Suomen ensimmäinen jääkiekkoilijan näköispatsas paljastettiin Lahdessa: "Mallia otettiin NHL:stä"

Traagisesti veneilyonnettomuudessa vuonna 2009 menehtyneen Erkki Laineen patsas on ensimmäinen jääkiekkoilijalle omistettu nimikkopatsas Suomessa.

patsaat
Erkki Laineen näköisptsas Lahden jäähallin edustalla.
Juha-Petri Koponen / Yle

Jääkiekkoilija Erkki Laineen näköispatsas julkistettiin tänään edesmenneen urheilijan kotikaupungissa, Lahden jäähallin edustalla.

Liki kolmimetrinen, Kiekkoreippan värejä kantava alumiinipatsas seisoo graniittijalustalla. Patsas on valmistettu Tartossa ja sen on suunnitellut virolainen taiteilija Bruno Kadak.

– Mallia otettiin NHL:stä. Maailmalla vastaavanlaisia patsaita on paljon jäähallien edessä ja esimerkiksi Torontossa kokonainen joukkue, kertoo Lahden Jäähalliyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Reijo Mäki-Korvela.

Patsashankkeen takana on toimikunta ja päärahoittajan on toiminut Salpausselän Rakentajat, jonka perustamisessa Erkki Laine oli mukana.

Patsaan paljasti ministeri Sampo Terho ja se luovutettiin vihkimistilaisuussa tontin omistavalle Lahden jäähalli Oy:lle.

Hanke pystyttiin Mäki-Korvelan mukaan toteuttamaan nopeasti halliyhdistyksen omalle maalle yksityisrahan turvin.

– Patsasidea lähti liikkeelle kevättalvella, kun saimme omaisilta luvan näköispatsaan toteuttamiseen. Alun perin tähdättiin syyskuun 13. päivään, jolloin Erkki Laine olisi täyttänyt 60 vuotta.

Lahti – urheilijapatsaiden kaupunki

Vaikka Kanadassa monen jäähallin edustalta on patsaita, Suomessa vastaavaa perinnettä ei ole.

Urheilumuseo pitää urheiluaiheisista patsaista epävirallista tietokantaa.

– Rauman ja Tampereen jäähalleissa on patsaat. Lisäksi Juhani Tammisesta on tehty Aurinkokuningas-patsas, mutta sillä ei ole virallista sijaintipaikkaa, Urheilumuseon intendentti Riitta Forsman listaa.

Raumalla Äijänsuolla jäähallin edessä on Kerttu Horilan Timantteja, tähdenlentoja ja perinteitä - veistos, jossa pylväisiin on sijoitettu nimilaattoja ja kirjattu Lukkoa urallaan edustaneiden maailmanmestareiden ja Stanley Cup -voittajien nimet. Tampereella Hakametsän hallin sisältä löytyy kuvanveistäjä Timo Ruokolaisen romurautapatsas Hyvä maalivahti, puoli joukkuetta.

Forsmanin mukaan urheilijoiden patsashankkeet rahoitetaan useimmiten yksityisesti: sponsorirahalla tai kansalaiskeräyksenä.

Lahdessa paljastettiin lokakuussa kaupungin pitkää mäkihyppääjäperinnettä kunnioittava, tuntematonta mäkihyppäjää liidossa esittävä patsas Urheilukeskuksessa. Seitsemän vuotta sitten Jari Litmanen sai näköispatsaan Kisapuistoon. Hiihtäjä Siiri Rantasen näköispatsas puolestaan on koristanut Lahden Urheilukeskusta jo vuodesta 1998.

Urheilumuseon näkökulmasta Lahti on eräänlainen patsaskeskittymä.

– Helsingissä on määrällisesti eniten urheilupatsaita, mutta Lahdessa on paljon nykyurheilijoiden patsaita.

Erkki Laineen näköisptsas Lahden jäähallin edustalla.
Erkki Laine olisi täyttänyt 60 vuotta syyskuussa.Juha-Petri Koponen / Yle

Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen pitää hienona, että ansioituneiden urheilijoiden uraa kunnioitetaan patsailla. Liitolta ei ole rahaa patsashankkeisiin Nurmisen muistin mukaan pyydetty.

– Suhtaudumme aina tapauskohtaisesti rahoitushakemuksiin. Liittona emme ehkä voisi vastaaviin hankkeisiin lähteä, mutta säätiönä tuemme kyllä monella tavalla jääkiekkoa, hän kertoo.

Erkki Laineella huikea pelaajaura

Jääkiekkourallaan Erkki Lainetta pidettiin todellisena maalitykkinä, jonka pelaamisesta paistoi kiekkoilijalle sopiva ahneus.

Hän on yksi harvoista, joka on pystynyt tekemään useammalla liigakaudella yli 40 maalia.

– Se oli elämäni pahin päivä, kun kuulin isäni onnettomuudesta, muistelee kiekkolegendan tytär, tennistähti Emma Laine isänsä traagista kuolemaa Yle Urheilun haastattelussa.

Reijo Mäki-Korvela oli aikanaan Kiekkoreippaan tuen puheenjohtajana muun muassa järjestämässä Laineen siirtoa Ruotsiin.

– Tunsin hänet erittäin hyvin. Erkki Laine oli yksi suomalaisen kiekkoilun legendoista. Näköispatsas on kunnianosoitus loistavalle pelaajalle, mutta samalla myös kaikille muille kiekkoilijoille ja ihmisille, jotka ovat Suomen suosituimman lajin piirissä tehneet töitä, hän summaa.