Analyysi: Kun maahanmuuttokeskustelu sotki lääkärien työt – Helsinki päättää tänään, millaista hoitoa paperittomat jatkossa saavat

Helsingin päätös linjaa koko Suomen päätöksentekoa. Ministeriössä suunnitellaan, että valtio kustantaa kunnille paperittomien kuluja.

paperittomat
Paperittomat
Paperittomien lääkäriasemalla vapaaehtoisina toimii useita eri asiantuntijoita.Kari Ahotupa / Yle

Olisin voinut aloittaa tämän jutun näin: Helsinki päättää tänään, saavatko lääkärit harjoittaa ammattiaan. Mutta koska asia on vaikea, laaja, ja ennen kaikkea politisoitunut, en aloita, koska siitä olisi syntynyt soppa. Vähintään haloo. Ainakin joissain tämän jutun osapuolissa.

Mutta siitä tavallaan on nyt kyse: saavatko lääkärit hoitaa laittomasti Suomessa oleskelevia ihmisiä. Lääkärinvala velvoittaa hoitamaan kaikkia. Suomen lainsäädäntö ei sitä kuitenkaan anna lupaa tehdä. Sen takia Helsinkiin ja viidelle muulle paikkakunnalle (Turku, Lahti, Tampere, Joensuu ja Oulu) on syntynyt salaisia klinikoita (siirryt toiseen palveluun), joissa vapaaehtoiset lääkärit, sairaanhoitajat ja kätilöt hoitavat vähin äänin Suomeen laittomasti jääneitä ihmisiä.

Miksi? Siksi, että lääkärinvala velvoittaa heitä auttamaan päätöksistä välittämättä.

Laki hylättiin 2015

Vuonna 2015 Suomen eduskunta melkein päätti, että laittomasti maassa oleskelevat ihmiset saisivat nykyistä laajemman terveydenhoidon. Uudistus kuitenkin kaatui, kun SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki ehdotti asian jättämistä pöydälle. Silloinen eduskunta ei enää ehtinyt käsitellä asiaa.

Helsinki kuitenkin laajensi paperittomien terveydenhoitoa koskemaan lapsia ja raskaana olevia naisia. Samanlaista hoitoa saavat nyt myös turvapaikanhakijat. Mutta paperittomat, ilman lupaa Suomessa olevat, saavat tällä erää rajatumpaa hoitoa, vain niin sanotun kiireellisen hoidon.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Paperittomien terveydenhoito on puhuttanut koko sen ajan, kun Suomeen alkoi tulla aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita syksyllä 2015. Koko vuoden aikana heitä tuli yli 32 000.

Paperittomia turvapaikanhakijoista tulee siinä vaiheessa, kun he eivät saa oleskelulupaa Suomeen, mutta syystä tai toisesta he eivät suostu palaamaan kotimaahansa. Heidän määränsä on kasvanut koko ajan. Nyt paperittomia ajatellaan olevan jopa pari tuhatta. Suurin osa heistä on Helsingissä.

Lautakunta vastaan pormestari

Viime talvena maaliskuun lopussa Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas.) teki aloitteen 40 muun valtuutetun kanssa paperittomien terveydenhoidon tilasta. Aloite lähti lausuntokierrokselle. Tänä syksynä elokuun lopussa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta linjasi, että paperittomien terveydenhoito pitää laajentaa. Asiasta nousi pieni älämölö, koska pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) kirjoittamaan kaupungin strategiaan oli jo ehditty kirjoittaa "Paperittomille henkilöille tarjotaan hätämajoitus ja kiireellinen terveydenhuolto nykykäytännön mukaisesti".

Lautakunnan esitys oli hellämielisempi kuin pormestarin esitys. Lautakunnan esitys linjasi, että paperittomille pitää antaa välttämätön hoito, samaan tyyliin kuin esimerkiksi Tukholmassa.

Pormestarin ja lautakunnan mielipiteen välillä oli ero, joten lopulta koko lause päätettiin ottaa kaupungin strategiasta pois.

Nyt kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava perustelee lauseen poisjättöä tarpeettomana. Hän kiertää kysymyksen siitä, "hävisivätkö" pormestari ja kokoomus vihervasemmistolle.

