Hissillä matkustaminen on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä – 360-video: Näin me suomalaiset selviämme ruuhkaisessa hississä

Kun astumme hissikoriin, asettaudumme seisomaan suurin piirtein saman koreografian mukaisesti. Suomessa askelmerkit ovat kuitenkin erilaiset kuin Amerikassa tai Aasiassa.

hissit
Ruuhkainen hissi.
Tyylinäyte suomalaisesta hissikäytöksestä löytyy jutun loppupuolella olevasta 360-videosta.Yle

Kun kaikki sujuu normaalisti, ei hissimatkaan yleensä kiinnitä sen suurempaa huomiota, mutta polvia notkauttava tärähdys tai outo ääni saa pintaan pelon, joka on arjessa unohtunut. Hissit ovat vähän pelottavia paikkoja.

Hississä harva matkustaa yksin. Muutaman sentin päässä, henkilökohtaisella reviirillä, seisoo usein toinen ihminen. Jyväskylän yliopiston kognitiotieteiden tutkijatohtori Rebekah Rousi kertoo, että tutkijan kannalta asetelma on kiinnostava.

– Hissit ovat mielenkiintoisia, koska harvassa paikassa olemme niin lähellä toisia ihmisiä ja olemme niin haavoittuvia, Rebekah Rousi sanoo.

Minuutin mittainen hissimatka on yllättävän tarkkaan koreografioitu kokonaisuus. Valikoimme paikkamme tiedostamatta yleensä samanlaisen kaavan mukaan, välttelemme katsetta ja tuijotamme esimerkiksi herkeämättä kerrosnäyttöä. Suutansa ei hississä ole tapana avata, varsinkaan meillä Suomessa.

Julkea tuijottaja hämmentää

Hissiyhtiö Koneen muotoilujohtaja Timo Tiainen kertoo, että suomalainen haluaa matkustaa hississä mahdollisimman väljästi.

Hissikuilu
Hissit ovat monen mielestä hieman pelottavia paikkoja. Pelot liittyvät useimmiten korkeuteen, jumiin jäämiseen tai ilman riittävyyteen hissikorissa.Antti Kolppo / Yle

– Suomessahan ajetaan ihan tyhjillä hisseillä. Jos on kymmenen ihmisen hissi ja siellä on neljä ihmistä, niin se on suomalaisen mielestä jo täynnä. Sinne ei enää mennä. Se on täällä ihan ok. Talo on neljä-viisikerroksinen, kohta tulee seuraava hissi, eikä sitä tarvitse kauaa odottaa, Timo Tiainen sanoo.

Tämä on suomalaista luksusta. Esimerkiksi Kiinassa ihmisiä on hisseissä tungokseen asti ja ne pakkautuvat täyteen. Ei sielläkään tilanteesta nautita, mutta korkeissa rakennuksissa seuraavaa hissiä pitäisi odottaa pidempään. Sekään ei ole hyvä vaihtoehto.

Täyteen ahdetussa hississä toimimme kuitenkin suurin piirtein samalla tavalla, kulttuurista riippumatta. Ahdistumme.

– Mitä teet käsilläsi? Miten päin siellä seisot? Katsotko seinää vai ovea? Aika monessa kulttuurissa kerrosnäytöstä tulee valtavan kiinnostava. Ihmiset tuijottavat sitä fanaattisesti koko matkan ja ihmettelevät, koska pääsisi perille, Tiainen kertoo.

Vanhemmat miehet menivät takaseinälle, kun taas sivuilla ja ihan edessä oli naisia.

Rebekah Rousi

Hississä pitää olla siis jotain katsottavaa, sillä silloin matka sujuu helpommin. Harvassa paikassa esimerkiksi mainoksia tulee luetuksi yhtä tarkasti kuin hississä. Kännykät ovat toki tuoneet tähän asiaan helpotusta.

Moni ihminen kertoo katsovansa hississä mieluummin lattiaa kuin toisia ihmisiä, Rebekah Rousi kertoo ja jatkaa, että joskus ihmisellä voi olla halu aiheuttaa hämmennystä. Hississä siihen riittää se, että julkeasti katselee toisia ihmisiä silmiin tai asettuu seisomaan vasten yleistä käyttäytymiskoodia.

Ranskassa kohtaamispaikka

Vaikka ahdistus on yhteinen, on hissikulttuurissa suuriakin kulttuurisia eroja. Esimerkiksi Suomessa ollaan enimmäkseen tuppisuita, mutta Ranskassa hissi voi olla kohtaamispaikka. Joissakin Lähi-idän maassa naiset ja miehet matkustavat eri hisseillä, Timo Tiainen kertoo.

