Liikenneministeri Berner on oikeassa: Uusi tieliikennelaki ei sakota 1 km/h ylinopeudesta

Liikenneministeri Anne Berner on jo kolmesti rauhoitellut sakkopelkoisia. Nollatoleranssi on nykyäänkin ja puuttumiskynnys on poliisin päätös. Nykyään seuraamus rapsahtaa vasta 10 km/h ylinopeudesta.

nopeusvalvonta
Poliisin nopeusvalvontaa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Autoilijoita on kauhistuttanut uuden tieliikennelain sisältämä mahdollisuus saada liikennevirhemaksu ylinopeudesta, jos sitä on yksikin kilometri tunnissa.

Asiaa ovat ihmetelleet ainakin Iltalehti (Hallitus esittää: Jo 1-5 kilometrin ylinopeudesta 70 euron rangaistus - katso lista uusista liikennevirhemaksuista (siirryt toiseen palveluun)), Ilta-Sanomat (Ylinopeutta vain 1 km/h, uhkana 50 euron sakko! – voiko auton nopeusmittariin luottaa? (siirryt toiseen palveluun)) ja Helsingin Sanomat (Peltipoliisit voivat pian valvoa lähes kaikkia liikennerikkomuksia, automaattinen maksu tulisi punaisia päin ajamisesta ja turvavyön käyttämättömyydestä – kilometrin ylinopeudesta voisi saada 50 euron sakon (siirryt toiseen palveluun)).

Uutisointi on saanut liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ampumaan tiedon alas jo kolmesti Twitter-tilillään. Viimeksi twiitti visersi samaa sanomaa maanantaina (siirryt toiseen palveluun): "Toistan: tieliikennelain uudistus - nykylaissakin ylinopeudessa on nollatoleranssi. Puuttumiskynnys on poliisin sisäisen ohjeistuksen alainen asia, lakiesitys ei muuta sitä".

Twiitit uutisoitiin myös: "Berner: 1 km/h -ylinopeudesta ei sakoteta" (siirryt toiseen palveluun) (IL) ja "Berner: poliisi ei tule sakottamaan 1 km/h ylinopeudesta" (siirryt toiseen palveluun) (IS).

Lakiesitys perustuu maksujen porrastukseen

Hämmennys perustuu lakiesityksen (siirryt toiseen palveluun) ajatukseen porrastaa ylinopeuksista annettavat liikennevirhemaksut 5 km/h olevien ylitysten välein. Silloin alin liikennevirhemaksu olisi 50 euroa ja alaraja olisi tietenkin kohuttu 1-5 km/h. Esityksen pykälässä 165 se muotoillaan näin:

"Jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajalle voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta ylityksestä:

1) enintään 5 kilometrillä tunnissa 50 euron liikennevirhemaksu; ..."

Se, mitä ministeri Berner on sanonut, on että poliisi päättää, missä vaiheessa se lähtee sakottamaan.

Poliisi päättää puuttumisrajansa itse. Vallitseva Poliisihallituksen antama ohje (siirryt toiseen palveluun) (ohje kokonaisuudessaan löytyy tiedotteen lopussa olevasta linkistä) on astunut voimaan viime vuoden lokakuussa ja se menee umpeen vuonna 2021.

Nollatoleranssi ei teknisesti mahdollinen

Ohjeessa on suositus puuttumisrajaksi. Siinä todetaan, että "Poliisi ei voi antaa kenellekään lupaa ajaa lievääkään ylinopeutta. Poliisin tuleekin mahdollisuuksien mukaan puuttua kaikkeen ylinopeudella ajamiseen". Tämä on siis se kuuluisa nollatoleranssi.

Mutta sitten tulee lievennyksiä, ihan jo tekniikan rajoituksiin perustuen. Todetaan, että laitteiden mittaustarkkuuteen liittyvä tekninen varmuusvähennys on 3 km/h. Se tarkoittaa, että peltipoliiseissa ja tutkapistooleissa saattaa olla muutaman kilometrin per tunti heitto, eikä sen takia ihan pienistä lähdetä nuhtelemaan.

Sitten, kun tekniset 3 km/h on otettu päältä pois, sanotaan, että ylinopeutta pitää olla vähintään 7 km/h, jotta rikesakko rapsahtaa. Huomautuksen voi saada alle sen olevista ylityksistä.

Toisin sanoen todellisuudessa Suomessa on aika suuri toleranssi ylinopeuksille. Täällä voi pamauttaa tutkaan 9 km/h:n ylinopeudella ilman kukkaron laihduttamista.

Kansainvälisestikin se on korkea raja. Vertailun vuoksi (se virhemarginaalin jälkeinen) ylinopeuden raja on Ruotsissa 6 km/h ja Hollannissa 4 km/h.

Poliisi: Vikaa liikennekulttuurissa

Poliisi tuskailee ylinopeusrajojen kanssa paitsi teknisesti myös filosofisesti. Poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtajan, ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan meillä on nopeusrajoituksissa liikennekulttuurinen erhe.

– Osalla kuljettajista on suuri väärinkäsitys. Nopeusrajoitusmerkki on suurin sallittu – se ei ole pienin mahdollinen, Pasterstein sanoo.

– Ja kun aina sanotaan, että pitäisi saada ajaa vähän ylinopeutta. Ei saa ajaa. Poliisin tavoite on ihan puhtaasti se, että kukaan ei aja ylinopeutta. Me emme hyväksy mitään ylinopeuksia.

– Koska kukaan ei kuitenkaan voi ajaa ihan tarkasti säädettyä nopeutta, niin sen toleranssin pitää löytyä sen rajoituksen alapuolelta. 80 km/h alueella sopiva nopeus on 75 km/h, ja jos joutuu nostamaan jostain syystä nopeutta, niin sen voi vielä tehdä rikkomatta lakia, Paterstein huomauttaa.

Myös esitys uudeksi tieliikennelaiksi jakaa Pastersteinin näkemyksen. "Yleinen, tiekohtainen, paikallinen tai ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus ei ole ohjenopeus vaan raja, jota ei saa ylittää", esityksessä todetaan.

Lakiesitys tosin tarjoaa nopeusrajoituspuristeille pienen lohdun: tulossa on uusi liikennemerkki – se, joka todella ilmoittaa alimman sallitun nopeuden.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus