Valo värjää Tampereen maamerkit hehkuviksi: Katso miten Näsinneula muuttui "ufoksi"

Satavuotiaan Suomen kunniaksi valaistaan joukko nähtävyyksiä ympäri maan. Nyt värit on saanut Näsinneula. Tampereella talven pimeyttä on lannistettu valolla jo 1800-luvulta alkaen.

Suomi 100
Sinisellä valaistu Näsinneula
Näsinneula sai upean valaistuksen Tampereella. Kari Kolan valoteoksissa valaistaan kohteita Suomen itsenäisyyden kunniaksi ympäri maata.

Suuri oli hämmästys ja ihastus Tampereella, kun Finlaysonin tehdassalissa Tampereella syttyi sähkövalo ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa ja Venäjällä maaliskuussa 1882 (siirryt toiseen palveluun) (Koskesta voimaa -sivusto). Uusi keksintö, sähkölamppu oli tuotu markkinoille Amerikassa vain kolme vuotta aiemmin.

Nyt tamperelaisia ihastuttaa Näsineulan hetkeksi saama juhlavalaistus 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, mutta valotaiteeseen on jo totuttu kaupungissa. Näsinneulan "ufosta" otetaan valokuva, jaetaan se somessa ja jatketaan matkaa seuraavaan valaistuun kohteeseen.

Tammerkoski ja Koskipuisto iltavalaistuksessa
Tampereella on torjuttu talven pimeyttä jo vuosikymmeniä valaisemalla kaupungin katuja ja maamerkkejä. Näkymä Hämeensillalta Tammerkosken voimalaitokselle maalautuu punatiilen punaan ja sähkön siniseen. Antti Eintola / Yle

Ensimmäisen sähkölampun syttymisestä valomuraaleihin ja led-valoista koostuviin koristehevosiin on pitkä matka. Valoviikkoja on Tampereella vietetty vuodesta 1966. Tänä talvena koristevalot sammuvat vasta maaliskuun 11. päivä.

Koskipuistosta näkyy Tampereen Sähkölaitoksen punatiilinen seinä ja voimalaitoksen padon yli syöksyvä virta. Seinä on maalattu valolla entistä punaisemmaksi ja vesi hohtaa kuin fosfori. Painovoima vetää ja massa työntää, turbiini pyörii ja energia muuttuu sähköksi.

– Nimenomaan tämä Tammerkosken maisema, se rauhoittaa. Siksi valitsin tämän reitin, sanoo iltalenkillä oleva tamperelaismies.

Valoteoksia Hatanpään valtatiellä
Led-tekniikka on tehnyt keskustan valokuvioista helpommin huollettavia. Antti Eintola / Yle

Mari palaa kauppareissultaan ja availee kotitalonsa takapihan rautaporttia.

– Tykkään kyllä. Lähinnä Hämeenkadulla olen valoja katsellut. Mutta tykkäsin toki niistä vanhoista enemmän, koska ne oli niin nostalgisia. Olen katsellut niitä lapsesta saakka. No, kyllähän ne kulutti sähköä enemmän.

Valoviikot siirtyivät energiatehokkaaseen led-aikaan vuonna 2012. Muutama vanha hehkulamppukuvio koristaa vielä Hämpin parkkiluolaa.

Saara Eriksson
Saara Erikssonille hehkulampun nostalgia ei ole tärkeintä.Antti Eintola / Yle

Saara Eriksson odottaa bussia Tampereen keskustassa.

– Hämeensillan hevoset ja puissa roikkuvat valopallot ovat piristäneet.

Hämeenkadun valoteoksia
Hämeenkadun valoja katselee suurempi joukko kuin sivukatujen kuvia. Antti Eintola / Yle
Teija Turunen
Teija Turunen tykkää eläinaiheisista valoteoksista. Antti Eintola / Yle

Tampereen keskustaa halkova Hämeenkatu loistaa marraskuun pimeydessä. Alkupää kilpailee loppupään kanssa – palloja ja riippuvia rimpsuja. Valojen suunnittelija tuskin ilahtuisi näin ylimalkaisista kuvauksista. Teija Turunen kantaa omaa arkeaan kauppakasseissa Hämeenkadulla.

– Piristäviä, etenkin Hämeenkadulla pöllöt ja Hämeensillan hevoset. Nämä uudet kuvat talojen seinillä, nekin piristivät kun ovat värikkäitä.

Valotaideteos kerrostalon seinällä Näsilinnankadulla
Pilven keveyttä betoniseinässä Näsilinnankadulla.Antti Eintola / Yle
Tiina Hyvönen
Tiina Hyvönen ei innostunut kaikista muraaleista.Antti Eintola / Yle

Näsilinnankadulla on kerrostalon seinään heijastettu kuva pilvisestä taivaasta – psykedeelisiä sävyjä keskellä pimeätä kaupunkia, jossa vettä sataa tihuuttaa.

– Osa noista muraaleista on vähän tylsiäkin, mutta kaiken kaikkiaan ne piristävät minua. Varsinkin kukka- ja oravakuvat, sanoo Tiina Hyvönen kotiovellaan.

Keskustorin joulukuusi
Tampereen Keskustoria on koristanut joulukuusi vuodesta 1894 alkaen. Välillä Tampereen joulukuusiperinne ilmeisesti unohtui, mutta kaupunki elvytti sen taas 1930-luvulla.Antti Eintola / Yle
Reidari ja Arto Hell
Valot saivat Reidarin ja Arton liikkeelle kameroineen.Antti Eintola / Yle

Maailmassa on paljon turhia kysymyksiä. Yksi niistä voidaan esittää kahdelle tamperelaismiehelle, jotka ovat valokuvaamassa Keskustorin joulukuusta. Toinen on nähnyt Turun kaupungin joulukuusen. Kumpi on parempi?

– No kyllähän tuo on hienompi. Vaikka on tämänvuotinen kuusemme hiukan oudon näköinen koristelultaan. Mutta eihän se joka vuosi samanlainen voikaan olla, sanoo Arto Hell.

Tampereen Keskustorille muuten tuotiin joulukuusi ensimmäisen kerran jo vuonna 1894. Kuusi sai sähkövalot ensimmäisenä Suomessa, totta kai, kun Tampereella ollaan.

Satakunnansilta iltavalaistuksessa
Satakunnan siltaa juhlapuvussaan. Antti Eintola / Yle
Naistenlahden voimala iltavalaistuksessa
Naistenlahden voimalaitos on yksi suurimmista valaistuista kohteista.Antti Eintola / Yle
Rantatunnelin itäinen sisäänkäynti
Suomen pisimmän maantietunnelin Naistenlahden suuaukkoa valaisee Falls-niminen taideteos.Antti Eintola / Yle
Valoteoksia Hämeenkadun puissa
Valoviikkojen ajan puissa roikkuvat pallot ihastuttavat monia varsinkin lumettomaan aikaan.Antti Eintola / Yle
Hämeenkatu iltavalaistuksessa
Märkä asvaltti antaa pikantin lisän heijastuksiin.Antti Eintola / Yle
Tampere-talo iltavalaistuksessa
Punavalo saa Tampere-talon kaakelinkin kuumaksi. Antti Eintola / Yle
Väinö Linnan aukion sisäänkäynti Finlaysonin alueella
Myös Finlaysonin alueen rakennukset on juhlavalaistu. Tällä entisellä tehdasalueella syttyi sähkövalo ensimmäistä kertaa Suomessa, Pohjoismaissa ja Venäjällä vuonna 1882.Antti Eintola / Yle