Hissin näyttötaulu
Tämä näyttö muuttuu erityisen kiinnostavaksi silloin, jos hississä on paljon muita ihmisiä. Kerrosnäyttöä on silloin turvallista tuijottaa.Hanna Juopperi / Yle

Selkeimmät erot nähdään siinä, miten hisseihin asetutaan seisomaan. Aasiassa naiset ovat yleensä ovien läheisyydessä, miehet takaseinällä.

– Naiset pyrkivät usein ryhmittäytymään nappipaneelin luokse niin, että heillä on mahdollisuus avata ovet ja pitää niitä auki, Tiainen sanoo.

Katsotaan kaikki keskelle, jolloin keskelle jää tyhjä tila.

Timo Tiainen

– Vanhemmat miehet menivät takaseinälle, kun taas sivuilla ja ihan edessä oli naisia.

Rebekah Rousi, joka on tutkinut hissimatkustamista esimerkiksi Australiassa, on tehnyt samankaltaisen havainnon.

Kun Rousi kirjoitti havainnoistaan blogissaan, hän sai viestejä miehiltä, jotka halusivat selittää käytöstään. Taustalla olivat heidän mukaansa perinteiset kohteliaisuussäännöt. Moni kirjoittaja korosti toiminnassaan sitä, että halusi naisten pääsevän ulos ensin, jos jotain tapahtuu.

– Se oli tällaista herrasmieskäytöstä, Rousi sanoo.

Muoto määrittää seisomajärjestyksen

Seisomajärjestystä määrittää paljolti myös hissikorin muoto.

Esimerkiksi amerikkalaisen hissikulttuurin askelmerkit ovat meille tuttuja elokuvista ja tv-sarjoista. Ensimmäinen rivi seisoo takaseinällä, kasvot kohti ovea, seuraava rivi heidän edessään ja niin edelleen. Tämä ei toimi Euroopassa. Meikäläinen hissikorin muoto ei rohkaise toimimaan näin.

Aasiassa korit ovat korkeita, suuria ja neliön mallisia, Amerikassa hissikorit ovat leveitä ja ovi on korin toisella laidalla. Euroopassa hissikorit ovat pitkulaisempia: syviä ja kapeahkoja. Sellainen malli on vaikeampi täyttää ääriään myöten, koska kapean korin takaosasta on vaikeampi poistua.

Täällä haemme siis paikkamme seinän viereltä, Timo Tiainen kertoo.

– Hissiin asetutaan helposti niin, että katsotaan kaikki keskelle, jolloin keskelle jää tyhjä tila, ja ollaan siinä seinustoilla.

Rebekah Rousi kertoo, että esimerkiksi Kiinassa ja Hongkongissa, jossa hissimatkustajia on yleensä paljon, yksityisyyttä saatetaan hakea myös kääntämällä kasvot kohti seinää.

Suomalaisesta hissiin pakkautumisesta saa hyvän käsityksen tästä 360-videosta. Testasimme, kuinka hyvin hissivalmistajan lupaus maksimihenkilömäärästä pitää paikkansa.

Yllä oleva video ei välttämättä näy oikein kaikilla selaimilla. Jos se ei näy oikein mobiililaitteella, kokeile avata juttu puhelimen selainnäkymässä. Parhaiten video näkyy tietokoneella.

"Olen aina vihannut hissejä"

Rebekah Rousia naurattaa, kun kysyn häneltä, miksi hän alkoi tutkia hissejä.

– Olen aina vihannut hissejä. Perin pelon äidiltäni, ja se on lisännyt motivaatiotani tutkia niitä ja saamaan lisää tietoa muun muassa pelosta. Se on viha-rakkaussuhde.

Yleisimmät syyt pelätä hisseissä liittyvät korkeuteen, jumiin jäämisen pelkoon tai ilman riittävyyteen hissikorissa. Lisäksi hississä olevat toiset ihmiset voivat pelottaa, Rousi kertoo.

Myös populaarikulttuuri ottaa kaiken hyödyn irti hissipeloista. Lukuisissa elokuvissa piinaava kohtaus on rakennettu hetkeen, jossa hississä olevaa päähenkilöä lähestyy uhka esimerkiksi hissikorin ulkopuolelta.

Miten pelko laantuu?

Myös Koneen muotoilujohtaja Timo Tiainen tietää pelkotarinat hyvin.

hissin nappuloita
Vaikka hissien matkustusmukavuus on vuosikymmenten aikana parantunut, silti hissipelko on varsin yleistä. Esimerkiksi hyvällä valaistuksella ja voimakkaalla ilmanvaihdolla parannetaan hissimatkustajien turvallisuudentunnetta.AOP

– Varmasti jokainen meistä on kokenut kammottavia hissimatkoja, joissa pelottaa ja mietityttää, että jos tämä nyt pysähtyy, niin kuinka täällä voi olla ja niin edelleen.

