Koe uusi yle.fi

Neuvotteluvelvoite saamelaiskäräjien kanssa ontuu?

Saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoite on kirjattu perustuslakiin, mutta harva tuntee sen sisältöä.

Kotimaa
Kaari Mattila ja Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio keskustelee Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kaari Mattilan kanssa.Helga West / Yle

Neuvotteluvelvoitteen heikko tuntemus tuli ilmi Tenon kalastussopimusluonnosvaiheessa, jolloin saamelaiskäräjät sekä paikalliset kalastajat kokivat tulleensa tyystin sivuutetuiksi prosessissa, joka on lisännyt monen saamelaisen epäluottamusta Suomen valtiota kohtaan.

Oikeusministeriössä on havahduttu tilanteeseen ja tartuttu toimenpiteisiin, joilla saamelaisten luottamusta valtioon voitaisiin lisätä.

Neuvotteluvelvoite kirjattu saamelaiskäräjälakiin

Neuvotteluvelvoite määritellään saamelaiskäräjälain yhdeksännessä pykälässä, jossa velvoitetaan viranomaisia neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualuetta.

Neuvotteluvelvoite ulottuu myös elinkeinon lainsäädännölliseen muutokseen, jollaisesta uudistetussa Tenojoen kalastusopimuksessa on kyse. Uudistettu Tenojoen kalastussopimus sekä kalastussääntö astuivat voimaan 20.5.2017. Sitä vastustivat saamelalaiskäräjät niin Suomessa kuin Norjassa. Neuvotteluvelvoitteeseen ei sisälly mahdollisuutta veto-oikeuteen, mutta se edellyttää oikea-aikaisia neuvotteluja saamelaiskäräjien kanssa.

Neuvotteluvelvoite ainutlaatuinen Suomen lakijärjestelmässä

Saamelaiskäräjälain yhdeksännen pykälän mukaan neuvotteluvelvoite edellyttää viranomaisia varaamaan saamelaiskäräjille tilaisuuden tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen ei kuitenkaan estä viranomaisia jatkamasta asian käsittelyä. Suomen saamelaiskäräjissä koettiin, ettei sen näkemyksillä ollut mitään merkitystä muotoiltaessa uutta Tenojoen kalastussopimusta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on työssään laajemminkin huomannut, etteivät virkamiehet Suomessa ymmärrä, mistä neuvotteluvelvoitteessa on kyse.

– Se on ainutlaatuinen lakipykälä Suomen lakijärjestelmässä. Tieto siitä ei välttämättä kulje viranomaisten ja yksittäisten virkamiesten välillä, kuvailee Sanila-Aikio kokemuksiaan.

Hänestä tietämättömyys kyseisestä lakipykälästä linkittyy laajempaan tietämättömyyteen saamelaisista, jopa Lapin läänissä. Hän näkee tärkeänä virkamiesten kouluttamisen saamelaisasioissa sekä neuvotteluvelvoitteessa, joka on osa perustuslakia. Samanlaista perustuslaillista oikeutta eivät nauti saamelaisyhdistykset eivätkä yksittäiset saamelaiset. Saamelaiskäräjillä on myös tässä suhteessa ainutlaatuinen asema, jonka turvaa saamelaiskäräjälaki Suomessa.

Paikallisille jäänyt huonoja kokemuksia neuvotteluista Tenojoen kalastussopimuksesta

Saamelaisalueella asuvia saamelaisia ja saamelaisyhdistyksiä on tärkeää kuunnella luonnosteltaessa uusia lainsäädännöllisiä muutoksia, vaikka varsinainen neuvotteluvelvoite koskeekin vain saamelaiskäräjiä. Ihmisoikeusliiton järjestämässä Tenojoki! Mihin jäivät saamelaisten oikeudet? -seminaarissa marraskuussa tuli esille, että paikallisilla kalastajilla on eriävä näkemys siitä, kuinka heidän näkemyksiään kuultiin sopimusluonnosvaiheessa.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste ei allekirjoittanut väitettä, jonka mukaan Utsjoen paikalliset kalastajat olisi sivuutettu kuulemistilaisuuksissa. Hänen mukaansa paikallisten kanssa neuvoteltiin laajasti, vaikka hänkin myönsi, että tulevissa sopimusluonnosvaiheissa olisi otettava oppia Tenojoen kalastusopimusprosessista.

Kysyttäessa, pitäisikö Tenojoen kalastussopimus avata uudelleen käsiteltäväksi, Hakaste ei vastannut myöntävästi eikä kieltävästi, mutta totesi, että joustoa sopimuksessa täytyisi löytyä.

