Vikkulalta ohi ilman, että hän edes huomasi.

Niin meni melkein kaikilta muiltakin. Tapahtumaan saatiin paikalle 15 näytteilleasettajaa – suunnilleen kaikki Suomen merkittävät startupit – ja alle 200 maksanutta osallistujaa. Panelistit nauttivat palkkionsa oluena.

Viime vuonna Slush järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla. Tämän vuoden tapahtuma on järjestyksessään seitsemäs, ja tällä kertaa paikkana on Messukeskus.
Kaapelitehdas jäi Slushin kävijöille pieneksi vuonna 2013. Jussi Hellsten

Kasvuyrityspeli, jossa voi voittaa

Nykyisen Slushin erikoisuus on sijoittajien ja yrittäjien järjestämät treffit: tänä vuonna niitä on sovittu etukäteen 7000. Muuten Slush on kuin mitkä tahansa erikoismessut: haastatteluita, paneeleita, parhaiden keksintöjen palkitsemista ja uusien tuotteiden esittelyä.

Viime vuonna Slushissa esiteltiin esimerkiksi Mightifier-sovellusta, jolla koulukaverille annetaan positiivista palautetta. Vuonna 2011 peli-startup Supercell esitteli tapahtumassa ensimmäisen pelinsä, Gunshinen. Ja niin edelleen. Viime vuonna kasvuyrityksiä oli jo yli 2300.

Kaikki kasvuyrittäjät tietävät, että suurin osa hankkeista jää ilman suurta menestystä, mutta toisaalta on mahdollista, että poksahtaa tuplajättipotti. Kuten kävi Supercellille, joka teki viime vuonna 912 miljoonan euron tuloksen – ja maksoi Suomeen veroja 181 miljoonaa euroa. Myös kotimajoituspalveluita välittävän Airbnb:n, senssisovellus Tinder ja Facebook ovat olleet joskus piskuisia startupeja.

Se on peliä, jossa saattaa voittaa.

Tietysti Slushissa myös juhlitaan. After Partyt eli tapahtuman päätösjuhlat ovat alalla käsite. Sinne mennään näyttäytymään ja hieromaan suhteita.

Slushin nousukausi alkoi yliopistosta

Ensimmäiset vuodet Slush jäi pienen piirin tapahtumaksi, mutta 2010-luvulla sijoittajat huomasivat, että teknologiaelämää on myös Piilaakson, teknologian startupien luvatun maan, ulkopuolella. Monista startupeista tuli "oikeita" teknologiayhtiöitä.

Peter Vesterbacka alkoi olla Slushille vuonna 2011 liian kiireinen. Hän oli aloittanut työt Roviolla liiketoiminnan kehittäjänä, ja yhtiön 52. peli oli osunut kultasuoneen: Angry Birdsiä pelattiin maailmassa yhteensä yli 200 miljoonaa minuuttia päivässä. Roviosta toivottiin jopa alamäkeen luisuneen Nokian korvaajaa.

Vesterbacka etsi itselleen korvaajaa Slushiin. Hän tapasi sattumoisin Miki Kuusen, joka toimi Aaltoesin, Aalto-yliopiston opiskelijoiden yrittäjyysyhteisön, puheenjohtajana. Syntyi idea, että opiskelijat ottaisivat pääasiallisen vastuun Slushista.

Tällä välin Marianne Vikkula oli kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa kuusi laudaturia ja yhden eximian ja aloittanut tuotantotalouden opinnot. Hän liittyi kurssikavereidensa innoittamana Slushin vapaaehtoisiin työntekijöihin. Heitä kaikkia yhdisti ainakin se, ettei kellään ollut aiempaa kokemusta kansainvälisistä tapahtumista, ja Slushista oli tulossa sellainen.

Joidenkin mielestä Slushin nousu ja Suomen koko startup-taika lähti käyntiin juuri opiskelijoiden ansiosta.

– Slushissa oli Event Help -tiimi, jonka tarkoitus oli olla siellä, missä tulee vastaan jotain, mihin ei olla varauduttu. Se Event Help -tiimi olin minä yksin, Vikkula kertoo.

Suuren maailman malliin kaikille Slushiin osallistujille tilattiin nimikyltit, mutta ne eivät olleetkaan aakkosjärjestyksessä. "Event Help -tiimi" laittoi niitä tapahtumaa edeltävän yön aakkosjärjestykseen. K-kirjaimen kohdalla oli vaikeaa.

– Arvaa kuinka monta K:lla alkavaa nimeä Suomessa on, Vikkula sanoo ja nauraa.

