"Tästä tulee ainutkertainen ja hyvin vaikuttava näky" – Tervola kokoaa poikkeuksellista kunniavartiota

Itsenäisyyden vaatima hinta konkretisoituu koskettavalla tavalla Tervolassa, jossa tulevana keskiviikkona seisoo jokaisella sankarihaudalla kunniavartiossa samanikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan.

sankarihauta
Olavi Lahdenranta ja Markku Särkipaju laskemassa Keminseudun Sotainvalidien seppelettä Keminmaan sankaripaadelle.
Olavi Lahdenranta ja Markku Särkipaju laskemassa Keminseudun Sotainvalidien seppelettä Keminmaan sankaripaadelle. Keminmaassa ei ole itsenäisyyspäivänä kunniavartiota jokaisella sankarihaudalla, mutta kynttilöiden laskemisesta huolehtivat koululaiset, urheiluseurat ja partiolaiset.Yle / Matti Sunnari

Lähes sata tervolalaista on vastannut myöntävästi kutsuun itsenäisyyspäivän kunniavartiosta. Tervolassa kirkkomaalla on 109 sankarivainajaa ja tarkoituksena on muodostaa sankarihaudoille monien muiden paikkakuntien tavoin poikkeuksellinen kunniavartio, jossa haudalla seisoo samanikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan.

– Olemme luottavaisia, että saamme kunniavartion järjestettyä. Jos ei löydy ihan samanikäistä, niin ainakin lähes samanikäinen, luonnehtii Tervolan kirkkoherra Heikki Holma.

Vapaaehtoisten löytäminen on ollut iso urakka. Seurakunta ja kunta ovat arponeet tarvittavan määrän kustakin ikäluokasta ja lähestyneet heitä sen jälkeen kirjeitse. Kieltäytymisiä on tullut vähän ja nekin ovat johtuneet lähinnä työ- tai matkaesteistä.

Vapaaehtoisia tarvitaan vielä

Tällä hetkellä kunniavartiosta puuttuu noin 30 henkilöä, mutta lähes 80 on varmistanut tulonsa. Kaikkein työläintä on ollut saada sankarihaudoille 20–22-vuotiaita miehiä, sillä monet heistä asuvat muualla esimerkiksi opiskelujen takia.

Samalla on konkretisoitunut karulla tavalla, kuinka paljon jostakin tietystä ikäluokasta on menetetty nuoria miehiä. Apua on saatu esimerkiksi puolustusvoimilta, jossa parhaillaan varusmiespalvelusta suorittavat tervolalaiset varusmiehet ovat saaneet komennuksen kunniavartioon.

– Tästä tulee ainutkertainen ja hyvin vaikuttava näky, kun hautojen kohdalla seisoo sen ikäinen mies tai nainen, joka on aikanaan menettänyt henkensä itsenäisyyden puolesta, kuvailee Heikki Holma.

Hieno idea, mutta väkeä ei ole riittävästi

Meri-Lapin kaikissa seurakunnissa sankarivainajien muistamista näin laajasti pidetään hienona eleenä, mutta hankalana toteuttaa. Tervolan lisäksi Lapista ainakin Rovaniemi (siirryt toiseen palveluun) on lähtenyt mukaan tempaukseen, joka on osa Suomi 100-juhlavuoden tapahtumia. (siirryt toiseen palveluun)

– Ylitorniolla tämä todettiin mahdottomaksi toteuttaa. Ei meillä ole niin paljon nuoria miehiä, kun sankarihautoja on 220, sanoo Ylitornion kirkkoherra Matti Salminen.

Torniossa ja Kemissä urakkaan olisi tarvittu yli 800 vapaaehtoista, joten ajatuksesta luovuttiin keskustelujen jälkeen. Itsenäisyyspäivää vietetään kuitenkin muulla tavoin juhlavasti.

– Kemissä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia sankarihaudoilla järjestää juhlatoimikunta, jossa on edustajat veteraani- ja reserviläisjärjestöistä, kaupungilta ja seurakunnista, kertoo Kemin seurakunnan vt. kirkkoherra Tapio Karjula.

Kunniavartiossa ovat reserviläiset ja monin paikoin sankarihaudoille lasketaan talkoovoimin tehdyt havuseppeleet ja kynttilät.

Esimerkiksi Keminmaassa kynttilöiden laskemisesta huolehtivat koululaiset, urheiluseurat ja partiolaiset. Kemissä puolestaan lukiolaiset laskevat kynttilät sankarihaudoille iltapäivällä ja partiolaiset alkuillasta siten, että jokaisella sankarihaudalla palaa kaksi kynttilää kello 18.