4-vuotiaalla havaittiin erityistarkka sävelkorva – hänestä kasvoi kapellimestari, joka hyödyntää maailmalla suomalaista suoruutta: "Monet orkesterit tykkäävät siitä, ettei turhaan jaaritella"

Sveitsissä asuva Pietari Inkinen sukkuloi Euroopan ja Japanin välillä.

kapellimestarit
Pietari Inkinen
Pyry Sarkiola / Yle

Pietari Inkinen saapuu kapellimestarin huoneeseen Kotkan konserttitaloon. Hän on juuri tullut Helsingistä, harjoitusten alkuun on aikaa parikymmentä minuuttia.

Suomi 100! -juhlakonsertit Kymi Sinfoniettan kanssa Kotkassa sekä Kouvolassa ja itsenäisyyspäivän juhlakonsertit Oopperassa Helsingissä ovat tuoneet Inkisen hetkeksi Suomeen.

– Tämä on vähän kiireinen viikko, kun näitä kahta harjoitellaan samaan aikaan.

Inkinen on 10-15 vuodessa jo tottunut sukkuloimaan eri puolilla maailmaa. Hän työskenteli pitkään esimerkiksi Uuden-Seelannin sinfoniaorkesterin musiikillisena johtajana.

– Asuin Lontoossa, josta matka Uuden-Seelannin duuniin kesti 26 tuntia.

Pesti päättyi viime vuonna.

Tällä hetkellä Inkinen toimii Prahan sinfoniaorkesterin, Japanin filharmonikoiden ja Deutsche Radio Philharmonien ylikapellimestarina sekä Ludwigsburger Schlossfestspielen -festivaalin ylikapellimestarina Stuttgartin lähellä.

– Asun nyt Baselissa Sveitsissä ja esimerkiksi Saksan paikat ovat parin kolmensadan kilometrin ajomatkan päässä.

Lento Sveitsistä Japaniin tuntuu hänestä myös helpommalta kuin reissut Uuteen-Seelantiin.

Kaikkea ei opi kapellimestariluokalla

Inkinen aloitti musiikkiopintonsa 4-vuotiaana Pohjois-Kymen musiikkiopistossa. Hän pyrki piano-oppilaaksi, mutta pääsykokeissa havaitun tarkan sävelkorvan takia hänelle tarjottiin viulua.

Lapsena hän opiskeli hetken molempia. Musiikki nousi ykköseksi muihin harrastusten joukosta vuosia myöhemmin.

– Olin vähän yli 10-vuotias, kun päätin viulun osalta, että tykkään sen soittamisesta.

Inkinen opiskeli musiikkiopiston jälkeen Sibelius-Akatemiassa ja Saksassa viulunsoittoa. 20-vuotiaana hän voitti Kuopion viulukilpailun ja menestyi myös kansainvälisessä Jean Sibelius -viulukilpailussa.

Kapellimestariopinnot hän aloitti 14-vuotiaana Jorma Panulan johdolla. Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohdon saloihin häntä opastivat myös Leif Segerstam ja Atso Almila.

– Kapellimestarihommat tulivat mukaan varhain. Tässä on kuitenkin paljon juttuja, joita ei opi mestariluokalla vaan tekemällä.

Paljon on tullut tehtyä, mutta vielä on paljon mahtavia kappaleita, joita en ole tehnyt.

Inkinen ottaa esimerkin orkesterin ylikapellimestarin työstä.

– On pidettävä huolta organisaatiosta ja kehitettävä sitä. Vierailijana tulet ja hoidat konsertit. Sitten se on "bye bye".

Pietari Inkinen
Pyry Sarkiola / Yle

Musiikki määrää tahdin

Kouvolassa syntynyt Inkinen on nyt 37-vuotias. Kapellimestarin uralla on vielä paljon koettavaa.

– Koko ajan tässä kehittyy. Minulla on aina ollut tietty sointi-ihanne ja tyyli, mutta kaikki kokemukset vaikuttavat toisiinsa. Paljon on tullut tehtyä, mutta vielä on paljon mahtavia kappaleita, joita en ole tehnyt.

Kapellimestarin työtahti on jatkumassa tiiviinä. Luvassa on ainakin lisää Wagneria, levytyksiä ja kiertueita.

Eri maissa ja kulttuureissa sukkulointi kuuluu myös orkesterinjohtajan arkeen. Suomalaisuudesta on monessa salissa hyötyäkin.

– Me suomalaiset olemme suoraselkäisiä, rehtejä ja sanomme asiat suoran selkeästi. Monet orkesterit tykkäävät siitä, ettei turhaan jaaritella. Esimerkiksi Saksassa on kuitenkin myös orkestereita, joiden soittajat haluavat tutustua perinpohjaisemmin ja haluavat, että kapellimestari keskustelee orkesterin kanssa.

*Miten otat auktoriteetin orkesterin edessä? *

– En ajattele tuota ollenkaan, vaan sitä musiikkia. Minulla on musiikillinen visio ja tehtäväni on saada orkesteri lähtemään siihen mukaan. On vain musiikillinen auktoriteetti. Menen musiikillisen idean kanssa orkesterin eteen ja siitä se lähtee.