Makedonian parlamentin kahakan tutkinta kiihtyy – ex-sisäministeri ja kymmeniä muita otettu kiinni

Kiista albaanien asemasta kärjistyi huhtikuussa, kun kansallismielisen slaavipuolueen tukijoiden hyökkäyksessä loukkaantui yli sata ihmistä.

Pohjois-Makedonia
Mielenosoittajat puhaltavat värikkäisiin torviin Makedonian pääkaupungissa Skopjessa 28.11.2017.
VMRO-DPMNE-puolueen kannattajat osoittivat mieltään oikeustalon edustalla Makedonian pääkaupungissa Skopjessa 28.11.2017.

Makedoniassa poliisi otti tiistaina kiinni 36 ihmistä liittyen väkivaltaisuuksiin maan parlamentissa viime huhtikuussa. Kansallismielisen VMRO-DPMNE-puolueen tukijat tunkeutuivat silloin parlamenttitaloon, ja välikohtauksessa loukkaantui yli 100 ihmistä.

Kiinniotettujen joukossa ovat muun muassa Makedonian entinen sisäministeri Mitko Tshavkov, VMRO-DPMNE-puolueen kansanedustajia sekä entisiä poliiseja.

Kiinniotettuja epäillään "terroristisesta uhasta perustuslaillista järjestystä ja turvallisuutta" vastaan. Tällaisesta rikoksesta Makedoniassa saa vähintään 10 vuoden vankeustuomioon.

Tiistaina VMRO-DPMNE:n kannattajat protestoivat oikeustalon edessä. Puolueen johtaja ja entinen pääministeri Nikola Gruevski on syyttänyt hallitusta poliittisesta ajojahdista. Väkivaltaisuuksista on annettu aiemmin tuomiot ainakin yhdeksälle ihmiselle.

Nykyinen pääministeri loukkaantui hyökkäyksessä

Mielenosoittajat hyökkäsivät huhtikuussa parlamenttiin sen jälkeen, kun nykyinen pääministeripuolue sosiaalidemokraatit sekä albaanivähemmistöä edustavat puolueet äänestivät parlamentin puhemieheksi etnisen albaanin Talat Xhaferin.

Useat kansanedustajat ja toimittajat loukkaantuivat hyökkäyksessä. Verissä päin istunnosta lähti myös muun muassa silloinen oppositiojohtaja, nykyinen pääministeri Zoran Zaev.

Makedoniaan saatiin viime kesäkuussa hallitus puolen vuoden poliittisen kriisin jälkeen. Hallitus koostuu sosiaalidemokraattien ja kahden albaanipuolueen koalitiosta.

Poliittinen kriisi kesti kuukausia

Makedonian edellinen hallitus jäi vuonna 2015 kiinni vastustajien ja median salakuuntelemisesta, ja tilanne johti ennenaikaisiin vaaleihin viime joulukuussa.

Vaalien jälkeen VMRO-DPMNE:tä edustava presidentti kieltäytyi nimittämästä sosiaalidemokraatti Zaevin hallitusta, koska hallitus halusi luovuttaa poliittista valtaa ja kielioikeuksia albaaneille. Makedonian kahdesta miljoonasta asukkaasta neljännes on etnisiä albaaneja.

Makedonia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, kun Jugoslavia alkoi hajota. Huhtikuiset mellakat olivat maan vakavin kriisi sitten vuoden 2001, kun etnisten albaanien kapina vei maan lähelle sisällissotaa.

Lähteet: Reuters, AP, AFP