Anne, 24, on vähävarainen, ja joulun onnistuminen on toisten hyvän tahdon varassa - "Mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta"

Suomessa 100 000 lasta elää MLL:n mukaan vähävaraisissa perheissä. Kempeleläiselle yksinhuoltajalle ruoka-apu on äärettömän tärkeää niin arjessa kuin juhlassakin.

köyhyys
Kynttilä lasipurkissa.
Vähävaraisen perheen äidin mielestä läheisyys ja rakkaus ovat tärkeimpiä asioita jouluna.Henrietta Hassinen / Yle

KempeleMikä tekee joulun? Useille siihen kuuluu ainakin hyvä ruoka ja lahjat. Paitsi silloin, kun ei ole rahaa. Silloin joulu tarkoittaa pahimmillaan stressiä, surua ja ahdinkoa.

Kempeleläinen 24-vuotias yksinhuoltajaäiti Anne kertoo, että joulu on heille arkipäivä muiden joukossa. Kun rahasta on tiukkaa, ei jouluun ole mahdollisuutta panostaa.

Anne hakee kerran viikossa ruokaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kempeleen paikallisyhdistyksen järjestämästä ruokajaosta. Sieltä hän sai esimerkiksi jouluksi parempaa lihaa.

MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijä Heikki Anttila
Antti Heikkilä hakee kempeleläisten kauppiaiden lahjoittamaa ruokaa muutaman kerran viikossa ja jakaa ne vähävaraisille.Marko Siekkinen / Yle

Joululahjat hankitaan kirpputoreilta tai pyydetään lapsen isovanhemmilta ja kummeilta. Joulun tuntua haetaan vierailemalla.

– Käymme jouluisin lapsen isovanhemmilla, ja siellä joulu näkyy onneksi enemmän. Askartelemme myös itse joulukoristeita kotona, se on mukavaa puuhaa. Ja halpaa.

Halpuus on tärkeää. Etenkin jos elää kädestä suuhun, niin kuin Anne kertoo perheensä tällä hetkellä tekevän.

– Kaikki menee, mikä tulee, nainen toteaa.

70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti.

Liisa Partio

Sossupummi ja laiskamato. Nämä ovat sanoja, joita Annen mukaan vähävaraisista kuulee käytettävän. Nainen toivoisi ihmisten ymmärtävän, että kuka tahansa saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa tarvitaan toisen apua.

Tällaisten asenteiden vuoksi Anne haluaa esiintyä jutussa pelkällä etunimellään.

– Kyllä minä itse mieluummin ostaisin kuin pyytäisin muilta. Fyysisen kuntoni vuoksi en tällä hetkellä voi olla palkkatyössä, mutta käyn kuntouttavassa työtoiminnassa. Toivon, että tilanteeni on tulevaisuudessa parempi.

Työssäkäyvien avuntarve kasvanut

Annen lisäksi noin 175 kempeleläistä perhettä saa päivittäin ruoka-apua MLL:n Kempeleen paikallisyhdistykseltä. Viimeisen kahden vuoden ajan paikallisyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät ovat jakaneet paikallisilta kaupoilta saatua ruokaa omista kodeistaan.

–Avunpyynnöt lisääntyvät huomattavasti etenkin näin joulun aikaan, MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi kertoo.

MLL:n Kempeleen paikallisyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Liisa Lumijärvi istuu sohvalla
Liisa Lumijärvi kertoo, että MLL:n kautta voi lahjoittaa esimerkiksi joululahjoja ja jouluruokakasseja vähävaraisille perheille.Marko Siekkinen / Yle

Etenkin pienituloisten työssäkäyvien ja sairastumisen takia työkunnon menettäneiden osuus avuntarvitsijoissa on Lumijärven mukaan kasvanut.

– Myös niitä on yllättävän paljon, jotka ovat ostaneet esimerkiksi hometalon ja velkaa pitää maksaa kahdesta talosta.

Tällaisissa perheissä joulun valmisteluihin liittyy Lumijärven mukaan usein melko ikäväkin sävy. Kun kuukautta ennen joulua pitäisi yrittää miettiä, mistä lapsille lahjat tai saadaanko joulupöytään ruokaa.

Apua voi tarjota muulloinkin kuin jouluna

Suomessa 100 000 lasta elää tällä hetkellä vähävaraisissa perheissä, Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio kertoo. Näille perheille taloudelliset ongelmat korostuvat etenkin jouluisin.

– Kun vuoden aikaan joudutaan tinkimään niin monesta asiasta, voi joulun laittokin olla sellaista, että joutuu miettimään onko rahaa esimerkiksi kinkkuun tai suklaaseen.

Hyvä Joulumieli -keräys (siirryt toiseen palveluun) (Hyvä Joulumieli) on auttanut vähävaraisia perheitä jouluisin viimeisen 20 vuoden aikana. Keräyksen ansiosta 30 000 perhettä saa tänä vuonna 70 euron arvoisen lahjakortin ruokakauppoihin.

– 70 euroa voi olla joillekin perheille jopa koko viikon ruokabudjetti. Se on aika iso ja mukava yllätys, jolla voi hankkia joulupöytään jotain herkkujakin. Tai ainakin mennä ostoksille niin, ettei tarvitse jatkuvasti miettiä montako euroa ostoksista tulee yhteensä.

Lahjakorttien tuoma apua on ollut monelle perheelle suuri. Partion mukaan heidän saamansa palautteet ovat saaneet hänetkin herkistymään.

