yle.fi-etusivu

Suomesta oleskeluluvan saaneet kotoutuvat joulupuuhien avulla – "Ihmisille tulee tunne, että tämä on heidän uusi kotinsa"

Oleskeluluvan saaneet ja heidän ystävikseen SPR:n kautta löytyneet suomalaiset askartelivat koristeet yhteen Kansallismuseon joulukuusimetsän puista.

joulu
Lasipurkkeja, joissa on sisällä joulukoristeita ja metallilankakahva. Yhden purkin kyljessä on arabiankielistä tekstiä.
Anniina Wallius / Yle

"Happy Christmas", kirjoittaa syyrialainen Sanaa joulukoristeeseen. Ilo ei ole tyhjää joulukorttipuhetta. Syyrian sotaa paennut perhe on vihdoin yhdessä, kun Suomessa odottanut Akram on saanut vaimonsa ja lapsensa Turkin rajalta luokseen.

Akram on yksi niistä Suomesta oleskeluluvan saaneista ihmisistä, jotka Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikkö ja SPR ovat saattaneet yhteen suomalaisen ystävän kanssa – tai kamun, kuten nimi varsinaisesti kuuluu.

Lasipurkki, jonka sisällä on tonttu ja lasipalloja. Kannen ympäri on kierretty kullanväristä helminauhaa.
Anniina Wallius / Yle

SPR:n SuomiKamu-toiminta (siirryt toiseen palveluun) aloitettiin toissa keväänä. Ajatuksena oli, ettei oleskeluluvan saaneita pidä jättää yksin kummastelemaan suomalaista yhteiskuntaa, kun vastaanottokeskuksen ovi sulkeutuu selän takana.

– He ja suomalaiset vapaaehtoiset täyttävät kortin, jossa he kertovat, mistä he ovat kiinnostuneita. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen pari, ohjelmasta kertoo SuomiKamu-välittäjä Katri Mattila.

SuomiKamu ei ole avustustoimintaa, vaan nimensä mukaisesti kaverusten keskinäistä puuhaa. Heidän oma asiansa on, käyvätkö he mieluiten kahvilassa tai kävelyllä, laittavatko ruokaa vai treenaavatko kenties suomen kieltä.

Ohjelma on saattanut puolentoista vuoden aikana yhteen yli sata kanta- ja uussuomalaisparia, sekä yksittäisiä ihmisiä että perheitä.

Enimmäkseen parit tapaavat keskenään, mutta kerran kuussa on tarjolla yhteinen kamukahvila ja välillä muitakin järjestettyjä rientoja. Marraskuun pimeässä illassa askarrellaan joulukoristeita.

Lasipurkki, jossa joulunpunaista koristenauhaa ja joulupukki.
Anniina Wallius / Yle

Akramin kamun Arjan lasipurkki hohtaa niin punaisena kuin se olisi täynnä puolukkahilloa. Arja on kotoisin Lapista ja sanoo, että jos hän jotakin sieltä kaipaa, niin puolukkamaita.

Kaipuu on tämän vuoden teema Kansallismuseon viereen nousevassa joulukuusimetsässä (siirryt toiseen palveluun). SuomiKamu-porukka on yksi 60 yhteisöstä, jotka ovat tällä kertaa saaneet koristeltavikseen puistikon kuuset.

"Läheiset ovat mielessä ja läsnä joulunpyhinä vaikka he asuisivatkin maailman toisella laidalla." Näin Kansallismuseo sanoo joulukuusimetsänsä teemasta.

Mitä irakilainen Mohamed kirjoittaa koristeeseensa? Katse painuu, ja vastaus tulee hilljaisella äänellä: "Veljelle." Sen enempää hän ei halua sanoa.

Lasipurkissa iso kullanvörinen pallo, simpukankuori ja valkoisia helmiä.
Anniina Wallius / Yle

Etelä-Suomen märässä talvessa paperitähdet lerpahtavat ja huopasydämet imevät vettä. Koristeet askarrellaan lasipurkkeihin, jotta kuusi säilyy koreana joulukuun puolivälistä loppiaiseen.

Katri Mattila väkertää innokkaasti mukana. Omakuvan jalat tuottavat vaikeuksia, joten hän päätyy piirtämään pitkän hameen.

Kuva pujahtaa purkkiin yhdessä afganistanilaista Leilaa esittävän kuvan kanssa. Koristeen ideana ovat yhdessäolo ja ystävyys, naiset kuvailevat yhteistyönsä tulosta. Teksti toivottaa hyvää joulua suomeksi ja persiaksi.

Katri Mattila
Katri MattilaAnniina Wallius / Yle

Katrin reitti SuomiKamu-aktiiviksi kulki vastaanottokeskuksen kautta. Hän lähti mukaan SPR:n toimintaan, kun hänestä alkoi tuntua, että Suomeen tulleisiin turvapaikanhakijoihin suhtauduttiin liian tylysti.

Jo vastaanottokeskuksesta Katri sai ystävän. Afganistanilaisen Mujtaban kanssa löytyi heti yhteinen sävel; aivan kuin hän olisi ollut vanha tuttu, Katri kertoo.

– On äärettömän mielenkiintoista oppia toisen kulttuurin eri puolista aidosti. Olen myös oppinut tekemään afganistanilaista ruokaa.

SuomiKamu-ohjelman onnistumiseen Katri sanoo olevansa rehellisen tyytyväinen.

– Emme voi tietää, jäävätkö ystävyyssuhteet pysyviksi, mutta ne kantavat edes vähän aikaa. Ihmisille tulee tunne, että tämä on heidän uusi kotinsa ja he ovat tervetulleita.

Lasipurkissa peiniä kimaltelevia käpyjä,helmiä ja teksti "my love". Purkin kyljessä vihreä huopakuusi ja tekomarjoja.
Anniina Wallius / Yle

Entä jos tulee ongelmia? Useimmiten hankaloittaa yhteisen kielen vähäisyys, vaikka pareja muodostettaessa edellytetäänkin, että sitä – suomea tai englantia – on edes vähän.

Kamuilta toivotaan sitoutumista ainakin kuuteen tapaamiseen puolen vuoden aikana, jotta selviäisi, ovatko ongelmat vain alkukankeutta.

Kaverin asioista ei muille huudella, mutta SuomiKamu-vertaisryhmän tapaamisessa on mahdollisuus puhua, jos jokin pulma painaa mieltä. Joskus on hyväksyttävä sekin, etteivät kemiat tai kulttuurit kerta kaikkiaan natsaa. Yhteyttä ei tarvitse pitää väkipakolla.

Askartelupöydän ympärillä istuvia muslimeja ei tunnu haittaavan joulun kristillinen sanoma. Tontut, piparit ja joulun muu maallinen sisältö osa sitä suomalaisuutta, joka kiinnostaa ainakin näitä maahanmuuttajia.

– Mujtaba oli viime jouluna innokkaasti joulupukkina, kertoo Katri Mattila.

Höyhen ja riippuva kristalli lasipurkissa, pintaan liimattu huopasydämiä ja kiedottu kullanvärisiä helmiä.
Anniina Wallius / Yle