Opiskelijoiden vetämänä tapahtuma alkoi kasvaa hitaasti mutta varmasti. Vaikka kävijämäärät olivat vaatimattomia, ne kaksinkertaistuvat joka vuosi.

Joidenkin alaa seuraavien mielestä on selvää, että paitsi Slushin nousu myös Suomen koko startup-taika lähti kunnolla käyntiin juuri Aalto-yliopiston opiskelijoiden ansiosta. Kun ensimmäisen Slushin budjetti oli noin 45 000 euroa, nyt se on yli yhdeksän miljoonaa.

Tämän rahatukun päällä istuu 25-vuotias tuotantotalouden kandidaatti, joka saa bussilipustaan yhä opiskelija-alennuksen.

Slush Vikkula 2015
Marianne Vikkula nousi Slushin varatoimitusjohtajaksi vuonna 2015. Jussi Ratilainen / Slush Media

Nuoret hallitsevat Slushia mutta eivät kasvuyrityksiä

Marianne Vikkulasta saa asiakeskeisen kuvan: hän menee suoraan asiaan ja pysyy siinä. Vikkulan haastatteluissa mainitaan joskus, ettei hän vaikuta "tyypilliseltä toimitusjohtajalta", ja se on totta, jos johtajan kuva on tammipöydän takaa sikari suussaan komenteleva mies.

– Työkulttuuriimme kuuluu, että ihmiset ottavat itse vastuuta ja tekevät päätöksiä. Kaikilla on yhtä suuret vaikutusmahdollisuudet. Minun roolini on auttaa muita, Vikkula sanoo.

Hän alkoi vetää Slushia kesällä 2016. Puhelu tuli Lapin keväthangille, ja Vikkulan opinnot ovat seisseet suunnilleen sitä lähtien. Se tuo toimitusjohtajan asemaan pikantin yksityiskohdan: slushilaiset saavat ("kulut kattavaa") palkkaa kahden tason mukaan, opiskelijat vähemmän kuin valmistuneet, ja toimitusjohtaja kuuluu ensimmäiseen ryhmään.

Slushilaiset ovat nuoria, ryhmän nestoritkin alle kolmekymppisiä. He ovat it-jengin – laskutavasta riippuen – neljättä sukupolvea: koodaripioneerit ovat jo viisikymppisiä, pelikehittäjäharrastajat nelikymppisiä ja mobiiliväkikin kolmekymppisiä.

– En voi puhua koko sukupolveni puolesta, mutta yksi Slush-yhteisöön hakeutuneiden tavoitteista on aina ollut Suomen kunnianhimotason nostaminen. Me emme tee juttuja, jotka ovat Suomen parhaita vaan maailman parhaita.

Slushia tehdään "seuraavan sukupolven yrittäjille". Tapahtuman ohjelmaan vaikuttaa eniten startup-maailman muutokset.

– Startupeille on saatavissa nykyään sijoittajapääomaa paremmin kuin ennen, myös ulkomailta. Meidän ei kannata keskittyä siihen, miten Slushiin saadaan varhaisen vaiheen sijoittajia. Alalla puhuttaa osaaminen, Vikkula sanoo.

Me emme tee juttuja, jotka ovat Suomen parhaita vaan maailman parhaita.

Marianne Vikkula

Slushia pyörittää Startup-säätiön omistama Startup Sauna Oy. Yrityksen liikevaihto on kasvanut roimasti, ja vuonna 2016 se oli 7,4 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2014 luku oli siitä puolet. Viime vuoden tilikauden tulos oli 883 000 euroa. Sen avulla seuraavan vuoden tapahtuman järjestäminen voidaan aloittaa heti, kun edellisen valot sammuvat. (Tai välissä levätään sentään viikon verran.)

Slushilaiset alkavat haistella seuraavan vuoden teemoja tapaamalla erilaisia asiantuntijoita, sijoittajia ja yrittäjiä, selvittääkseen, mistä nyt ja seuraavaksi puhutaan vaikkapa terveysteknologian alalla. Toistuvia aiheita ovat Vikkulan mukaan kasvun rakentaminen ja rekrytointi: menestyvä yritys koostuu usein samoista paloista, oli tuote mikä tahansa.

Vikkula kertoo, ettei Slushin missio ole muuttunut mihinkään: sen takana on idealistinen, voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tarkoitus on tukea yrittäjyyttä edistäviä hankkeita.

Slush-vuosien aikana monista entisistä startupeista on tullut Suomessa miljardibisneksiä. Yksin peliteollisuus pyörittää parin miljardin liikevaihtoa.

