Liikenneministeri Anne Berner: "Jäämeren rata olisi suuri mahdollisuus turismille ja tavaraliikenteelle"

Liikenneministeri haluaa että Suomi on solmukohta eikä "pussinperä". Tukea on tullut muiden muassa Saksasta.

rautatieliikenne
Anne Berner
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) vieraili Rovaniemellä maanantaina.Vesa Vaarama / Yle

Suomen ja Norjan liikenneviranomaiset selvittävät parhaillaan Jäämeren radan eri reittivaihtoehtojen kustannuksia ja kannattavuutta. Myös rahoitusvaihtoehdot selvitetään helmikuun loppuun mennessä.

Rovaniemellä Lapin liikennepäivässä vieraillut liikenneministeri Anne Berner (kesk.) kertoo, että tavoitteena on vielä kevään aikana päättää, jatketaanko ratahankkeen eteenpäin viemistä vai ei.

– Keväällä pitää pystyä päätöksentekoon. Lapin eri kuntien on tultava yhteen ja pohdittava, haluavatko ne tämän hankkeen toteutuvan, Berner toteaa.

Lapin kuntien yksimielisyys edesauttaa, mutta se ei alkuunkaan riitä miljardeja maksavan, Lapin halki Jäämeren rantaan kulkevan radan toteutumiseksi. Hankkeeseen tarvitaan kansainvälistä rahoitusta joko EU:sta tai esimerkiksi Kiinasta.

Berner sanoo, että liikenneministerikollegat muissa EU-maissa ovat pitäneet hanketta hyvänä

– Myönteisesti arktiseen työhön ovat suhtautuneet esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Norja. Rail Balticahan päättyy Saksaan ja Jäämeren rata tarkoittaisi sitä, että Berliinistä turistit ja tavarat voisivat päästä yhtä raidetta pitkin aina Pohjois-Norjaan saakka, Berner selittää Saksan kiinnostusta.

Rekkaletkat ilman kuljettajaa

Ilman Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin toteutumista Jäämeren ratahanke olisi liikenneministerin mukaan vaikea toteuttaa. MTV 3:n haastattelema, tunnelihankkeelle rahoitusta keräävä Peter Vesterbacka kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Kiinasta voisi tulla jopa 70 % rautatietunnelin rahoituksesta. Voisiko samasta suunnasta tulla rahoitus myös Jäämeren radalle, siihen liikenneministeri ei ota mitään kantaa.

Berner kertoi Lapin liikennepäivässä tulevaisuuden liikennevisioistaan, joita hallitsee digitalisaatio ja robottiautot.

– Tulevaisuudessa rekat kulkevat letkassa, jossa vain ensimmäisessä rekassa on kuljettaja, Berner sanoo. Keski-Euroopassa on kokeiltu automaattirekkojen letkoja. Ohjaamossa on vielä ollut ihminen, mutta ei ajamassa vaan valvomassa että matka etenee suunnitellusti.

Suomen liikennelainsäädäntö on lähes kauttaaltaan uudistettu ja se suhtautuu poikkeuksellisen myönteisesti niin robottiautoihin kuin miehittämättömiin lennokkeihin. Berner on varma, että lähivuosina lennokeilla esimerkiksi valvotaan liikennettä ja toimitetaan tavaroita hankalasti saavutettaviin paikkoihin.

– Lainsäädäntö on mahdollistava, se luo tilaa kokeiluille ja liiketoimintamallien uudistamiselle.