yle.fi-etusivu

Maitokeskustelu somessa on tutkijan mukaan pienen porukan älämölöä – "Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan"

Maito herättää melkoisia kannanottoja varsinkin somessa. Tutkittu tieto maidosta puoltaa vähärasvaisuutta.

maito
Maito valuu lasiin
Koululaisten maito puhuttaa Kainuussa.Kimmo Hiltunen / Yle

Maito on suomalaisten mielijuoma – tai kiistelyn aihe.

Maidon ravintoarvot on tieteellisesti todettu, mutta kiista maidon ympärillä syntyy aina, kun tulee uusia kulutussuosituksia. Sosiaalinen media on paikka, missä aallot lyövät kovimmin.

Suurista maidonjalostajista Valio on varovainen kommentoimaan maidon ympärillä käytävää keskustelua. Kun Valiolta pyydetään haastattelua, pyydetään kääntymään Maito ja Terveys ry (siirryt toiseen palveluun):n puoleen. Yhdistys on vuonna 1958 perustettu kansanterveysjärjestö, maidon ja maitotuotteiden tutkitun ravitsemustiedon puolestapuhuja ja viestinnällinen etujärjestö.

Arlan Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoo puolestaan, että Arla ei halua olla valistajan roolissa ravinnon tai maidon suhteen, vaan jättää kuluttajalle valinnanvapauden kulutuksessaan. Kiskolan mukaan valtion ravitsemusneuvottelukunta luo raamit, joita maidonjalostajat sitten noudattavat.

Huoli maidon juomisesta

Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija ja yhdistyksen viestintäpäällikkö Katariina Lallukka huokaa, kun kysytään, miksi maito puhuttaa. Maidon ympärillä pyörii mitä kiihkeämpiä terveysväitteitä.

– Maito ja oikeastaan ruoka kokonaisuudessaan puhuttavat ihmisiä, mikä tietenkin on ymmärrettävää. Olemme huolissamme maidon juomisen vähenemistä ihan terveyssyistä, Lallukka kertoo.

lapsi pitelee maitolasia
Rasvattomasta maidosta saa mm. kalsiumia.AOP

Maitotuotteiden kulutus on laskenut 1950-luvun huippuvuosista (390,1 litraa/henkilö, v. 1956) kolmasosaan (122 litraa/henkilö, v. 2016).

– Kun julkisuuden henkilö kertoo lopettaneensa maidonjuonnin, niin siitä kirjoitetaan ja jaetaan netissä. Jostakin kuitenkin maidosta saatavat ravintoaineet pitäisi saada, muistuttaa Lallukka.

Lallukan mukaan ruokavaliot mietityttävät ja niitä peilataan oman terveyden kautta.

– Ei pelkästään maito, mutta myös juusto, jugurtti ja piimä ovat osa perinteistä suomalaista ruokavaliota. Näistä maitotuotteista on saatu kalsiumia ja nykyään tuotteisiin lisätään D-vitamiinia, muistuttaa Lallukka.

Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia.

Ulla Käkilehto

Valion ravitsemus- ja elintarvikelainsäädäntöasiantuntija Teija Penttilä muistuttaa, että Valio perustaa viestintänsä maidon terveellisyydestä virallisiin ravitsemussuosituksiin (siirryt toiseen palveluun).

Kouluissa ja päiväkodeissa ravitsemussuositukset painottavat rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita, eikä pelkästään maidossa. Syynä on lasten lisääntynyt ylipaino.

– Taustalla on todella vankka tutkittu tieto, johon on käyty todella tarkkaan läpi tutkimusnäyttö. Suomalaiset ravitsemussuositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin, kertoo Penttilä.

Tutkittu tieto ei tunnu kelpaavan

Helsingin yliopiston professori Mikael Fogelholm on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Hän on saanut kokea maidon ympärillä kuohuvan rasvakeskustelun ammattinsa kautta.

– Jotkut haluavat vastustaa kaikkea mitä ravitsemussuosituksissa ehdotetaan. Älyttömin juttu jonka olen kuullut, on se, että rasvaton maito ei ole maitoa ollenkaan, vaan vettä ja sinistä väriainetta, puuskahtaa Fogelholm.

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm tyrmää suorasanaisesti väitteet rasvattomien maitotuotteiden haitallisuudesta.Jani Saikko / Yle

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kokee maidon ympärillä käytävän keskustelun mustavalkoisena. Ääripäät korostuvat, koska halutaan vastustaa kaikkea sitä mitä ravintosuosituksissa esitetään.