– Useiden ihmisten palaute on ollut sellainen, että te pelastitte jouluni. Moni lahjakortin saaja on myös kertonut, että heti kun oma talous vähän koheni, on hän siitä lähtien itse joka vuosi osallistunut keräykseen.

.

Lahjapaketteja
Esimerkiksi Joulupuu-keräyksen kautta voi antaa joululahjoja lapsille, jotka ovat huostaanotettuna, sijaisperheessä tai vähävaraisesta perheestä.Henrietta Hassinen / Yle

Liisa Lumijärvi kertoo, että monia ruoanjaossa käyminen hävettää. Sen vuoksi jotkut ihmisistä haluavat hakea ruokaa ilta-aikaan tai lähettävät esimerkiksi jonkun ystävänsä omasta puolestaan hakemaan ruokaa.

– Joillakin asenteet vähävaraisia kohtaan ovat huonoja, eivätkä ihmiset halua leimaantua. Kempele on myös pieni paikka, missä kaikki tietävät toisensa.

Perusdiakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin.

Satu Saarinen

Ruokajaon merkitys on Annen mukaan äärettömän suuri hänen perheelleen. Ilman sitä ei montaakaan asiaa enää voisi ostaa uutena. Niin kuin ei ikävä kyllä tälläkään hetkellä.

– Olen etsinyt itselleni kirpputorilta lämpimämpää talvitakkia, mutta en ole sitä vielä löytänyt. Minulla ei ole varaa ostaa sitä uutena.

Huono taloudellinen tilanne vaikuttaa automaattisesti myös lapsiin. Anne on kuitenkin sitä mieltä, että omalla asenteella on suurin merkitys.

– Jos sinulla on vähän rahaa, niin sitten elät sen mukaan. Mutta ikinä ei saa tinkiä siitä, että lapsella on ruokaa pöydässä. Vaatteet hankitaan kirpputorilta ja lahjaksi toivotaan isompia asioita, kuten ulkovaatteita ja tavaroita.

Henkistäkin tukea kaivataan

Myös seurakunnilta saa apua, jos taloudellinen tilanne on tiukka. Seurakunnat järjestävät Oulun tuomikirkkoseurakunnan tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan vähävaraisten joulujuhlia ja ruokailuja.

– Taloudellista apua oman joulun laittamiseen on tietenkin mahdollista saada myös diakoniatyön kautta.

Heikki Hurstin köyhien joulujuhla täytti jälleen jouluaattona Töölön kisahallin Helsingissä. Kuvassa ruokailija jouluruoan äärellä jouluaattona 24. joulukuuta.
Seurakunnat järjestävät vuosittain jouluruokailuja vähävaraisille. Satu Saarinen kertoo, että Oulussa ne ovat olleet joka vuosi täynnä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Taloudellisen avun lisäksi moni kaipaa Saarisen mielestä myös henkistä tukea. Hänen mukaansa jouluna koetaan usein painetta viettää idyllistä perhekeskeistä juhlaa ja jos oma elämäntilanne ei ole kovin idyllinen, voi keskusteluavulle olla kovakin tarve.

Seurakuntien jouluruokailut ovat Saarelan mukaan aina täynnä. Tämän vuoden paikat ruokailuun ovat jo menneet. Saarela kertoo, että etenkin keskustan alueella avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut ja kohderyhmä muuttunut.

– Perusdiakoniatyössä asiakasryhmä on muuttunut vanhuspainotteisesta meihin työikäisiin.

Äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten sairastuminen, avioero tai velkaantuminen ovat Saarelan mukaan yleisimpiä taloudellisiin ongelmiin johtavia syitä, joita hän on kohdannut työnsä kautta.

– Jos ihminen kaipaa apua, kannattaa hänen ottaa yhteyttä oman seurakunnan diakoniatyöntekijään. Sieltä varmasti löytyy apua.

Joulu on lasten juhla

Kempeleen paikallisyhdistys auttaa perheitä ruoan saamisessa. Kuka tahansa voi auttaa vähävaraisia perheitä joulun aikaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä omaan MLL:n paikallisyhdistykseensä (siirryt toiseen palveluun) (MLL).

– Meiltä voi esimerkiksi kysyä, että minkä ikäiselle lapselle voi hankkia lahjan tai ostaa lahjan joka sopii monen ikäiselle. Myös ruokakassit ja lahjakortit ruokakauppaan ovat sellaisia, mitä me voimme jakaa eteenpäin.

Liisa Partio korostaa, että apua voi tarjota monella eri tavalla. Ja muulloinkin kun jouluna.

– Jos on esimerkiksi omien lasten kanssa lähdössä elokuviin, niin joskus voisi kysyä vähävaraisemmankin perheen lasta mukaan. Ja jos omassa perheessä jokin lelu, vaate tai urheiluväline jää tarpeettomaksi, on hyvä kysyä, että tarvittaisiinko näitä teillä.

– Ja ettei ainakaan suhtauduta ihmisen taloushankaluuksiin niin, että hän olisi jotenkin itse syypää siihen, koska näinhän se ei useinkaan ole

Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on.

Anne

Joulu on Lumijärven mielestä etenkin lasten juhla. Hän sanoo, että perheet haluaisivat tietenkin laittaa lapsille joulua ja tarjota jotain ekstraa, vaikka siihen ei välttämättä ole mahdollisuutta. Myös yksinhuoltajaäiti Anne on samaa mieltä.

– Lapset ansaitsevat joulun riippumatta siitä, minkälainen rahatilanne perheellä on.

Annelle tärkeintä joulussa on kuitenkin asiat, joita ei rahalla saa.

– Läheisyys, rauhallisuus, yhteinen tekeminen ja rakkaus.