– Ei sillä [lauseella] ollut mitään tekemistä strategian kanssa. Se otettiin vain pois. Yhteisymmärryksessä. Todettiin, että se ei kuulu asiayhteyteen, vaan se käsitellään muualla, Rautava sanoo.

Taistelua vallasta

Todellisuudessa lauseen poisjättäminen kaupungin strategiasta ei tapahtunut ollenkaan yhteisymmärryksessä. Perussuomalaiset suuttuivat lauseen poisjättämisestä niin, että eivät enää osallistuneet strategiakokouksiin ja jättäytyivät lopulta pois koko pormestarin strategiasta. Nyt perussuomalaiset ovat voitontunnossaan.

– Nythän se nähdään. Että kun se lause poistettiin strategiasta, niin nyt tulee tämmöisiä lisäyksiä. Tätä me pelkäsimme, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen sanoo.

Perussuomalaiset vastustavat paperittomien terveydenhoidon laajentamista, koska pelkäävät sen toimivan vetovoimatekijänä eli houkuttelevan lisää turvapaikanhakijoita Suomeen.

Pormestari joutui taipumaan

Vasemmistoliitto sitä vastoin ei hyväksynyt pormestarin ehdotusta terveyspalveluiden pysymisestä entisellään. Samalla kannalla olivat vihreät. Yle kertoi puolueiden mielipiteistä elokuun lopussa. Vihreät muistuttivat silloin, että strategia oli vasta ehdotus. Vasemmistoliitto taas ilmoitti suoraan, ettei tule hyväksymään sellaista linjausta, ettei paperittomien terveydenhoitoa voitaisi lisätä.

– Me vaadimme, että strategiaan pitää jättää meille mahdollisuus laajentaa paperittomien terveyspalveluja, valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki näpäytti.

Ei siis ollenkaan tärkeää. Niinkö?

Paperittomien terveydenhoito jätettiin pois Helsingin uudesta strategiasta. Tässä asiassa Helsingin politiikkaa veti vihervasemmisto. Kokoomus sai taipua. Pormestari sai taipua. Ja nyt asia on valtuuston päätettävissä. Laajennetaanko paperittomien hoitoa vai ei?

SDP ratkaisee äänestyksen

Äänestyksestä tulee tiukka, mutta tulos riippuu vain ja ainoastaan SDP:stä. Se, mille kannalle SDP:n valtuutetut kääntyvät, määrää tämän. Elokuussa heillä ei ollut yhteistä mielipidettä eikä näyttänyt olevan vielä viime viikollla kaupunginhallituksessakaan. Tomi Sevander SDP:stä äänesti vastaan, SDP:n Nasima Razmyar taas laajentamisen puolesta.

SDP ratkaisee tämän kisan kokoomuksen ja vihervasemmiston kesken.

Helsinki esimerkkinä

Se, miten Helsinki äänestää, ei ole ollenkaan toisarvoista. Koko loppu Suomi ottaa mallia siitä, mitä Helsinki päättää. Paraikaa on tekeillä lakimuutos, joka sitouttaisi valtion korvaamaan kunnalle muun muassa paperittomien hätämajoituksesta ja lääkkeistä syntyvät kulut. Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on jo varattu 5,3 miljoonaa euroa näihin kustannuksiin.

Apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) ei ymmärrä, miksi paperittomien terveydenhoidosta nousee aina niin suuri haloo. Vesikansan mukaan terveydenhuollon ammattilainen kuitenkin aina päättäisi, millaista hoitoa paperiton saisi. Maksut olisivat samat kuin kuntalaisille. Kyse on Vesikansan mukaan ennen kaikkea terveyspoliittisesta päätöksestä.

Annettaisiin lääkäreille mahdollisuus tehdä työtään.

Lue myös:

Faris kävelee mieluummin pakkasessa kuin palaa Irakiin – näin paperiton viettää aikaansa Suomessa (11.2.2017)

Paperittoman osa on onneton ja epätoivoinen – "He oikein anelevat meitä auttamaan heitä" (11.10.2017)

Budjetista rahaa oleskeluvatta jääneille – tähän mennessä hätämajoitusta tai ruoka-apua hakenut vain harva (10.8.2017)