Aiemmin hissien ajateltiin olevan moottoreita, jotka pumppaavat ihmisiä rakennukseen. Keskiössä oli teknologia, ei ihminen. Nyt hissivalmistajat puhuvat liikkumisen kokemuksesta. Matkustusmukavuus on kasvanut, ja Tiaisen mukaan niihin tekijöihin, jotka ihmisiä pelottavat, on etsitty ratkaisuja.

Kun hissivalmistaja puhuu ajomukavuudesta, hän viittaa esimerkiksi hissien värinöihin, ääniin ja kiihtyvyyteen. Matkan tasaisuus on parantunut takavuosikymmenistä paljon. Pysähdykset ovat tasaisia ja kori pysähtyy oikean kerroksen kohdalle, vaikka ihmisiä olisi kyydissä enemmänkin. Hissimusiikkiakaan ei enää tarvita peittämään hissimatkalla kuuluvia kolahduksia tai muita epämiellyttäviä ääniä.

Valoja hissin katossa
Hissimatkan mukavuuteen vaikuttaa esimerkiksi tehokas ilmanvaihto ja hyvä valaistus.Hanna Juopperi / Yle

Tukka sekaisin – tarkoituksella

Nykyhisseissä ilmanvaihdon tulee olla tehokas. Lämpötila ei saa nousta, vaikka hissi olisi täynnä ihmisiä. Joskus ulkomailla hississä on saattanut huomata, että hiukset suorastaan hulmuavat voimakkaassa ilmanvaihdossa. Sekin on omiaan hälventämään pelkoja, Tiainen kertoo.

– Silloin hississä tuntuu, että ilmaa on riittävästi. Intiassa ja monissa lämpöisissä maissa täytyy olla puhallin, joka puhaltaa niin kovaa, että sinulla on permanentti sekaisin. Voimakkaan ilmanvaihdon lisäksi myös valon määrällä on suuri merkitys, sillä hyvin valaistu tila tuntuu ilmavammalta.

Hissejä ohjataan joko omilla laitteilla tai puhumalla.

Timo Tiainen

Rebekah Rousi kertoo, että myös tieto lisää turvallisuudentunnetta. Kun esimerkiksi hän itse on tutkinut hissejä ja hissimatkustamista ympäri maailmaa, tietoisuus hissien turvallisuusratkaisuista on lisääntynyt. Se on helpottanut hänen pelkoaan.

Hissimusiikin paluu

Hissimusiikkia käytettiin aikanaan siis hissin muiden, mahdollisesti pelottavienkin äänten peittämiseen. Kun nykyisin äänet ovat vaimeita, ei musiikille ole enää samanlaista tarvetta.

Silti hissimusiikki elää uutta tulemistaan. Esimerkiksi Kone tekee yhteistyötä Spotifyn kanssa, kertoo muotoilujohtaja Timo Tiainen.

– Asiakkaat tilaavat rakennuskohtaisia musiikkeja. He haluavat rakennukseen tietynlaisen tunnelman tätäkin kautta.

Tulevaisuudessa median määrä hisseissä lisääntyy muutenkin, Tiainen arvioi. Hissi kertoo asioita, jotka ovat ajankohtaisia sen käyttäjille eli yksinkertaisimmillaan taloyhtiön tiedotuksia tai joukkoliikenteen aikatauluja, jotka rullaavat omilla näytöillään. Koettavaa on kaikille aisteille.

– Sinne tulee tuoksuja ja ääniä materiaaliestetiikan lisäksi. Hissimatkat tulevat olemaan nopeampia ja palvelutaso on tehokkaampi. Vertikaaliliikennettä tulee olemaan paljon enemmän kuin tänä päivänä. En tiedä onko niissä tulevaisuudessa enää nappipaneeleja. Hissejä ohjataan joko omilla laitteilla tai puhumalla, Tiainen visioi.

Pilvenpiirtäjä Shanghai Towerin hissin näyttötaulu
Shanghai Tower on yksi maailman korkeimmista rakennuksista. 632 metriä korkean pilvenpiirtäjän hissi on myös yksi maailman nopeimmista. Huippunopeuden kerrotaan olevan yli 20 m/s. Videolla hissi kulkee nopeimmillaan 18 m/s. Sekin vastaa noin 65 km/h nopeutta. Video: Joonas Santala

Suuria teknologisia edistysaskelia ei tarvitse enää edes odottaa, sillä kaikki tarvittava tekniikka on jo olemassa. Kehityksessä on nyt kyse enemmänkin siitä, kuinka nopeasti ihmiset ovat valmiita ottamaan uudet teknologiat käyttöönsä, Tiainen sanoo.

Mutta vaikka teknologia kehittyy ja uusia ominaisuuksia tulee käyttöön, lienee yksi asia varma. Siinä kohtaa, kun hissi tärähtää tai siitä kuuluu outo, kirskahtava ääni, on matkustajan ensimmäinen ajatus: ei kai tämä vain putoa.