Rahastosijoitusten arvo on kasvanut reippaasti kymmenessä vuodessa – "Kun pistän hiljalleen rahaa sinne, niin ajan kanssa se siellä sitten kasvaa"

Suomalaisten rahastosijoitukset makaavat valtaosin osake-, korko- ja yhdistelmärahastoissa.

rahastot
Euron kolikoita Suomen lipun päällä
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaisilla rahastosijoittajilla on ollut kymmenen vuotta lähes yhtäjaksoinen joulu. Sijoitusrahastojen arvo oli hetki ennen finanssikriisiä alle 50 miljardia euroa. Nyt pääomien arvo on lähes 120 miljardia euroa.

Uutta rahaa virtaa rahastoihin, mutta sitäkin enemmän rahastot ovat paisuneet pörssihuuman imussa.

Rahastojen arvon kehitys 2007-2017
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

Vuonna 2007 yli 90 prosenttia rahastojen pääomasta sijoitettiin johonkin kolmesta suurimmasta rahastotyypistä, joko osake-, korko- tai yhdistelmärahastoon. Näiden kolmen rahaston suosio on kestänyt, vaikka sijoitusympäristö on matalien korkojen aikana muuttunut.

Rahastojen markkinaosuudet tammikuussa 2007
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

– Pääosin suomalaiset ovat verraten passiivisia sijoittajia. Säästetään säännöllisesti juuri rahastoihin ja sitten ehkä joihinkin muihin kohteisiin. Suuri enemmistö meistä lähtee siitä, että kun pistän hiljalleen rahaa sinne rahastoihin ja muihin sijoituskohteisiin, niin ajan kanssa se siellä sitten kasvaa, tutkimusyhtiö Mornginstarin rahastoanalyytikko Matias Möttölä kuvailee.

Kymmenen vuotta myöhemmin rahastojakauma on pitkälti sama kuin vuonna 2007. Kiinteistöihin sijoittavat rahastot ovat kuitenkin kasvattaneet osuuttaan muutamassa vuodessa. Siivu piirakassa on vielä ohut, mutta erottuu.

Rahastojen markkinaosuudet lokakuussa 2017
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

– Varmasti siellä [kiinteistörahastoissa] on vielä potentiaalia. Niiden suhteellinen osuus koko rahastopääomasta on vielä hyvin pieni, mutta on hyvä muistaa, että niissäkin se hyvä arvonkehitys on pitkälti tullut arvonnoususta, joka tulevina vuosina saattaa jäädä merkittävästi pienemmäksi, toimitusjohtaja Antti Lahtinen Osakesäästäjien keskusliitosta sanoo.

Kolmen suurimman rahastotyypin sisällä on myös tapahtunut pientä siirtymää rahastosta toiseen. Osakerahastojen osuus potista on pysynyt jokseenkin ennallaan, mutta negatiivinen korkoilmasto on karkottanut sijoituksia korkorahastoista yhdistelmärahastoihin. Niinpä yhdistelmärahastot ovat kasvattaneet pääomiaan kaikkein ripeimmin.

Kolmen suurimman rahastotyypin arvonnousu
Laura Koivunen / Yle Uutisgrafiikka

– Tällaisessa vähän epävarmassa markkinatilanteessa monet ajattelevat, että osakkeet alkavat olla korkeasti hinnoiteltuja, joen välttämättä kaikkia rahoja ei laiteta osakkeisiin. Silloin on helppo turvautua 50/50-vaihtotehtoon, jossa yhdistelmärahasto on korko- ja osakemarkkinoiden välissä. Antti Lahtinen sanoo.

Suomalainen perussijoittaja karttaa siis riskiä lähes kuin ruttoa. Toisaalta Suomessa rahastoliiketoiminta on vankasti suurten pankkien käsissä, mikä näkyy myös rahastojakaumassa.

– Suomi on aika tyypillinen Euroopan maa siinä, että meillä on voimakkaat suuret pankkiryhmät, jotka ovat hyvin aktiivisia tässä rahastokentässä. Ruotsi on myös pankkivetoinen maa, mutta siellä on pidempi perinne sijoittamisessa ja sen vuoksi ihmiset ottavat suomalaisia enemmän itse selvää, rahastoanalyytikko Matias Möttölä sanoo,

– Suomalaiset kuuntelevat erittäin tarkasti oman pankkinsa neuvoja. On hyvin merkittävää, että minkälaisia ohjeita sieltä annetaan, Möttölä jatkaa.

Finanssialan mukaan noin miljoonalla suomalaisella on rahastosijoituksia. Kotitalouksien osuus rahastojen pääomasta on noin 40 prosenttia.