Startupit muuttuvat yleishyödyllisiksi

Kun Marianne Vikkula vuonna 2013 voitti joukkuevoimistelun maailmanmestaruuskisoissa hopeaa ja eteni Slushin talousjohtajaksi, tapahtuma noteerattiin ensimmäistä kertaa kansainvälisessä lehdistössä, kuten New York Timesissa ja The Wall Street Journalissa. Tapahtuman vieraiksi saatiin muiden muassa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Skypen perustaja Niklas Zennström. Osallistujia saapui paikalle 7000, ja Slush pursui yli äyräidensä, vaikka tapahtuma oli muuttanut suurempiin tiloihin Helsingin Kaapelitehtaalle.

Jotain yllättävästä suosiosta kertoo, että tapahtumasta loppui tilojen lisäksi olut.

Seuraavana vuonna Slush muutti Helsingin messukeskukseen. Osallistujia oli jo 14 000, ja tapahtuma myytiin ensimmäistä kertaa loppuun.

Myös startupit alkoivat muuttua. Pelien ja sosiaalisen median sovellusten rinnalla kehiteltiin terveyteen liittyviä, yleishyödyllisiä ja "fyysisiä" arjen sovelluksia. Sellaisia ovat vaikkapa suomalaisen Enevon yleiseen roskikseen asennettava sensori, joka ilmoittaa jätteenkuljettajalle, kun roskis pitää tyhjentää. Tai luottokortin tyyppinen Moni-rahakortti, jolle voi tallettaa rahaa ilman että tarvitsee pankkitiliä.

Startupit hiipivät kaikkialle: terveydenhuoltoon, raskaaseen teollisuuteen, yliopistoihin.

Nyt Suomessa on startup-yhteisöjä, kuten terveysteknologiastartupien Silicon Vallila, jolle tilat tarjoaa kansainvälinen terveydenhuoltovälinejätti GE Healthcare. Aalto-yliopiston ja Startup-säätiön Startuplifers taas välittää suomalaisia opiskelijoita harjoitteluun Piilaakson teknologiayhtiöihin.

Samalla Slushista on tullut vaivihkaa Suomen tapahtumaviennin merkittävä tekijä tubettajien TubeConin ohella. Singaporessa, Shanghaissa ja Tokiossa on järjestetty jo omat Slushit, ja eri puolilla maailmaa on tänä vuonna pidetty noin 70 pienempää Slush-kokoontumista. Kasvua yritetään erityisesti Aasiassa. Myös kansainväliset Slushit ovat voittoa tavoittelemattomia tapahtumia.

Nokian entinen toimitusjohtaja, Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on esiintynyt Slushissa useita kertoja. Tässä vuonna 2014.
Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila on Slushissa tuttu vieras. Tässä vuonna 2014, kun tapahtuma muutti Helsingin messukeskukseen.Mikko Kuusisalo / Yle

Iso tapahtuma tuo lieveilmiöitä

Kasvaminen on aiheuttanut Slushille myös ongelmia.

Tapahtuma oli ajautua Messukeskukseen muuton jälkeen konkurssiin (siirryt toiseen palveluun), mutta se pelastui viime hetken lipunmyynnin avulla.

Slushista on tullut niin suuri ja kallis – liput maksavat ilman opiskelija-, yhteistyö- tai yritysalennuksia halvimmillaan hieman alle 400 euroa – että osallistujat odottavat näkevänsä tapahtumassa maailman suurimmat teknologiatähdet ja tärkeimmät sijoittajat.

Heidän saamisensa Helsinkiin ei ole ihan vaivatonta.

Viime vuonna Slushiin tuotiin ensimmäistä kertaa sijoittajia ja yrittäjiä tilauslennolla suoraan San Franciscosta. Se maksoi kuusinumeroisen summan, ja oli tapahtuman historian suurin yksittäinen taloudellinen riski.

Tänä vuonna tapahtuman teemana on ilmastonmuutos ja puhtaan veden loppuminen – ja se, kuinka näihin ongelmiin voidaan vaikuttaa teknologiayritysten avulla. Vieraaksi on tulossa esimerkiksi Yhdysvaltain entinen varapresidentti, Nobel-palkittu ympäristöaktivisti Al Gore. Tapahtumassa vierailevat myös Ruotsin prinssi Daniel ja Britannian prinssi William.

Siitä kun kalja loppui Slushien päätösjuhlista, on henkisesti pitkä aika.