– Tämä on pienen piirin äänekästä vastustusta ravitsemussuosituksia vastaan ja some on siihen oiva väline, jatkaa Fogelholm.

Tutkittua tietoa saa Fogelholmin mukaan yliopistoissa tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista. Yliopistotutkijoilla ei ole intressiä puoltaa tai kieltää maitotuotteita, vaan tukeutua tieteellisiin tutkimuksiin.

Pelkästään maitovalmisteiden rasvapitoisuuksien tutkiminen ei kuitenkaan riitä, vaan rasvakeskustelussa tulisi ottaa huomioon kaikki ruokavaliossa nautittu ravinto rasvoineen.

Maitorasva on kovaa rasvaa

Fogelholmin mukaan rasvan laadulla ruokavaliossa on merkitystä. Rasvat voidaan jakaa kahteen tyyppiin. On tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa ja tyydyttymätöntä eli pehmeää rasvaa.

– Jos ruokavaliossa kovat rasvat kuten maitorasva vaihdetaan pehmeään rasvaan, on se terveyden kannalta edullista.

Maitopurkkeja pöydällä.
Maidon rasvapitoisuus määritellään meijereissä.Jarmo Nuotio / Yle

Ravitsemussuosituksissa otetaan huomioon kaikki ruokavalion rasva, ei pelkästään maitorasvan osuus. Osa maitotuotteiden vastustajista on sitä mieltä, että jalostetut rasvattomat tuotteet ovat haitallisia.

Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta.

Mikael Fogelholm

– Se on ihan höpö väite, sille ei löydy mitään todistetta, kertoo Fogelholm.

Professori Fogelhom muistuttaa, että meijereissä raakamaidosta poistetaan kaikki maitorasva tuotannon aluksi. Sen jälkeen aloitetaan jalostus, jonka jälkeen lisätään maitorasvaa tuotteeseen sen mukaan, halutaanko rasvatonta, ykkös-, kevyt- vai kulutusmaitoa.

– Tässä näkökulmassa itse asiassa kulutusmaito, "punainen" maito on se jalostetuin tuote, naurahtaa Fogelholm.

Maidontuottaja pyrkii parhaimpaan tulokseen

Vastikään Sotkamossa koululaisille päätettiin tarjota kevytmaitoa rasvattoman ohella, ja soppa oli valmis. Vuoden 2017 alusta maidon EU:n koulujakelutuki myönnettiin vain rasvattomalle maidolle, ei kevytmaidolle. Sotkamossa haluttiin tarjolle myös kevytmaitoa, koska koululaisten vanhemmilta oli tullut viestiä oppilaiden nälästä.

Kuusamossa Vuotungissa maitotilayrittäjä Ulla Käkilehto on seurannut maidon ympärillä käytävää rasvakeskustelua kummissaan.

– Koululaisille on tarjolla vain rasvaton maito tai vesi. Jos rasvaton maito ei maistu, niin kalsiumit jäävät saamatta. Ehkäpä kevytmaito olisi kuitenkin se hyvä vaihtoehto. Ei maidon rasvapitoisuuden takia vaan maun takia, pohdiskelee Ulla Käkilehto.

Jari ja Ulla Käkilehdon maitotila sijaitsee Kuusamon Vuotungissa.
Jari ja Ulla Käkilehdon maitotilalla on 26 lypsävää.Ensio Karjalainen / Yle

Olipa lopputuote mikä tahansa, maidontuottajan kannalta tärkeintä on tehdä laatuvaatimukset täyttävää ja turvallista tuotetta.

– Raakamaito, jota me tuotamme menee juustolaan. Ei sinnekään kelpaa mikä tahansa raakamaito. Itsekin saan raakamaidosta paremman hinnan, kun maidon bakteerit ja solut pysyvät alhaisella tasolla, Käkilehto toteaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Facebook

Entinen Facebook-johtaja kritisoi voimakkaasti somea:

"Huonot näyttelijät voivat manipuloida ihmisjoukkoja tekemään mitä haluavat"

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueen kiekkoilijoista harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"

Kittilä

Kittilän vs. kunnanjohtaja: Syytetyt luottamushenkilöt pois päätöksenteosta

Lähi-itä

Israelin Suomen suurlähettiläs: Olemme valmiita neuvottelemaan Jerusalemista