Koe uusi yle.fi

Vanhuuden julkikuva on väärä, sanovat tutkijat – katso videolta, mikä ikääntymisessä on mahtavaa

Suomalaiset elävät entistä vireämpinä entistä pidempään. Käsityksemme vanhuudesta ei silti ole muuttunut julkisuudessa positiivisempaan suuntaan.

vanhukset
Naisen kasvot.
Eri-ikäiset kertovat, mikä heidän mielestä on ikääntymisessä mukavaa.

Lehden kannessa nuorekas seitsemänkymppinen nainen kertoo aloittaneensa tankotanssin – aktiivisten vanhusten tarinat saavat aikakauslehdissä jo sijaa, mutta uutis- ja ajankohtaissisältöjä hallitsevat edelleen vanhenemisen tuomat ongelmat.

Gerontologian professorin Taina Rantasen mukaan tieteellisessä kirjallisuudessa on viitteitä siitä, että vanhat ovat entistä nuorempia.

– Elinikäkin on pidentynyt. 75-vuotiaan eliniänodote on kolme vuotta pidempi kuin 30 vuotta sitten.

Kukaan työelämässä ei ole vielä kokenut vanhuutta. Nuorelle toimittajalle vanhuus käsitteenä on aina ulkopuolista.

tutkimuskoordinaattori Kirsi Lumme-Sandt

75-vuotiaalle on myös tarjolla huomattavasti monipuolisempia rooleja kuin muutama vuosikymmen sitten.

– Ennen sen ikäisen piti kutoa sukkaa ja lukea Raamattua. Nyt ihmisten elämänote on aivan toisenlainen, Rantanen sanoo.

Ovatko vanhat ihmiset siis todella nuorentuneet?

Rantasen mukaan kehitystä on vaikea kuvata.

– Nuorentuminen ei ole mahdollista, mutta aikaisempaa hitaampi vanheneminen on. Tietoa on jo siitä, että muisti ja älykkyys ovat parantuneet. Lisäksi on tietoa ihmisten oman elämän kokemuksista, ja niiden mukaan päivittäinen toimintakyky on parantunut, Rantanen sanoo.

Käsitykset vanhentumisesta ovat vanhentuneet

Vanhuusiän fyysisestä, mitatusta toimintakyvystä ei ole vielä paljon tietoa. Tutkija kuulee jatkuvasti vanhenemiseen liittyvissä keskusteluissa samoja asioita: vanhenemiseen suhtaudutaan negatiivisesti tai pelolla, ja siitä tuodaan kurjia asioita esille.

Tietoa on jo siitä, että muisti ja älykkyys ovat parantuneet.

gerontologian professori Taina Rantanen

Käsitykset perustuvat Rantasen mielestä monta kymmentä vuotta vanhaan tietoon. Siksi hänen mielestään on aika ajanmukaistaa käsityksiä vanhuudesta.

– Jos tutkimme asiaa laajasti, saamme toisenlaisia käsityksiä. On aika päivittää tietoa kaikkien mielessä, myös päätöksentekijöiden.

Ainoastaan pieni osa vanhuksista tarvitsee hoivapalveluja

Myös tutkimuskoordinaattori Kirsi Lumme-Sandt Tampereen yliopistosta harmittelee, että uutisointi ikääntyneistä on kovin hoiva- ja ongelmakeskeistä.

Tavallisin median kertoma juttu vanhuksista on talousperusteista ja käsittelee huonoa hoivaa. Äänessä on harvoin vanhus itse. Yleensä puhuu terveydenhoidon asiantuntija tai omainen.

Vanhuudesta ja vanhoista ihmisistä puhutaan yhtenäisenä massana.

tutkimuskoordinaattori Kirsi Lumme-Sandt

– Itseasiassa vain hyvin pieni osa vanhuksista saa edes hoivaa. Keskimäärin eläkeikäisistä ihmisistä vain viisi prosenttia on pitkäaikaishoidon piirissä, sanoo Lumme-Sandt.

Miten yksipuolinen kielteinen julkisuuskuva ikäihmisistä saataisiin sitten käännettyä myönteisemmäksi ja monipuolisemmaksi?

– Ongelma on, että vanhuudesta ja vanhoista ihmisistä puhutaan yhtenäisenä massana. Vaikka vanhuushan käsittää usein kaksi perhesukupolveakin. Kun esimerkiksi 65-vuotias tytär hoitaa 90-vuotiasta äitiään, heidän elämänsä ovat aivan erilaisia, sanoo Lumme-Sandt.

Vanhan ihmisen asemaan asettuminen on hankalaa.

– On ongelmallista, kun kukaan työelämässä ei ole vielä kokenut vanhuutta. Nuorelle toimittajalle vanhuus käsitteenä on aina ulkopuolista.

Lisää Aira Samulineja julkisuuteen

Tutkimuskoordinaattorin mielestä julkisuuteen kaivattaisiin lisää Aira Samulinin kaltaisia positiivisia esimerkkejä. Monet elävät kypsemmällä iällä vielä täyttä elämää.

– Täytyisi muistaa, että väestön vanheneminen on ihmiskunnan suurin haave ja nyt se on toteutunut. Eli ikääntymisen pitäisi olla iloinen asia eikä pelkästään ongelma, muistuttaa Lumme-Sandt.

Ikääntymisen pitäisi olla iloinen asia eikä pelkästään ongelma,

tutkimuskoordinaattori Kirsi Lumme-Sandt

Gerontologian professori Taina Rantanen kollegoineen on aloittanut Jyväskylän yliopistossa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on päivittää tietoa vanhuudesta.

Se esimerkiksi kartoittaa, ovatko suomalaiset vanhukset nykyään fyysisesti ja toiminnallisesti nuorekkaampia kuin ennen.

– Vanhenemisen tutkimuksessa on paljon samanlaista: on asioita, joita emme ole havainneet, koska olemme oppineet puhumaan asiasta tietyllä, historiasta juontuvalla tavalla, sanoo Rantanen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Uusnatsismi

Yle seuraa asema-aukion hyppypotkun hovioikeudenkäyntiä

Syyttäjä: Jesse Torniainen ylpeili teollaan Twitterissä

Onnettomuudet

Ruotsin poliisi tutkii epäiltyä ampumista Tukholman-laivalla

Perheet

Jaana Koponen kertoi hädästään, tuntemattomat pelastivat kylmältä talvelta: "En ole kokenut mitään tällaista"