Nyt teknologian kasvuyritykset pyrkivät ratkaisemaan suuria kansainvälisiä ongelmia: poistamaan nälänhädän, vaikuttamaan kehitysmaiden köyhimpien asemaan – tai ilmastonmuutokseen.

Slushin tavoitteena on tasata mies- ja naiskävijöiden määrä vuoteen 2020 mennessä.

Yksi merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on alan oma.

Samalla kun teknologia-ala esiintyy modernina uudistajana ja maailmanparantajana, naisten asema teknologiateollisuudessa vaikuttaa jääneen 1950-luvulle. Piilaaksossa on puhuttu jo pari vuotta naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja syrjinnästä työelämässä: naisten on yhä hankala nousta teknologiayritysten johtopaikoille. Ala on hyvin miehinen, ja myös valkoinen.

Euroopassa startupien perustajista arviolta yli 85 prosenttia on miehiä. Firmoista noin kymmenen prosenttia on naisten ja miesten yhdessä perustamia ja vain viitisen prosenttia pelkästään naisten perustamia.

Myös sijoittajista valtaosa on miehiä.

Slushissa alan tasa-arvo-ongelmiin jouduttiin ottamaan näyttävästi kantaa viimeistään viime vuoden iltajuhlissa tapahtuneiden häirintätapausten (siirryt toiseen palveluun) vuoksi.

Slushin tekijät tuomitsivat teot Facebook-sivuilla teot yksiselitteisesti: "tapahtumassa ei ole tilaa paskiaisille".

Tapahtumaorganisaatio on laatinut nyt ohjeen, jota jokainen lipun hankkinut sitoutuu noudattamaan. Myös turvahenkilöiden määrää on lisätty, ja esimerkiksi narikka on sijoitettu näkyvämpään paikkaan. Jokainen kävijä joutuu laittamaan näkyville nimikyltin, jossa mainitaan myös työnantajan nimi.

Teknologia-alan tasa-arvo ja monimuotoisuus ovat tapahtumassa viime vuonna enemmän esillä myös paneeleissa, haastatteluissa ja puheenvuoroissa.

Viime vuonna Slushin kävijöistä reilu kolmannes oli naisia. Tavoitteena on tasata mies- ja naiskävijöiden määrä vuoteen 2020 mennessä.

Marianne Vikkula
Marianne Vikkula valittiin Slushin johtoon toissa kesänä. - Missään muualla en voisi oppia näin paljon uutta tai saisi näin paljon vastuuta 25-vuotiaana, Vikkula sanoo. Henrietta Hassinen / Yle

Tulevaisuus teknologiatähtenä odottaa

Torstaina alkavaan kaksipäiväiseen Slushiin odotetaan noin 20 000 kävijää, joista 2600 on kasvuyrittäjiä ja 1500 sijoittajia, yhteensä 130 maasta. (Vertailun vuoksi: Helsingin nelipäiväisillä Kirjamessuilla oli tänä vuonna 84 000 kävijää.)

Heidän joukossaan on varmasti tulevia startup-tähtiä, niin kuin myös tapahtuman tekijöissä.

Time-lehti valitsi Slushin perustaneen Peter Vesterbackan maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon vuonna 2011.

Slushin seuraava toimitusjohtaja Miki Kuusi jätti tehtävänsä vuonna 2015 ja ryhtyi startup-yrittäjäksi. Samana vuonna Wired-lehti valitsi hänet Euroopan sadan vaikutusvaltaisimman teknologiayrittäjän joukkoon. Vuonna 2016 talouslehti Forbes nimesi hänet 30 merkittävimmän alle 30-vuotiaan kuluttajateknologia-alan vaikuttajan joukkoon. Nyt Kuusen startupin kehittelemä, ravintolaruokaa koteihin välittävä Wolt-sovellus toimii jo neljässä maassa.

Myös Riku Mäkelä, Kuusen seuraaja Slushissa, siirtyi Woltiin.

Marianne Vikkula on Slushin toimitusjohtajana nyt toista vuotta.

Hän uskoo pysyvänsä teknologia- ja startup-maailmassa Slushin jälkeenkin, "ehkä oman firman kautta, tai jo jonkin olemassa olevan".

– Positiivinen ongelma on, että teen töitä sukupolveni yrittäjähenkisimpien tyyppien kanssa. Heistä useat ovat valmiita ottamaan joku päivä vastuuta, kun siirryn eteenpäin.

Jos historia toistaa itseään, on hyvin mahdollista, että Marianne Vikkulan opinnot olivat siinä.