“Minulla on niin vähän luottamusta”

Arvi Hagelin on yksi heistä, joille Tenojoen sopimusluonnosvaiheesta on jäänyt katkerat muistot.

Arvi Hagelin ajoi Utsjoen Nuvvuksesta Helsinkiin osallistuakseen seminaariin Tenojoen kalastussopimuksesta.
Arvi Hagelin ajoi Utsjoen Nuvvuksesta Helsinkiin osallistuakseen seminaariin Tenojoen kalastussopimuksesta.Helga West / Yle

Hän ajoi autollaan Utsjoen Nuvvuksesta Helsinkiin vain osallistuakseen Ihmisoikeusliiton seminaariin.

– Tämä tuntui olevan ainoa foorumi, jonka kautta voin tuoda näkemyksiäni esille. Oikeus lohijokiimme kumpuaa niistä ehdoista, joita tarvitsemme elääksemme. Näitä elämänehtoja Suomi ei ole meille tunnustanut, vain omistusoikeuden nojalla meillä on nämä maat, ja siinä on tulkittu väärin meidän oikeuksiamme, kuvailee Hagelin.

Seminaari ei muuttanut hänen näkemyksiään tässä asiassa. Luottamusta Suomen valtioon hänellä ei enää löydy.

– Minulla on niin vähän luottamusta, että tuskin edes löytyy ihmistä, jolla olisi vielä vähemmän luottamusta, toteaa Hagelin.

Viranomaisilla ei tietoa, kuinka saamelaisten kanssa olisi neuvoteltava

Oikeusministeriössä on havahduttu siihen, etteivät virkamiehet tiedä, kuinka neuvotella saamelaisten kanssa, mikä on heikentänyt saamelaisten luottamusta valtioon. Johanna Suurpää, joka on oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja, kertoo että heiltä usein kysellään tämänsuuntaisista asioista.

Johanna Suurpää Trondheimissa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017
Johanna Suurpää oikeusministeriöstä vahvistaa, että neuvotteluvelvoittetta ei tunneta tarpeeksi. Inger-Elle Suoninen / Yle

– Näyttää siltä, että ei ole kaikille viranomaisille selvää, mitä neuvotteluvelvoite tarkoittaa, missä vaiheessa se pitäisi käydä, missä siinä täytyisi pyrkiä ja myös missä asioissa olisi syytä neuvotella saamelaiskäräjien kanssa, kertoo Suurpää.

Oikeusministeriö julkaisee ohjemuistion, joka sisältää käytännön ohjeita

Oikeusministeriössä on valmisteilla ohjemuistio, jonka he toivovat lisäävän tietoisuutta.

– Oikeusministeriö on valmistellut ohjemuistion, jonne kerätään elementtejä, että mistä asioista, millä tavalla, missä vaiheessa, minkä tiedon pohjalta ja mihin tulisi päätyä, niin tällaisia ohjeita annamme viranomaisille. Sen tarkoitus on olla kehittyvä muistio, josta on keskusteltu saamelaiskäräjien kanssa ja jonne jatkossakin kerätään sinne kuuluvaa viisautta näistä asioista, jotta tiedettäisiin, miten hoidetaan hyvät neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa, kertoo Suurpää.

Suurpää kertoo, että syy dokumentin julkaisulle ei suoranaisesti liity vajavaiseen neuvotteluvelvoitteen noudattamiseen, mutta hän myöntää, että se yhdessä apulaisoikeuskanslerin huomautuksen kanssa ovat lisänneet tarvetta ja painetta tämänkaltaiselle julkaisulle. Apulaisoikeiskansleri moitti hallitusta maaliskuussa puutteellisesta menettelytavasta saamelaiskäräjien kanssa

Luottamuksen rakentaminen keskiössä

Oikeusministeriössä on ohjemuistion lisäksi suunnitteilla kouluttaa virkamiehiä saamelaisasioissa. Koulutus tapahtuisi yhdessä saamelaiskäräjien kanssa ja se tapahtuisi jo lähitulevaisuudessa. Koulutuksen toivotaan tuovan lisäymmärrystä alkuperäiskansaoikeuteen.

– Tässä seminaarissa tuli esille monia seikkoja, jotka ovat viime aikoina heikentäneet saamelaisten luottamusta valtioon. Tietyllä tavalla myös virkamiehillä voi olla arkuutta lähteä neuvotteluihin saamelaiskäräjien kanssa eli näemme luottamuksen rakentamisen olevan tärkeä elementti, jotta voisimme päästä eteenpäin näissä konkreettisissa hankkeissa, kertoo Suurpää.

Oikeusministeriö julkaisee ohjemuistion lähipäivinä.

Päivitetty 29.11.2017 klo 16:05. Pääkuva muutettu.